IRC-Galleria

mikä se on kun ei uni tule vaikka kuitenkin väsyttää niin, että silmät luppasee ja täytys melkeen tehdä eiliset einarit jotta jaksas. haukotuttaakin ihan helvetisti, mutta ei. tää on vähän sama kuin kokeeseen lukeminen tms. aina just silloin iskee joku helvetin siivousvimma tai on muuta PALJON PAREMPAA JA TÄRKEÄMPÄÄ tekemistä.

mitä se on kun istut yksin syys hämärässä rauhassa ja yhtäkkiä päästät ajatuksen valloilleen ja kuvittelet taivaalle katsoessasi että näet siellä jotain "ylimääräistä" valoja/välähdyksiä, joskus jopa muumilaakson noidan näet lentävän luudallaan kuun ohitse kun oikeen tihrustat. sitten nopeasti jalat alle ja sisälle peiton alle.

sain tänään postissa eräänlaisen kirjeen. tiesinhän minä sen tulevan ja osasin ehkäpä odottaa sen sisältöäkin, mutta silti se nosti ihon kananlihalle, joka muuten näytti ihan joltain broilerin koivelta (käteni siis), kun on tullut tärveltyä tuon ir:n kanssa. vaikka itse tietää oman tilanteensa ja kutakuinkin sen hyväksyy, miksi se on silti niin vaikeaa kun sen näkee mustaa valkoisella? olenko minä oikeasti tuo? kertooko tämä oikeasti minusta?

herätti kauheasti ajatuksia. ja kysymyksiä ilman vastauksia.
toisaalta se ei herättänyt mussa mitään. ei hetkauttanut.
luulosairastun pian. luulen niin. epäilen. "vian ei tarvitse olla iso kun se on korvien välissä", jep.! yhdyn.

mutta olen mä oikeasti ihan mukava. vähän vain epävarma. enkä ehkä ihan vähänkään. välillä. on parempiakin päiviä olemassa, ei aina ole samanlaista. sehän se olisikin jos jokainen päivä olisi samanlainen. mieti nyt, olisit vaikka just keränny jonku paskan postilaatikon juurelta ja seuraavana päivänä se juuri sama paska ois just samassa kohtaa ja taas sen siivoaisit. seuraavana päivänä taas sama. tylsää.

en mä tiedä mitä mä tällä/tuolla haen. tai tarkoitan. en varmaan niin mitään. kirjoitan vaan tähän kaiken, mitä mun mieleen juolahtaa. kun tätä tekstiä katsoo, niin ei siellä päänupissa paljonkaan välky. tähän aikaan yöstä ainakaan.

(pidän tässä välissä röökin mittaisen tauon, mutta tällä kertaa menen etupihalle koska siellä on valoisampaa, enkä tiiraile taivaalle liikaa).

katsoin taivaalle, näin monta kirkasta tähteä. ajattelin jokaisen niiden kuvaavan jokaista menettämääni ihmistä. ne loistivat niin kirkkaina että tiedän niiden voivan hyvin siellä. eri se on meillä täällä. mutta joskus on vain opittava hyväksymään asiat sellaisina kuin ne tulevat ja tapahtuvat. vaikka se veisi aikaa.

huomasin myös, että vain yhdessä naapuritalossa kajasti valo, nukkuuko oikeasti ihmiset tähän aikaan? ainakin isäni, jonka kuorsaus kuuluu tänne asti. mutta en anna sen juurikaan häiritä, musiikkia vain isommalle.

vesipisaroitakin se taivas nakkeli, tuuli oli lennättänyt lehtiä pitkin pihaa. syksy on. tuollainen ajattelu. tai ajattelemattomuus saa tekemään kaikenlaista.
minä tein sen. minä kerroin mitä tunnen. ehkä hieman sekavasti, mutta silti. ja jos ei mitään tule takaisin, antaa olla. uutta matoa koukkuun.

kauhean haikea fiilis. ajatukset heittää häränpyllyä joka suuntaan. eniten mä kaipaan tällä hetkellä mennyttä kesää. haluaisin palata ajassa taaksepäin hetkisen. tekisin jotain toisin. mutta tiedän, ettei se ole mahdollista. nyt on vain hyväksyttävä tämä tilanne. sellaisena kuin se on. ajan kanssa. tietäis vain kuinka paljon se tarvitsee aikaa? siihen aikaan mä haluaisin hypätä. ja siihen että mikä on seuraava siirto. kenen puolelta ja mihin suuntaan. odotellaan. mutta koska olen tyypillinen vesimies, menetän ehkä tulevien öiden unet. kaikki mullehetinyt. lukeekohan tätä mun höpötystä edes kukaan? ei se haittaa, vaikka ei lukiskaan. eihän tässä ole päätä eikä häntää. ihan päätönhännätöntä.

parempi ehkä vain jatkaa muuten datailua ja jättää nämä loput ajatukset ihan omaan arvoonsa oman pään sisälle. joskus kuitenkin vielä tulen niitä purkamaan. johonkin tai jollekin. tännekin. jatkan ...

älä itke, älä itke mun vuokseni
älä enää, mun vuokseni
sillä kaiken tämän jälkeen
sä olet yhä ensimmäinen
jos huolisit mut vielä takaisin

mä en tiedä kuka sinua odottaa
kuka sinut syliinsä puristaa
ja vaikka tietäisinkin sen, välittäisi en, en
jos sä huolisit mut vielä takaisin
niin sinua vain, sinua vain rakastaisin

älä itke, älä itke mun vuokseni
älä enää, mun vuokseni
sillä kaiken tämän jälkeen
sä olet yhä ensimmäinen
jos huolisit mut vielä takaisin
niin sinua vain
sinua vain rakastaisin.

kuusamossa taas. ja huomenna matka jatkuu rolloon. wuhuu! täytyy käydä katsomassa mikä siellä on perjantai-illan meiningi. juupatijuu. ihana whimper ku laitoit netin toimimaan. nyt en enää poistu tästä. paitsi tupakalle. ja sinneki voin kantaa koneen mukana.!

mä halluun ulos tänään. haetaan seuraa

Incompatible, it don't matter though
'cos someone's bound to hear my cry
Speak out if you do
you're not easy to find

Is it possible Mr. Loveable
is already in my life?
right in front of me
or maybe you're in disguise

Who doesn't long for someone to hold
who knows how to love you without being told
somebody tell me why I'm on my own
if there's a soulmate for everyone

Here we are again, circles never end
how do I find the perfect fit
there's enough for everyone
but I'm still waiting in line

Who doesn't long for someone to hold
who knows how to love you without being told
somebody tell me why I'm on my own
if there's a soulmate for everyone

If there's a soulmate for everyone

Most relationships seem so transitory
They're all good but not the permanent one

Who doesn't long for someone to hold
who knows how to love you without being told
somebody tell me why I'm on my own
if there's a soulmate for everyone

Who doesn't long for someone to hold
who knows how to love you without being told
somebody tell me why I'm on my own
if there's a soulmate for everyone
If there's a soulmate for everyone

p.s. toi zen cafen biisi ei ihan kerro tilanteesta. melkein. sopi vain, kun sattui soimaan taustalla.

oi että. kaks viikkoa kitunu flunssan kourissa, eikä tunnu helepottavan.
noh, huomenna taas kuusamoon. talo tyhjä, pihassa auto ja taskussa diesel korttti. mihi lähettäs, petra? hehe. jos mä saisin yhteyden, kysyisin lähtiskö mun kanssa jonnekin pois. edes päiväksi. jotain mukavaa. mutta nyt lähen kyllä kämpille suihkuttelemaan ja nukkumaan. ,moimoi!

sä löysit monta miestä
mutta kukaan niistä
ei jäänyt pidemmäksi aikaa
sua alkoi ärsyttää niistä jokainen
ja viimeistään puolen vuoden jälkeen
mistä ne puhuu
kuinka ne liikkuu
mistä ne pitää
ja mistä ei

sä hoidit eron vaikka nussimmalla toista
kun kiinni jäit niin suhde loppui
et ollut pahoillasi
pääsit helpommalla
sut jätettiin ja jätkä mietti
mistä sä puhuit
kuinka sä liikuit
mistä sä pidit
ja mistä et

nyt olet rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
rakastunut taas
ja annat kaiken mennä

nyt olet rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
päin helvettiä

sä löysit monta miestä
mutta kukaan niistä
ei jäänyt pidemmäksi aikaa
ensin hurmaannut
olit täysin myyty
lätkäännyit ja tahdot tietää
mistä se puhuu
kuinka se liikkuu
mistä se pitää
ja mistä ei

nyt olet rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
rakastunut taas
ja annat kaiken mennä

rakastunut taas
rakastunut taas
rakastunut taas

nyt olet rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
päin helvettiä

sä löydät aina miehen
katseesi on runsas
ja liikkuu lantiolta silmiin
kysyt voiko käyttää sinut läpi illan
löytyis sylillinen aikaa

nyt olet rakastunut taas
rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
olet rakastunut taas
annat kaiken mennä

rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
päin helvettiä

nyt olet rakastunut taas
ja annat kaiken mennä
rakastunut taas
ja annat kaiken mennä

voi elämänkevät. vaikka onkin vasta syksy.
ei näin, ei näin.
maailman pahin morkkis tai joku sen kaltainen.
tänään suuntana oulu ja oulunsalo. kämpillä aion pysyä ja olla. vain koulussa käyn. ja ehkä kaupungilla.
jos hetken hengähtäis tähän väliin ja antas pölyn laskeutua. hehahohaahaahahhaaa.. suihku ja nukkus vielä vähän.

"piip" kysyy: mitä sä oot vetäny?
-liikaa kuusamoa ja liian vähän unta.
(kelpaa vastaukseksi sekavaan käytökseen).

nyt nukkumaan. hyvää yötä ripurapu takapihalla!