IRC-Galleria

TALVEN TULLESSA

Roudan nuolema maa
siitä pudonneet lehdet kuoleman saa
matka niiden päättynyt
niin julmia ovat talvet ja syksyt.
Kylmän talven tullessa
kaikki kaunis on kuolemassa
tähdet ja kuu
talven tullessa vain ne kaunistuu.
Tyjenevät muistot
routainen maa perii puiden varjot
alla kirkkaan tähden
kostea yön usva peittoaa alleen kaiken
tummin on musta
ne pitkät varjot ovat aamun odotusta
silloin vain hetkeksi
talvi yön mystisyys katoaa vain päiväksi
pian saapuu uudelleen
tuo sininen usvayö jäisine varjoineen.

Seuraava on tehty yksi biisi mielessä ja aihetta en itse valinnut!

MURHAMIEHIÄ TEKIN

Olin nuori, kun sen tein
tapoin miehen, pahan sellaisen.
Sain maineen tappajan
mutta häpeä sitä silti en
sain vihamiehiltä kasvoihin
kovaa, raskaasti ja syvälle
maineeni siinä silti pidin
tapon tunteen annoin sydämmelle
jokaista puukkojunkkaria
joka ikistä vastustajaani
kaikille näytin lapin leukkua
tippuivat ne maahan eteeni
ja taas lähti käyntiin
kerho tiilten lukemisten
silti pääsin taas vauhtiin
tähän tunteeseen tappamisen
teräase minun hihassa
tunsi taas verta virtaavaa
luulin, että muilta piilossa
ilman yhtään vasikkaa
iskin raskaansarjan mestariin
suoraan läpi ja taas kovaa
uudestaan yksi kaula katkaistiin
tunsin tiettyä onnen huumaa

Miehen tappaja oon
ja siitä hyvästä
sain kuulan kalloon
tappajaksi kylläkin
vasikaksi ei musta
eläisimpä vieläkin

jäin maahan makaamaan
yksi luoti riitti kaikkeen
tällä kertaa sinut tunnetaan
tappajana jäät mieleen...