IRC-Galleria

Poistumme kohti Citynestettä aamiaiselle, jotta voimme katsoa Tuttisoturin videolta, jotta voimme mennä Mäkkiin syömään, jotta pääsen töihin. Elämän kiertokulku. :)

Rikoin puhelimeni toissapäivänä. Tai siis se rikkoutu. Virtanappi lakkas yhtäkkiä toimimasta, just sopivasti kun puhelimesta loppu akku kesken puhelun. Eli siis koko rakkine ei menny enää edes päälle. Nyt on lainassa joku porukoiden testipuhelin, jei. =) Saan uuden sitten ens kuussa. Kaikki numerot siis katos, elikkä ei kannata kenenkään ihmetellä jos en pidä yhteyttä. :D
Hain tänään antibioottisteroidikortisoonimömmöä apteekista. Jos se vaikka auttais, ei tarttis lähteä enää uudestaan ravaamaan kalliilla lääkäreillä hakemassa sitä ja tätä ja tota antibioottia.
Nyt me keskustellaan salasuhteista ja pettämisestä. Pitää mennä.

Päivä alkaa nyt. Jos vaikka heräilis pikkuhiljaa... Naurettiin äsken kippurassa vaan puoli tuntia, väsynyttä. Sain unta viime yönä vasta puol seittemältä, unta siis riitti vähän päälle neljäks tunniks. Jei! Lisäsin äsken Matiakselle kuvan. :) Oli ihan pakko! Lisäsin itellenikin yhden. Masennuin kun tajusin, että oon joskus niin vähän aikaa sitten ollut niin laiha ja niin paljon nätimpi. Ja näin niin kamalan pelottavan kuvan Arista etten enää ikinä uskalla nähdä koko ihmistä. :D Voivoivoi... Aamujärkytyksiä.
Vois keitellä vaikka teetä kun toi yks neiti tulee suihkusta, sitten kiireellä asioimaan. Tänään pitäis vielä käydä tekemässä joululahjoihin liittyviä ostoksia ja ruokkia kissat ja sitten suunnitella illan suurta lookia. Oon jo päättänyt koko Vuokkarijengin joululahjat. ^^ Olen siis kerrankin ajoissa. Ari veikkas mm. että meinaan tehdä sille kiltin, nauroin itseni kipeeks. :)
Tällä hetkellä oon ilonen. Kiitos muutamien ihmisten. <3

Uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. :) Tänään töissä kerholaiset tahto kuunnella mun levyäni missä oli Sonataa ja Metallicaa ja Stratoa muun muassa ^^ Olin kovin ilonen. Sain tehdä kaikkea kivaa koko kerhoajan, juoda kahvia, kuunnella ihanaa musiikkia ja väsätä joulukortteja. Saarallekin annoin yhden. :)
Mieli on tällä hetkellä hyvä. Päivä oli melko lailla onnistunut... Näin paljon ihmisiä! Taina ja Osku käväs ovella, pääsin niiden kyydillä töihin, olisin muuten myöhästyny. Matiaskin kävi. Nyt Saaralla yökyläilemässä.
Yoshi rikko tänään kahvikupin ja sain siitä paljon viiltoja käsiini. :/ Lisäksi olkkarin matto on ihan kahvissa ja julisteet seinältä revitty. Pieni kauhukakarani <3
Anarkiamerkki ei kuulemma oo tarpeeks söpö tatuointi mulle. Ja mä kuulemma näytän myös liian kiltiltä armeijaan. :/ Dissailua. Mä en ala! *polkee jalkaa*
Äh. Huomenna Onnelaan. Surut pois. :p Ja masennus. Ehkä alan sitäkin hoitamaan vielä joku kaunis päivä kun jaksan. Nyt ei kykene. Pitää aloittaa pienistä asioista, kuten korjaamalla ne ihmissuhteet mitä oon tässä viime aikoina urakalla tuhonnu.Jotkut niistä varmaan voi vielä saada takaisin...

Oijjoi. Muistin tänään taas kuinka rakastan Sonatan musiikkia. Ja Metallican. Ei oo tullu aikoihin kuunneltua kunnolla, pitää taas alottaa. Jos tässä ehtis laittaa levyllekin jotain niin vois kuunnella. Elän liian hektistä elämää. :D Melkeen joo.
Flightplan oli hyvä leffa, tykkäsin! Välillä jänskätti, piti pitää Saaraa kädestä kiinni. :) Oskua ärsytti kun yks hahmo ei osottautunutkaan pahikseks vaikka olis pitäny. :D Oli kiva nähdä Tainaa ja Oskuakin, ei voi sanoa että pitkästä aikaa kun eilenkin näin, mutta silti! :)
Kuvailtiin tänään, huomaako sen jotenkin..? Välillä todella pidän elämästäni. Jos asiat vaikka asettuis joskus vielä. Jos sais puhuttua joidenkin ihmisten kanssa asiat selviks. Ja kerrottua mikä vaivaa. Se on vaan välillä niin vaikeeta. Varsinkin kun ihmisillä ei tunnu koskaan olevan aikaa. Äh. En tahdo rakastaa.
Kisut on kovin ihania. Huomenna pitää käydä ostamassa lisää ruokaa, kolme kissaa syö mut perikatoon. Yoshi on vaan aina niin suloinen. <3 Rakas pieni eläimeni joka pitää mut hengissä. Siitä en koskaan luovu!
Mulle tehtiin eilen oharit. Siihen olen hyvin pettynyt. Varsinkin kun mitään ei ilmotettu. Päätin silti pitää pääni kiinni, sama sen väliä kai sitten.

Valmistautuminen on kaiken a ja ö.

Olen köyhä. Hyvin. Kuulin tänään mielenkiintoisia juttuja siitä mitä kaikkea on tullut viikonloppuna tehtyä. Kuulemma vedin yhtä kaveriakin turpaan pariin kertaan. Ja mä kun viikko sitten lupasin etten tee sitä enää ikinä. Tällä kertaa ei tainnut edes mennä enää ranne, alan siis oppia. :)

Äh. Pitää mennä. Keskustelen koneen kanssa myöhemmin jos jaksan.

Ilta oli mielenkiintonen, hyvin mielenkiintonen. Senssi rlz .. öö .. :) Noh, kuten monesti on sanottu, aamulla kaikki on taas hyvin. Ainakin suurimmaks osaks. Kaikkea ei tietystikään voi korjata. Mutta tärkeiden ihmissuhteiden korjaaminen on, yllätys yllätys, tärkeää. Katsotaan nyt sitten että kuinka moni muistaa aamulla lupauksensa ja sitten vielä että kuinka moni niistä jotka muistaa myös pitää ne.

Kiitollinen olen Arille siitä että nouti mut pois keskeltä tietä. Vaikka päädyinkin sille huutamaan että "Älä sinä kuule koske muhun!". Se näytti kovin pelokkaalta aamulla kun kysyin että minkä levyset sen hartiat on senteissä. :D Mutta enpä paljastakaan täällä vielä että miksi edes kysyin. Ideaan kuitenkin olen hyvin tyytyväinen. Ja väritkin osasin arvata täysin oikein. Mitä, tunnenko mä tuon ihmisen? :)

Kohta ruokaa, ihanaa! Päivän saldoon on kuulunut tänään vasta kuppi kahvia ja toinen omenamehua.
->

Otsikko kertoo kaiken. Käsi ei tunnu pahalta, voisin vaikka ottaa siteenkin pois. Vaikkakaan se ei tästä tietokoneella näpräyksestä ehkä tykkäiskään ... Mutta tuo jalka tappaa mut vielä. Turha mitään Buranaakaan enää on napsia, eipä se tunnu oikeen auttavan. Tässähän nyt kärsin siihen keskiviikkoon asti, jos vaikka sillon saisin kepit. Toivottavasti.

Olin Sallalla yötä. :) Oli kivaa. Vaikka Mona yrittikin viedä multa peiton keskellä yötä ja jalkaa pakotti. Ja Jesse tuhisi lattialla... Puoliltapäivin hain mummolta silitysraudan sun muuta kamaa ja sitten istuskelin puoli viiteen Hippostalon aulassa. Kolme tuntia riemukasta ilonpitoa! ...Ai eikö? :D Sitten Mäkkiin syömään, Stockalle ja tarkistaan kissojen tila. Siellähän ne oli kaikki vielä hengissä ja lähes melkeen sovussa. Mitä nyt vähän toisiaan läpsii siellä. Yoshikin on pienoinen niin pieni ja utelias ettei tajua, ettei ne uudet kaverit välttämättä tahdo leikkiä sen kanssa.

Paniikki. Tulin kotiin ja ruokakaapin ovi oli sepposen selällään. Ruokakaapin, jossa hamsteri toistaiseksi asustelee ilman häkkiä. Ja vieressä pöydällä lipo kieltään Edith, musta jöllikkä. Siinähän sitten tongittiin hädissään hamsterin kotivatia, mutta mitään ei löytynyt. Muutaman minuutin päästä rapistelu paljasti hamsterin tippuneen vadin alla olevaan kukkaruukkuun. Huh, mikä helpotus. :) Sieltä se itse asiassa löytyi vielä tänään myöhemminkin. Siirsin hamsterin siis pois ruokakaapista.

Voi ahdistus!

Lääkärissä käyty. Vasemmassa jalassa marssimurtuma, ideaalisiteeseen vaan ja taas ulos hyppimään kunnes tarkastuskäynti koittaa. Oikea käsikin on nyt sitten paketissa. Ja kaiken maailman Mobilatia mukana sun muuta. :) Itse asiassa oikeasti ranne on sijoiltaan, en vaan kerro täällä miksi. Ne, joiden tarvii tietää, tietävät.

Töissä oli hauskaa. Join paaaaljon kahvia ja naureskelin itekseni tyhmille jutuilleni. Ja tottakai myös toisten tyhmille jutuille. :) Kolmen-neljän tunnin yöunien jälkeen on helppo naureskella vaikka mille! :D

Korvissa on ihanat uudet korvikset, vaaleanpunaista, oi!
Nyt pitää lähteä katsomaan ettei kissat tapa toisiaan. Se ei olisi kivaa! Lainkaan.