IRC-Galleria

Ei helkatti. Jouduin jouluksi töihin krääsähelvettiin glitteripallojen, piparien, jouluvalojen ja ostoshystrian pahaan taikamaahan. Pakkohan se on pienen on saatava voita ruispalan päälle, joten hymyilen maireasti kun 70v leskirouva miettii noin 10 minuttia montako postimerkkiä tämä tarvitsee. Ja kuuntelen kun jonossa seuraavana seivova kyrpiintynyt keski-ikäinen haahka huokaisee minulle "Voi luoja että sinä olet hidas!" Tervetuloa tiskin tälle puolelle toki näyttämään miten homma hoidetaan? Olihan sentään kyseessä marraskuun ensimmäinen sunnuntai kello 12, ja alkaa olla jo kova kiire hoitaa jouluostoksensa. Ah ja voih, jos jostakin tuotteesta puuttuu hinta, saan osakseni kulmien nostelua ja moittimista. Tai kun paketoin lahjaa, saan kuulla, voisitko tehdä sen vähän nopeammin, minulla on vähän kiire. Kiire minne? Ostamaan joulukuusta?

Ja sus siunatkoon jos valikoimissa ei olekaan tänä vuonna samanlaista lasilyhtyä kuin viime vuonna, miten tämä voi olla mahdollista?! Odotan kauhulla kuinka vanteet alkavat kiristyä kansalaisten pipojen ympärillä tuon pelottavan joulun lähestyessä. Tärkentähän joulussa on ostaminen. Tai oikeastaan niiden lahjojen saaminen, toisille ostetaan niitä vain että saisi itse jonkin tilalle. Ja mikä kalabaliikki syntyykään, jos lahja ei satu olemaan tarpeeksi arvokas :o

"Oi hellanlettas miten ihania lasipalloja!" totesi eräs rouva paketista jossa oli 4 kimalteella koristeltua lapsenkakanväristä lasipalloa hintaan 12,90€. Ja minä nyökyttelen vieläkin maireampi hymy naamallani. Olo on kuin kaupan kassalla, vaikka hetki sitten sain tehdä sentään vähän mielekkäämpää duunia kasvien parissa. Vaan raha tätä maailmaa pyörittää, enkä minä ole kuin pieni hiekanjyvä rattaissa eikä auta kuin suostua huoraamaan itseään jouluhelvetissä.

Tämähän vain paranee tästä h-hetken lähestyessä! Koskahan ne joululaulut alkavat soimaan?