IRC-Galleria

Olen köyhä. Hyvin. Kuulin tänään mielenkiintoisia juttuja siitä mitä kaikkea on tullut viikonloppuna tehtyä. Kuulemma vedin yhtä kaveriakin turpaan pariin kertaan. Ja mä kun viikko sitten lupasin etten tee sitä enää ikinä. Tällä kertaa ei tainnut edes mennä enää ranne, alan siis oppia. :)

Äh. Pitää mennä. Keskustelen koneen kanssa myöhemmin jos jaksan.

Ilta oli mielenkiintonen, hyvin mielenkiintonen. Senssi rlz .. öö .. :) Noh, kuten monesti on sanottu, aamulla kaikki on taas hyvin. Ainakin suurimmaks osaks. Kaikkea ei tietystikään voi korjata. Mutta tärkeiden ihmissuhteiden korjaaminen on, yllätys yllätys, tärkeää. Katsotaan nyt sitten että kuinka moni muistaa aamulla lupauksensa ja sitten vielä että kuinka moni niistä jotka muistaa myös pitää ne.

Kiitollinen olen Arille siitä että nouti mut pois keskeltä tietä. Vaikka päädyinkin sille huutamaan että "Älä sinä kuule koske muhun!". Se näytti kovin pelokkaalta aamulla kun kysyin että minkä levyset sen hartiat on senteissä. :D Mutta enpä paljastakaan täällä vielä että miksi edes kysyin. Ideaan kuitenkin olen hyvin tyytyväinen. Ja väritkin osasin arvata täysin oikein. Mitä, tunnenko mä tuon ihmisen? :)

Kohta ruokaa, ihanaa! Päivän saldoon on kuulunut tänään vasta kuppi kahvia ja toinen omenamehua.
->

Otsikko kertoo kaiken. Käsi ei tunnu pahalta, voisin vaikka ottaa siteenkin pois. Vaikkakaan se ei tästä tietokoneella näpräyksestä ehkä tykkäiskään ... Mutta tuo jalka tappaa mut vielä. Turha mitään Buranaakaan enää on napsia, eipä se tunnu oikeen auttavan. Tässähän nyt kärsin siihen keskiviikkoon asti, jos vaikka sillon saisin kepit. Toivottavasti.

Olin Sallalla yötä. :) Oli kivaa. Vaikka Mona yrittikin viedä multa peiton keskellä yötä ja jalkaa pakotti. Ja Jesse tuhisi lattialla... Puoliltapäivin hain mummolta silitysraudan sun muuta kamaa ja sitten istuskelin puoli viiteen Hippostalon aulassa. Kolme tuntia riemukasta ilonpitoa! ...Ai eikö? :D Sitten Mäkkiin syömään, Stockalle ja tarkistaan kissojen tila. Siellähän ne oli kaikki vielä hengissä ja lähes melkeen sovussa. Mitä nyt vähän toisiaan läpsii siellä. Yoshikin on pienoinen niin pieni ja utelias ettei tajua, ettei ne uudet kaverit välttämättä tahdo leikkiä sen kanssa.

Paniikki. Tulin kotiin ja ruokakaapin ovi oli sepposen selällään. Ruokakaapin, jossa hamsteri toistaiseksi asustelee ilman häkkiä. Ja vieressä pöydällä lipo kieltään Edith, musta jöllikkä. Siinähän sitten tongittiin hädissään hamsterin kotivatia, mutta mitään ei löytynyt. Muutaman minuutin päästä rapistelu paljasti hamsterin tippuneen vadin alla olevaan kukkaruukkuun. Huh, mikä helpotus. :) Sieltä se itse asiassa löytyi vielä tänään myöhemminkin. Siirsin hamsterin siis pois ruokakaapista.

Voi ahdistus!

Lääkärissä käyty. Vasemmassa jalassa marssimurtuma, ideaalisiteeseen vaan ja taas ulos hyppimään kunnes tarkastuskäynti koittaa. Oikea käsikin on nyt sitten paketissa. Ja kaiken maailman Mobilatia mukana sun muuta. :) Itse asiassa oikeasti ranne on sijoiltaan, en vaan kerro täällä miksi. Ne, joiden tarvii tietää, tietävät.

Töissä oli hauskaa. Join paaaaljon kahvia ja naureskelin itekseni tyhmille jutuilleni. Ja tottakai myös toisten tyhmille jutuille. :) Kolmen-neljän tunnin yöunien jälkeen on helppo naureskella vaikka mille! :D

Korvissa on ihanat uudet korvikset, vaaleanpunaista, oi!
Nyt pitää lähteä katsomaan ettei kissat tapa toisiaan. Se ei olisi kivaa! Lainkaan.

Uusi päivä, niinpä niin. Kohta matkaan kohti lääkäriä. Oon satavarma, että jalassa on ainakin hiusmurtuma. Kävely on ollu viikon verran lähes mahdotonta. Ajattelin sitten eilen, että ehkä voisin toimia fiksusti ja mennä lääkäriin näyttämään sitä. Vielä kun pitäis samalla varata silmälääkäriaika. Ja oikeassa ranteessakin on rasitusvamma. En tahdo edes tietää miksi! :)

Kissat oli paljon rauhallisempia tänä aamuna. Jöllikkä uskalsi jopa poistua eteisen kaapista. :D Koko viime yön ne kyllä metelöi kun viimestä päivää. En tainnut nukkua yhtään sen paremmin kun edellisenäkään yönä. Vielä kun telkkaria pitää aina katsoa siihen yhteen asti kun tulee kaikkea jännää ja kivaa ja addiktoivaa ja pakollista !!

Sitten pitää käydä vielä Igor'silla varaamassa aika lauantaiksi. Hui! Pelottavaa.. Ja ostamassa liput Sonatan keikalle. <3 Ja ruokakauppakin vois olla ihan hyvä idea. Mitäs muuta, kovasti suunnittelin kaikkea missä pitää käydä, mutta unohdin jo. Sitä se vanhuus teettää...

Toivoisin kuulevani eräästä ihmisestä tänään. Kovin paljonkin toivoisin.

Masennus.
Nukuin viime yönä kaksitoista tuntia. Ainakin melkein. Lähemmäs varmaan viittä tuntia, mutta sängyssä makasin puoleenpäivään asti. Kissat murisi koko yön. Kohta on pakko mennä takaisin kotio tarkitamaan miten ne pärjää keskenään. Töihin pitäis mennä illalla, en tiedä miten uskallan jättää ne keskenään kotiin siksi aikaa.

Yoshi pakeni eilen viemärikäytävään. Yritin epätoivosesti houkutella sitä pois vaikka millä. Saara sen lopulta sieltä ulos kaivoi taskulampun kanssa kun itse en pystynyt ees kunnolla hengittämään kun panikoin että se katoaa sinne jonnekin talon alle eikä löydy enää ikinä tai jää jumiin eikä sitä saada pois. Huh mikä episodi!

Sini ja Minnakin kävi eilen kylässä. Olin siitä kovin ilonen, niitäkään ei ole viime aikoina tullut liikaa nähtyä. Nyt sovittiin että tapaillaan enemmän.

Ehkä tämä elämä vielä tästä.

Mikä minä olen kertomaan ikävästä? Mikä minä olen sanomaan ettei maailma lopu jos lähdet?

Pitäisi tiskata. Paljon! Ehkä olen laiska ja jätän sen huomiseen.. :) Siivoilla voisi muuten. Huomenna kampaajalle! Jotain uutta ja kivaa, kyllästyn.. Tahdon oman digikameran. Pitäisi kuvailla vaavaa ja laittaa tänne uutta infoa.
Tiistaina kouluun ja töihin ja kaikkea. Voivoivoi... rankka elämä. :D

...ja ensi kerralla kun lähden baariin niin en _varmasti_ ota Visa Electronia mukaan!

Paniikki.

Olo on hyvin ... kipeä. Helvetti. Edelleen. Ylihuomiseksi olis pakko parantua, vaikka mikä olis. Tänään jos muistaisin ostaa sitä kissanruokaa, olis tosi jees. Töihin on kuitenkin pakko mennä, oli olo mikä hyvänsä, niin samallahan se siinä hoituu...

Teetä vois keittää tässä jos kehtais. Äiti tulee taas kotiin ja soittaa, että oot taas jättäny sitä ja tätä ja tota pöydälle, koittaisit edes siivota jälkes jos täällä kerta käyt! Nih. Pitäisköhän sitä mitata kuume.

Alkossakin pitäis käydä, mutta teen sen vasta huomenna. Ei oo rahaa kulkea bussilla, eli sinne on kuitenkin pakko kävellä. Ja lähin sellainen on Sokoksella. Tänään en usko että kykenen.
Huomisen pyhitän muuten siivoukselle. Tänään en usko pystyväni niin paljoon, työt vie kuitenkin ne loputkin voimat mitä on. Mutta en viitsi enää soittaa että et sä viitsisitsä hoitaa tänään koko vuoroa yksin..? Se olis jotenkin, no, epäkohteliasta. Kai.

Nyt. Keittään teetä. Ehkä tämä tästä sitten. :)