IRC-Galleria

Kadulla hapuilee eksyneitä sieluja
kävelee vastaan miljoonia kivikasvoja
ehkä niillä on liian kiire
edes katsoakseen eteensä
Oikeasti eivät koskaan pääse perille
Oikeasti kääntävät itsensä takaisin


Astuvat junaan elävän kuoleman
ahtautuvat vaunuihin kiirehtien
lukevat lehtiä kattoon tuijottaen
välillä salaa toisiaan vilkuillen
Jatkavat matkaansa ei-mihinkään
Oikeasti eivät koskaan saavu minnekään


Etsivät identiteettiä maton alta
katsovat sohvan alta tapittaen telkkaria
Harhailevat pimeässä etsien valokatkaisinta
törmäilevät pölynimuriin sekä jääkaapissa valoon
Kioskin seinässä vilkaisevat lööppejä
tietämättään ovat itsekin samanlaisia

Joskus kaikki on liikaa
mutta mikään ei riitä
Kaikki pitää muuttaa
ajasta tulee hauta elämästä kuolema

Ajasta tulee hauta elämästä kuolema.

---

Tänään jokirannassa kuvaamassa valokuvausryhmän kanssa vanhoilla kunnon filmikameroilla. Oli taas liukasta ja harmaa ilma. Kädet ja varpaat jäätyivät, olisi kai pitänyt ottaa jotkut muut kuin uskolliset tennarini.
Kuvista en osaa sanoa muuta kuin puolustuksen: ''Mutta kun mä en koskaan ennen oo kuvannut tällasella...''

Pitää mennä sinne joskus ihan tee-se-itse-kuvausmatkalle.

Nyt odottaa kirjailijaesitelmä. Keskiviikkona dead-line, eikä ole edes vielä kirjaa.

Mutta muuten menee ihmeen hyvin.
Edes kampaus ei lätistynyt vähääkään päivän aikana kuten yleensä.

Tähän mennessä ei edes montaa negatiivista ajatusta. Se siitä negatiivisesta asenteesta. Paitsi että kävin kirjastossa varta vastem etsimässä jotain mitä en loppujen lopuksi löytänyt. Sen sijaan läjän kaikkea muuta. Ja paitsi että olen kerennyt jo useasti haukkumaan omia otoksiani. Ja paitsi että harmitti kun en löytänytkään jääkaapista banaanijogurttia.