IRC-Galleria

mä olen niin kyllästynyt itseeni, miksi itseään ei voi vaihtaa?
haluaisin vain onnistua joskus ja olla vain oma itseni en muuta. Pysyä rehellisenä itselleni ja muille, lopettaaesittäminen ja teeskentely olla se Emmis joka mä olin vuosia sitten. mä en ymmärrä miksi on niin vaikeaa ilmaista tunteista todellisimpia, miksi ei vaan voi puhua suoraan. SAnoa selvästi mitä tarkoittaa. Levin pinnallisuus on syvältä.

Olipas taas viikonloppu. Tuntuu pahalta kun ajattelee että kohta sitä erakoituu taas Leville, onneksi alkaa kausi ja ihania ihmisiä tulee takas. Ensi kesänä mä olen enemmän etelässä, haluan keikoille ja ulkomaille, haluan muuta.

Viikonlopun aikana sattui kyllä enemmän kuin aikoihin, ja hassuja juttuja. Tuntuu että ihmiset oli kaikki vähän räjähtämispisteissä. Tylsää kun ihmisillä on töitä ja velvollisuuksia ja itse vaan lomailee. Kyllä olis jo työt voinut alkaa, tää viikonloppu sen taas näytti.

yleensä ihminen oppii virheistään, nyt ei kyllä onnistu, ei sitten millään...

mä en usko rakkauteen,
mä en tahdo kuulla
että sinä uskot niin
Ja mä en tahdo luulla
että tämä kestäisi
no viikon taikka kaksi,
mä en tahdo enempää
tilla jo se taxi.

Ihmetteln noita vahvoja naisia ja renttu miehiä.
Miksi ne kattoo sellaista menoa. On se hyvä että ittekin on renttu ni on tää helpompaa.
Vaikka kyllähän sitä välillä miettii, olishan se kiva..
Mutta mä tiedän mitä mä En halua.

Veikko Lavi - Limperin Hilma

Vieläkö muistatte Limperin Hilman?
Koulumme oppilaan niin herttaisen.
Mukanaan aina toi kauneimman ilman.
Mietimme ken tekee valloituksen.
Anttilan Aukusti kaihoisat laulus',
herkässä sielussa tenhosi kai.
Lipevä kieli ja korkea kaulus,
parhaimmat pisteet ne kilvassa sai.

Hilma se hääräili pellolla illat,
päivällä tehtaalla työskenteli.
Pyhäisin kehräsi naapurin villat,
lauantait marjoja myyskenteli,
että hän mökkinsä lunastaa voisi.
Aukusti työstä ei piitannutkaan.
Mielummin Aukusti laulais' ja joisi,
eläisi helpossa maailmassaan.

Vierivät vuodet ja perhekin kasvaa.
Veloista puhtaaksi mökkinsä saa.
Aamulla varhain hän pyöränsä rasvaa,
ikuista työtä ja vain raadantaa.
Surra saa sodassa mennyttä poikaa,
tytöt taas maailma mukaansa vei.
Arvoisat kuulijat se huomioikaa:
Maassamme tarina mahdoton ei.

Vieläkö muistatte Limperin Hilman?
Vihdoinkin rauhassa levätä voi.
Hauta on ruohoinen, ristiä ilman.
Aukusti mökinkin viikossa joi.
Valtion miehet ne patsaita saaden
kansamme mielestä häivy ei pois.
Kun saisi Hilmakin sankaripaaden.
Väitätkö ettei hän sankari ois'?

ompa taas tuskainen olla ja kaikki niin solmussa kuin olla ja vaan voi. oi olisipa jo syksy ja kiire ei olisi aikaa kuin työhön.

Mä alan nyt kyllä tietokatkokseen, ei tää kaikki kiukuttelu heti aamusta ole kivaa.
Miten jotku ihmiset ei vaan katso ollenkaan itseään pidemmälle. Mä joudun sitten kaiken paskan kohteeksi, ja mun koko vitun loma on ollut tätä enemmän ja vähemmän.

Mä haluan eroon näistä ihmisistä.
Ja istua yksin jossain keskellä mettää, pitäisköhän karatakin jo takaisin Lappiin.

Voiko olla ihanampia kämppiksiä, ei.
Tää pätkä lomaa on kyllä ollu loistava, näitten kanssa lataa akkuja ihan erilailla kuin muitten.
Roution terapiaparveke on kyllä tupakkapaikoista mukavin!

Elämä on todella outoa. Mä olen tällä hetkellä niin iloinen uudesta surullinen vanhasta ja kamalaa miten helposti tasapainot järkkyy. Nyt mä uskon parempaan huomiseen