Alkaa olla jo hieman parempi olo, vaikka edelleen tulee hetkiä, kun tahtoisi paeta peiton alle maailman näkyvistä. Reippaana menin tänään töihin, vaikka mielessä kävi, ettei pää kestä olla töissä. Kesti kuitenki jotenkuten, vaikka onnistuin kusemaan koko keittiön toiminnan ollessani siellä yksin. Mutta sitäpä se alottelijalla tahtoo vähän olla.
Tuska ja yksinäisyys on helpottaneet. Ahdistus välillä virittää narua kaulaan, mut sit se löystyy. Alakuloinen olen edelleen, kun meni taas kaikki hymy, nauru ja jaksaminen töissä. Jospa tämä tasottuisi, kun lääkkeet palasivat joka aamuuni. Huomenna ryhmäterapia, sen jälkeen olen todennäköisesti astetta iloisempi taas, ellen sitten ahdistu, koska se yksi jamppa siellä tuntuu ahdistavalta. Ihan kun se olisi ihastunut. Minä olen huono sanomaan suoraan, että vetäisi vitun päähän ja pakenisi vuorille. Perkele, kun pitää olla lapatossu.
Uusimmat blogimerkinnät
- Pikapäivitys. 07.10.
- [Ei aihetta] 19.11.
- Kauas on tultu siitä mihin piti tän tien j... 17.11.
- Huojennus ja hyvä olo. 19.10.
- Rairai. 11.03.
- Ei saatana. 12.02.
- Moi. 12.01.
- Elämä on. 03.01.
- Tätä päiväkirjaa ei kovin moni lue. 12.11.
- Marraskuu -milloin ,hamppi, palaan takaisin.... 01.11.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (1)
- ▶ 2009 (2)
-
▼
2008 (7)
- ▶ marraskuu 2008 (2)
- ▶ lokakuu 2008 (1)
- ▶ maaliskuu 2008 (1)
- ▶ helmikuu 2008 (1)
- ▶ tammikuu 2008 (2)
- ▶ 2007 (5)
- ▶ 2006 (5)
- ▶ 2005 (5)