IRC-Galleria

Toistakaa perässäni:
"Minä, Lauri Johannes Hämäläinen, Olen itse Pahuus, Itse Ilkeys ja teille aivan SAATANAN SUURI HERRA."
Kiitos,
voimme varmaankin aloittaa.

On helvetin koomista katsoa parinasteen pakkasessa kuinka teinityllerölyllerö painaa kadulla napa vilkkuen ja stringit niin korkealla, että tarvitsee luultavasti illalla taskulamppua niiden tonkimiseen ulos.
Mutta se on ilmeisesti kiihottavaa, siis paljaat vitivalkoiset ja puoliksijäätyneet masut. Vähän kuin kurkun tunkeminen perseeseen,
aivan saatanan sairasta. Noh, tässä on ehkä mielipide eroja (enkä nyt tietenkään viittaa kehenkään ystäväpiiristäni *krhm* enpä.)

IhQuuDAA! Tuosta tulikin mieleeni teinigootit, ne ihanat pienet 13 kesäset jotka vannovat palvovansa saatanaa ja pukeutuvat mustaan.
No okei, ainakin ne pukeutuu mustaan ja hurraavat, että "Mekin ollaan ihmisiä vaikka näytetääki tältä!!"; voin sanoa, ette te ole ihmisiä.
Olette toukkia, kasvukehityksen pakollisia lieveilmiöitä jotka hakevat itseään. Ette löydä sitä sieltä partaterästä, ette säälittävästä
ruikutuksesta. Löydätte sen mun makuuhuoneesta! TÄNNE VAA! MUARH MUARH MUARH... No okei, rehellisyyden nimissä,
ette te vielä tiedä itsestänne mitään, joten miksei voisi olla vain ihan normaali. Huutamatta ulkonäöllään mitään. Ajan kanssa löytyy
sitten se oma tyyli, varmasti niinkin, ettei kokeile kaikkea.

Mutta plaaplaaplaa, kukkakeppejäki kiinnostaa.

Kuten alussa jo totesin, minä olen itse Pahuus ja Ilkeys.
Ainakin niin olen saannut kuulla. Koska mielipiteeni on eri kun teidän
napottavien pikkupirujen joitten turhautunut elämä purkautuu nyrkkiin ja serlaan. Voi pojat, jokupäivä joku teistä runkkaa itsensä hengiltä.
Aamen sille sitten. Kirotaan taas maailman kieroutta ja rakastellaan lisää Neiti Nyrkki Kyllikkiä. Spermasta me ollaan tultu ja spermaan me päädytään.
Tai ainakin jonkinlaiseksi limamössöksi, kunnes tomuksi ja tuhkaksi maan poveen. Ihanaa, kyllä kannattaa uskoa elämänjälkeiseen elämään. Muuten on aika ikävää ajatella, että lopussa ei seiso mitään muuta ku yksinäinen hautakivi muistona
jostain helvetin ihmisestä.

Taidan perustaa poppibändin, tai rokkia, tai mitä vittua se onkaan nykyään. Uniklubin kajaalisilmäistä antti muiskuluisku tuiskun
ihanan koskettaviin sanoituksiin pohjautuvaa musiikkia joka koskettaisi niitä pieniä teinipimperoita, joiden karvoitus lasketaan yhden käden sormilla ja reikäki imee alipaineella kaiken 4 metrin säteeltä sisäänsä kohti suurta tyhjyyttä. Siis sen tyypin aivoja.
Se sois radiossa pari päivää, sitten se olis ohi. Kaikki voitot ois ryypätty, oltais alussa. Pitäis tehdä lisää musiikkia.
Tai vaihtoehtoisesti aiheuttaa skandaali. It´s plain and simple. Go for it or die for it.
Ehkä mä pysyn vain runoissa.

Älkää muuten nuolko lapset sähköpaimenta.

Älkää vain nuolko.
Enkä minä ole koskaan harrastanut seksiä eläinten kanssa.

Ja senkin yhden kerran,
se uskotteli minulle olevansa jotain muuta.

Vi ses!

Muah Muah Muah.