IRC-Galleria

Jooh. Olen kirjoitellut ihan silmät ristissä historian esseetä aiheesta, kahtiajakautunut suomi 1920-luvulla. x_X

Sitten alkaa hauskuus..

Kata tulee hädissään selittään jotain että Chii on kadonnut, ettei se ole häkissään. Mä lähden koneelta katsomaan ja kun se ei ilmesty kopistaan herkkupalalla houkutellessa, ehdin jo huolestua että kai se on yhä hengissä. Sanon katalle että nostetaan häkki pois että voin kurkata koppiin ja eihän se ole siellä. Huomaan että yksi ylimmistä häkin luukuista on auki. Sieltä on yli metrin pudotus maahan ja ne on ennenkin mm. keskellä yötä karanneet luukun ollessa auki. Karkulainen voi olla siis missä tahansa talossa. Kuljen pitkin taloa hädissäni ja huutelen Chiitä. Sitä ei kuulu mistään. Äiti on pihalla ja huudan sillekin että Chii on kadonnut. Oon jo ihan paniikissa, niinpä Kata avaa vessan suljetun oven ja siellähän se minun rakkain on vessapaperikasan keskellä (oli tylsistyksissään repinyt yhden rullallisen lattialle) APRILLIA.
Ja joo nyt mulle nauretaan koko loppu vuosi.

Ei voinut kukaan varoittaa etukäteen. Mä en muista ikinä mitn aprillipäiviä.