IRC-Galleria

Otsikko kertookin jotain olennaista. Olen tänään lukenut kirjaa nimeltä Kristianin nuoruusvuodet. Jäljellä olis vielä noin 40 sivua joita tahtoisin säästellä. Ei vaan onnistu. Tänään myös sovittiin että jaan suunnattoman telttayksiömme kahden muun äijän kanssa. Sinänsä aika äässistä. Miten minä nyt niitä kiimaisia narttuja kuskaan sinne ilman että ne toiset on heti osingoilla? Taidankin varata itselleni sen auton... No joo, jos totta puhutaan niin olen huolissani että KarCe juo minun viinat. Pitäisi sekin päättää että ostanko 1, 2, vai 3 pulloa joista voipi tehä fisua. Toisaalta jos vetelen sitä pullollisen joka päivä niin olen varmasti ihan vitunmoisessa kapulassa vielä tiistainakin kun pitäisi töihin mennä. Että jos se kaks puikkoa kovia ja sitten keskiketterää jonku verran. Kylmää vieläpä jos saisi. Pitäisiköhän ottaa se lapio mukaan ja kaivaa maakuoppa... Eläkeläiset ovat pelastava enkeli. Sitä jaksaa kuunnella käytännössä aina. Vittu että osaa olla jotenkin sekava olo. Ei niinkun tiedä että löiskö päätä seinään vai mitä ihmettä tekis. Semmonen niinkun jos joku tietää kun pitäs kävellä rinkiä ja kiskoa aski norttia solmien hirttosilmukkaa kädet vapisten. Kellokin on jo noin paljon. Tsiises. Jälleen kerran kaikki synkimmät ja ikävimmät mielikuvat tulvivat aivolohkojeni syövereistä mieleni pintaan. Vaikkei syytä pitäisi olla. Kait. Toivottavasti. Jänskättää.

Vitut. Lähen pihalle heeboilemaan. Jospa se siitä.

Ainiin. matka Ilosaareen starttaa kahden päivän päästä. Jes!