IRC-Galleria

jarlaxle teki puolivoltin sivulle ja heitti salamannnopeasti kaksi tikaria vastustajaansa kohti. tikarit osuivat miehen molempiin silmiin saaden tämän näyttämään absurdilta vaatenaulakolta, ainakin jarlaxlen mielestä. niinpä hän alkoi nauraa nähdessään huojuvan "vaatenaulakon" sortuvan hitaasti maahan ja verilammikon muodostuessa tämän alle. hän virnuili vieläkin kun artemis oli saanut oman vihollisensa pois päiviltä ja käveli hänen luokseen. hän huomasi salamurhaajan silmissä saman riemun nostattaman tulen mikä varmasti näkyisi hänenkin silmissään vielä hetken ennen kuin taistelun huuma loppuisi.

"tämä ei lopu tähän, niitä tulee lisää", artemis kertoi ääneen tosiasian, jonka he molemmat tiesivät.

"sitten saamme pitää hauskaa vielä hetken pidempään", jarlaxle vastasi virneen poistumatta kasvoiltaan.

salamurhaaja ei vastannut hymyyn, vaan viittoi huterasti jarlaxlelle drow-haltioiden viittomakielellä, jota ei vieläkään osannut täysin. artemis ilmoitti menevänsä oikealle, joten jarlaxle saisi hoitaa vasemman puolen. jarlaxle nyökkäsi ymmärtäneensä mitä toinen yritti viittoa yhdellä kädellä, sillä toinen käsi piteli veristä kharonin kynteä ylhäällä. tikarinsa artemis oli laittanut hampaidensa väliin, jotta saisi edes toisen kätensä vapaaksi.

artemis juoksi hiljaisesti kohti vihollisiaan. hän näki täydellisen paikan väijytystä varten ja asensi sinne pari karhunrautaa viilentämään typerien palkkionmetsästäjien intoa saada heidät kiinni. eiväthän he olleet tehneet paljoakaan, mitä nyt jarlaxlen oli täytynyt räjäyttää eräs ruutivarasto olosuhteiden pakosta eräässä pikkukylässä, josta tulipalo oli levinnyt koko kylään. ihmiset olivat juosseet pakokauhuisina ulos ja sisään taloihinsa pelastamaan mitä pelastettavissa oli. jarlaxle oli vain kohauttanut olkiaan ja paennut metsiin kertomatta siitä yhä kaduilla tiedustelevalle kumppanilleen. kun artemis viimein tuli kylän porteille, hän sai vastaansa vartijat ja vihaisen väkijoukon, joka syytti salamurhaajaa tuhopoltosta ja munkkifestivaalin pilaamisesta. artemis otti viisaasti jalat alleen, ja kiisi kohti porttia. hänen ja portin välissä oli enää kaksi vartijaa, jotka nostivat keihäänsä ja osoittivat niillä häntä. salamurhaaja otti salaisen aseensa käyttöönsä. hän tuijotti heitä lihaksenkaan värähtämättä noilla kylmääkin kylmemmillä silmillään. temppu onnistui, kuten aina, ja vartijat juoksivat tiehensä kuin hullut pikku kanaset entrerin lähestyessä. metsään päästyään, hän eksytti takaa-ajajansa ja törmäsi jarlaxleen, joka hymyili salamurhaajan syyttäessä häntä ja sanoi, että hyvinhän tuossa oli pärjätty. ja nyt nuo kurjat takaa-ajajat jahtasivat heitä ympäri faerunia ja heidän täytyi aina välillä eliminoida joukosta muutamia. artemis kirosi taas kerran jarlaxlea, kiipesi ketterästi puuhun ja jäi odottamaan heitä.

jarlaxle mietti oliko ruutivaraston räjäyttäminen ollutkaan niin hyvä ajatus. palkkionmetsästäjät olivat jahdanneet "vaarallista artemis entreriä ja hänen kumppaniaan drow-haltiaa" jo kuukauden päivät suuren palkkion toivossa ja olivat kerran jopa yllättäneet heidät nukkumasta heidän ollessaan haavoittuneita ja väsyneitä taisteltuaan vuorijättilästä vastaan aiemmin päivällä. he olivat kuitenkin päässeet karkuun, mutta heidän takaa-ajajiensa itsevarmuus oli lisääntynyt tuon merkityksettömän pikku tapauksen vuoksi. jarlalaxlesta nämä olivat ärsyttäviä. toisaalta... ainakaan vaeltaminen ei tulisi olemaan tylsää.

salamurhaaja katseli tyynenä kuinka muutamat noista typeristä vastustajistaan juoksivat pahemmin jalkoihinsa vilkuilemtta karhunloukkuihin ja katkoivat jalkansa niihin. se sai jäljelle jääneet viholliset vilkuilemaan hölmösti ympärilleen. artemis odotti kunnes eräs heistä erehtyi tulemaan sen puun alle, jossa hän odotti heitä ja survaisi tikarinsa miehen mahaan. hänen haavansa paranivat melkein kokonaan miehen elinvoiman siirtyessä häneen. hän tunsi olonsa normaaliksi taas.

hän väisteli kolmen vastustajiensa huitaisuja ja pysytteli puolustuskannalla arvioidessaan näiden miekkalutaitoa. kaksi miestä olivat vielä melkeimpä poikasia; he eivät osannet käyttää aseitaan ja kolmas mies käytti sitä huonosti. he olivat helppo vastus artemikselle, vaikka he taistelivatkin 3 vastaan 1 jaolla. salamurhaaja alkoi nyt taistella tosissaan. hän torjui kahden vastustajansa miekat toisella aseellaan, ja sai tikarinsa helposti läpi kolmannen miehen puolustuksen. miehen lysähtäessä maahan, artemis vaihtoi asentoaan niin, että seuraavan kerran hyökätessään hänen olisi helpompi väistää, mikäli he jotenkin onnistuisivat pääsemään lähelle häntä. hän kiepautti kharonin kynteä kaarevasti, joka hämäsi toista miehistä. mies jätti kylkensä täysin suojaamattomaksi, ja salamurhaaja heitti tikarinsa sitä kohti. tikari upposi syvälle kylkiluiden väliin. jäljelle jäänyt mies kalpeni, mutta tarttui kalpaansa päättäväisesti kaksin käsin ja karjui hyökätessään. artemis käytti vastustajansa liike-energiaa hyödykseen, tarttui häntä kädestä ja sinkosi tämän päänsä yli takanaan olevaan puuhun. mies pyörtyi ja artemis kävi viimeistelemässä tapponsa.
samassa hän kuuli räjähdyksen - niin tutun räjähdyksen lähistöltä. salamurhaaja nappasi tikarinsa kylmenevästä ruumiista ja juoksi auttamaan jarlaxlea.

taistelutanner oli yhtä sekamelskaa. ruumiita lojui ympäriinsä katkenneiden puiden ja murskaantuneitten kivien seassa. jarlaxle seisoi tyynenä kaiken tämän keskellä. hänellä oli kädessään obsidiaaninen sauvansa, sama, jota hän oli käyttänyt varaston räjäyttämiseen. hänen käskystään se pieneni, kunnes muuttui pikkusormen pituiseksi. jarlaxle piilotti sen jonnekin viittansa lukuisista salataskuista. mikäli heidän takaa-ajajiaan olisi vielä hengissä, he tuskin ahdistelisivat enää häntä ja entreriä. jarlaxle kääntyi kohti juoksusta huohottavaa artemista ja sanoi:

"seuraava kohteemme on.. hopeakuu?" hän jatkoi salamurhaajan tuijottaessa häntä: "olen aina halunnut nähdä onko se niin upea kuin bardit laulavat sen olevan. oletko kuullut, että valtiatar alustrielissa on kahdeksasosa haltiaa? se selittäisi..."

artemis ei jaksanut kuunnella. hän taisteli tukahduttaakseen raivonsa ja kyetäkseen kävelemään niin, ettei yhtäkkiä kääntyisi ja löisi tuota kirottua drowia.

~**************~

ehh... kömpelyys jatkuu ! ^__^ en vieläkään ossoo, prkl. mut silti tulee hinku kirjottaa jotaki paskoo :o