IRC-Galleria

nosoul

nosoul

Ohhoh, mullahan oli tällainenkin...

Mesen paluu... Melkein!Lauantai 23.02.2008 00:03

Tätä oli odotettu... Kuin pikkupoika joulupukkia. "-Autonne on noudettavissa." sanoi miesääni puhelimessa rauhallisesti. Lähdenkin siis töistä hieman aikasemmin jotta ehdin hakemaan autoni korjaamolta.

Saapuessani liikkeen pihaan huomaan parkkipaikalla samanlaisen Mersedeksen kuin omani. Joskin se on huomattavasti parempi kuntoinen kuin omani, joka vaurioutui pienessä haverissa, jonka johdosta autoni oli ylipäätään korjattavana ja josta muuten mainitsin aikaisemmassa päiväkirjamerkinnässäni.

Toiseksi huomaan että pihalla seisovan auton perästä löytyy merkintä 320, joka kertoo kyseisen yksilön olevan hivenen isommalla moottorilla kuin omani. Käännän katseeni toiseen peräluukun reunoista ja siellä kiiltelee teksti KOMPRESSOR.

Ihmettelen ääneen että enpä ole ollut tietoinen että tuota "isolohkoa"kin saa ahdettuna versiona... Mahtaa olla harvinainen malli...
Sitten luon yleis-silmäyksen autoon ja totean sen kunnon priimaksi. Sehän on siisti kuin sika pienenä! Käännyn ja lähden kevelemään kohti liikettä. Käännyn vielä katsomaan sitä siistiä mersua joka loistaa pihamaalla timantin tavoin. Mietin vieläpä että sehän on vielä juuri oikean värinenkin ennen kuin lasken katseeni rekisterikilpeen.
EI JUM*L*UT*!!! Siinähän on sama rekkari kun mulla! Käännyn ympäri ja kävelen vielä takaisin autolle. Luinkohan nyt kaiken oikein? Tarkistan tekstit auton perästä. kyllä! Luin aivan oikein! Tarkistan kilven. Sekin on oikein. No mutta jumankauta! Autoni kuutiotilavuus oli ilmeisesti rysähdyksen jälkeen kasvanut seuraavaan kokoon ja onneksi remmiahdin on kuitenkin vielä otettu vanhasta moottorista. Täähän taitaa olla ainoo Suomessa?
Naureskelle kävelen sisälle korjaamopäälikön toimistoon. Käytyämme läpi sen mitä olen velkaa hän ojentaa autoni avaimet minulle ja toivottaa hyvää matkaa.

Tässä kohtaa lienee syytä selventää että joudun maksamaan korjaamolle auton ylimaalauksesta koska vakuutus maksaa siis vain korjatun/vahingoittuneen pinnan maalauksen. Maksan siis itse loppuosuuden jotta auto maalataan kokonaan. Kun kerran maalari auton ympärillä suihkii, niin suihkikoon samalla myös kiveniskut ja ne ilkivallan jäljet jotka autooni toissa kesänä ilmestyivät. Vaikka koko auton maalaus keventääkin lompakkoani tuntuvasti, saa parkkipaikalla kimalteleva auto minut vakuuttuneeksi siitä että kyllä parhaasta voi aina vähän maksaakkin. Halpaa ja hyvää tavoitellessa kun voi joutua hankkimaan molemmat...

Istun autoon ja olo on kuin kotiin tulisi. Kylläpä olikin ikävä tätä kapistusta. Käynnistän auton ja vapautan seisonta jarrun. Juuri kun kytken vaihteen ja nostan kytkintä, alkaa kojetauluun syttyä varoitusvaloja kuin jouluna kuuseen!
Mitähän viddua?
Närkästyneenä kävelen korjaamopäälikön huoneeseen ja selitän mitkä kaikki jouluisista valoista syttyivät. Minun käsketään tulla maanantaina uudelleen. Kyllä sillä ajaa voi. Kuulemma.

Kurvaan pois liikkeen pihasta, isolle tielle ja alan kiihdyttää. Moottori alkaa yskimään kuin keuhkotautinen tupakoitsia ja ohjaamon täyttää outo sirinä. U-käännös ja korjaamopäälikön juttusille. Heitän avaimet pöydälle ja totean että eihän se edes käy! Vaikeana hän yrittää keksiä jotain nokkelaa sutkautusta, epäonnistuen surkeasti. Lopulta sovimme että asiaan palataan ensiviikolla.

Se on kyllä myönnettävä että sen 20metriä mitä autolla sain ajaa, muistutti minua siitä millaista on ajaa ihan oikeaa autoa. Autoa isolla Aalla eikä mitään kehonsiirtäjää, joihin olen joutunut tyytymään tänä aikana jonka olen ilman autoa ollut.
Tuhlaaja"pojan" kotiin paluuta odotellessa...

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.