IRC-Galleria

after the rideTiistai 31.10.2006 23:15

severus hoippui ulos malfoyiden kartanosta. kyyti oli ollut kova, kuten lucius oli luvannutkin, ja yleensä niin siistit vaatteet olivat revenneet rinnuksista. jäljellä olevat riekaleet peittivät hädin tuskin alaruumista. severus toivoi että olisi voinut juosta alasti aamutaivaan alla, mutta ennen sitä riemua täytyi päästä pois malfoyiden mailta. niinpä hän ilmiintyi umpimähkään jonnekkin pois. persereikää pakotti, oli nihkeän hikinen olo, mutta severus oli tyytyväinen siihen, että oli sopinut vihanpitonsa. lucius oli kerta kaikkiaan kuuma pakkaus jos niin halusi.

hän repäisi kaavunriekaleet yltään, ja antoi tuulen soljua vartaloaan pitkin. tuuli kutitteli mukavasti, ja karvat saivat tuuletusta. mikä mahtava idea olikaan tulla tänne tasangolle, jossa kukaan ei koskaan käy, severus ajatteli nautinnollisesti ähkäisten, kun kuiva oksa lennähti tuulen mukana hänen anukseensa. hole-in-one, severus sanoi ääneen nauraen ja työnteli tikkua perseessään edes takaisin.

severuksen täytyi lopettaa sillä tikku oli katkennut hänen perseensä sisälle.
"voi perkele. painaa aika ilkeästi perseen sisäpuolta" hän mutisi ja yritti haroa tikkua ulos.

severuksen puuhat keskeytti jutustelu, joka kantautui hänen korviinsa. se muistutti severuksen mieleen, että hän oli alasti jästialueella työntelemässä sormiaan perseessään. erittäin noloa. hän lähti juoksemaan tikku yhä tiukasti perseessään, mutta minne mennä? tämä oli aavikko eikä täällä ollut mitään suojaa, paitsi pitkä, harva heinikko.

hän yritti juosta mahdollisimman hiljaa, mutta tikku perseessä painoi häntä, ja hypähtäessään kuopan yli se satutti aivan liikaa että olisi voinut olla hiljaa. severus huudahti vaimesti, mutta jästit kuulivat sen silti. äänet aloivat lähestyä ja severus alkoi saada selvää mitä he sanoivat toisilleen.

"tuolla on varmasti jotain! minä kuulin sen! jos se on joku villieläin? omg, jos se tappaa meidät! mutta jos se ei ole eläin... entä jos se on ufo? eikö sinuakin kiinnostaisi käydä katsomassa mikä siellä meluaa? ei se eläimeltä kuulostanut. niin mutta.." näin älykästä oli jästien keskustelu, severus tuumi ivallisesti. eläinkö muka? siitä hän sai idean ja päätti naamioida itsensä apinaksi ja pelotella nuo karmaisevan typerät jästit takaisin niille neljällä pyörällä liikkuville laatikoilleen.

hän nyhti ruohoa kouriinsa, tarttui taikasauvaansa ja muutti ruohot turkiksi. turkin hän taas yritti liimata ihoonsa, mutta severuksella oli vain puuliimaa, eikä se toiminut hyvin hätätilanteissa.

severus oli joten kuten valmis naamioinnissaan kun jästit olivat päättäneet tulla katsomaan metelin aiheuttajaa. voi salois'n pallit! en ole vielä valmis, severus kirosi mielessään. "turkki" roikkui liian pitkänä, eikä sitä ollut joka paikassa. hän oli kerennyt vasta verhota etumuksensa ja perseensä. severus päätti taas juosta karkuun, mutta ihmiset olivat liian lähellä siihen. hän viskasi kiven jästien taakse heinikkoon. se päästi pienen "thump" äänen ja jästit pyörähtivät ympäri. silloin severus päästi huudon jonka kuvitteli kuulostavan raivotautisen apinan ääneltä, ja juoksi keskeneräisessä asussaan kohti ihmisiä.

ihmiset juoksivat karkuun, joskin severus näki heidän epäuskoiset ilmeensä. alkuihminen!! no voi sun saakeli! eivätkö ne uskoneet minun olevan raivohullu apinahumanoidi? severus kiihdytti ajotahtiaan, ja laatikot lähestyivät ihmisiä. tai ihmiset lähestyivät laatikkoaan, ihan miten halusi sen ilmaista.

severus sai heidät autolleen, ja kääntyi palatakseen tasangolle. ihmiset olivatkin älykkäämpiä kuin hän oli kuvitellut heidän olevan. heillä oli jokin tötterö kädessään, ja he painovat liipasimesta. tötteröstä lensi häntä kohti jokin kumma esine niin nopeasti ettei hän kerennyt väistää. ennen maailman sumenemista severus ajatteli että olipa pirskuleen hyvä että hän oli piilottanut sauvansakin perseeseensä.


~

oow :o sevvie ;D

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.