IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Tapahtumat
Perustettu
23.3.2007
Tilastot
Käyntejä: 857 (1.7.2008 alkaen)
Koko
62 jäsentä
Tyttöjä: 20 (33 %)
Poikia: 42 (67 %)
Keski-ikä
33,6 vuotta
Otos: 39 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 32,4 vuotta
Poikien keski-ikä: 34,1 vuotta

Jäsenet (62)

ZtaneMuscleboyConteMetsienMeisseliAndrusrashopealettikuuasemaKyuuEturauttiReettaRIstimäkiAeskilHeseKTutorRusu90HenChaTakmo
« Uudemmat -

Epis-Kiitos!Luonut: Epis-Tiistai 28.10.2008 16:15

Sain kunnallisvaaleissa 21 ääntä. Kiitos kaikille äänestäjille! Ensi kerralla uusi yritys. :)

Aluenro Alue Ääniä
003 Renlundin koulu 2
005 Hollihaan koulu 2
006 Kaupungintalo 1
007 Chyd. ruotsinkielinen koulu 1
008 Villan koulu 1
009 Rytimäen koulu 2
018 Lohtajan kunnanvirasto 3
019 Marinkaisten koulu 8
021 Ullavan monitoimitalo 1

Epis-Viime hetken vinkki nukkuville.Luonut: Epis-Sunnuntai 26.10.2008 01:17

Kokkolan (ml. Lohtaja, Kälviä, Ullava) perussuomalaiset ehdokkaat:

129 Hautala Lassi elintarvikesiivooja
130 Hautala Ville elintarvikesiivooja
131 Heikkilä Rauno eläkeläinen
132 Hilli Jukka kiinteistönhoitaja
133 Hohenthal Annika datanomi, palveluasiantuntija
134 Hämäläinen Jaakko kirvesmies
135 Isokangas Juha prosessinhoitaja
136 Joutsi Marita toimistonhoitaja
137 Kemppainen Irma LKV
138 Leppäkari Kalevi puuseppä
139 Leppälä Pekka lääkintävahtimestari, sairaankuljettaja
140 Myllymäki Anni yrittäjä
141 Myllymäki Janne yrittäjä
142 Oikarinen Leena laitoshuoltaja
143 Ojala Tuomo opiskelija
144 Puolimatka Pekka työsuunnittelija
145 Rönnbacka Marika palveluasiantuntija
146 Saariaho Pertti johtaja
147 Siirilä Mika yrittäjä
148 Vähäsarja Virve merkonomi
149 Wikström Tiina sairaanhoitaja AMK
150 Ylitalo Alpo toimitusjohtaja
151 Ylitalo Helena ekonomi

hamahakkiElvyttävä budjetointiLuonut: hamahakkiTiistai 21.10.2008 14:33

Minulta on muutamat helsinkiläiset kysyneet näkemyksiäni kaupungin sekä valtion budjettien suunnitteluun näin epävarman taloustilanteen aikana. Sekä valtiolla että Helsingin kaupungilla on mahdollisuus tukea niin kotitalouksien ostovoimaa että yleensä harjoittaa elvyttävää budjetointia, eli tukea talouden toimintaa esimerkiksi toteuttamalla tie- ja muita rakennushankkeita. Tämä ei kuitenkaan missään nimessä tarkoita sitä, että budjetin nyörejä tulisi höllentää ilman kontrollia. Hyvä taloudensuunnittelu ja tarkka seuranta mahdollistavat laadukkaat ja kattavat kunnalliset palvelut. Sanonta kakku on ensin leivottava ennen kuin sitä jaetaan, pätee yhä.

Valtakunnallisesti Kokoomus on ajanut hallituskauden alusta lähtien vähintään 1,1 miljardin euron veronalennuksia (joihin ei lasketa indeksitarkistuksia ja sopimuskorotuksien yhteydessä tehtäviä kynnystarkistuksia). Talouden vajotessa taantumaan sijoittuu veronalennukset hyvään ajankohtaan tukien kansalaisten ostovoimaa. Valtiontalous on tällä hetkellä vähintäänkin kohtuullisessa tilassa tiukan budjettikurin ja valtionvelan reilun lyhentämisen ansiosta. Pelivaraa on siis hieman, jotta taantumaan voidaan varautua.

Helsingin kaupungin budjetti on reilusti yli 3 miljardia euroa, joten kaupungin valinnat investointien ja rakennushankkeiden suhteen mahdollistavat elvyttävän budjetoinnin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungilla on mahdollisuus tehdä infrainvestointeja sekä remontoida esim. homekouluja nopeammin kuin aikaisemmin, koska eurolle saa aikaisempaa parempaa vastinetta.

Valtio ja kaupunki tekevät jo nyt elvyttävää rakentamista jatkamalla musiikkitalon rakennustöitä. Valtion suunnittelemat isot tiehankkeet tukevat myös yllä mainittua tavoitetta.

Rakentamisen osalta Helsingissä on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että kaupunki ei päättömästi rakenna sosiaalista asuntotuotantoa taantuman aikana. 1990-luvun laman aikana Helsingin kaupunki sijoitti paljon rahaa vuokra-asuntojen rakentamiseen ja tulokset näkyvät liian vuokra-asuntovaltaisina alueina. Tämä taasen näkyy esimerkiksi kouluissa jopa yli 50 prosentin maahanmuuttajataustaisten lasten osuutena.

hamahakkiPettymysten pettymysLuonut: hamahakkiTiistai 21.10.2008 14:32

Näin kunnallisvaalien alla on tapahtunut ainakin kaksi ison luokan tapahtumaa joiden yhteydessä olisin odottanut Tasavallan presidentiltä selkeää suomalaisia yhdistävää ja turvallisuutta luovaa roolia. Valitettavasti näin ei ole käynyt, vaikka lupailuja koko kansan presidentistä on kuunneltu kohta yhdeksän vuotta

Noin vuosi Jokelan kouluammuskelujen jälkeen tapahtunut Kauhajoen tragedia oli monille perheille ja koko suomalaiselle kouluyhteisölle jälleen sellainen pysäyttävä kokemus, jossa olisi tukea tarvittu myös valtakunnan ykköspallilta. Asian pyörittely New Yorkista YK:hon suuntautuneelta matkalta oli laimeahko yritys käsitellä asiaa. Ei presidentin Suomeen palaaminen olisi mitään muuttanut, mutta olisi YK:n avajaisseremonioihin osallistumisen keskeyttäminen ja Suomeen palaaminen antaneet selkeän signaalin poliittisesta johtajuudesta.

Syksyn aikana olemme myös joutuneet huomaamaan maailmantalouden mekanismien pettäneen ja pankkien keskinäisen luottamuksen hävinneen. Samaan aikaan, kun iltapäivälehdet ovat lööpeissään mananneet laman jo saapuneen on arvojohtajuutta painottanut presidenttimme jälleen vaipunut hiljaisuuteen. Luottamuspulassa tarvitaan myös kansalaisten pankkeja ja talousjärjestelmää kohtaan kokemaa luottamusta vahvistavia viestejä -- vai lieneekö Tasavallan presidentti mielissään kapitalistisen maailmantalouden ajauduttua sisäiseen limboon.

Vaikka tosiaan kunnallisvaaleja käymme tiiviissä tahdissa vaalipäivän lähestyessä on mielestäni aiheellista todeta, että Tasavallan presidentiksi toiselle kaudelle valittu Tarja Halonen ei ole onnistunut täyttämään häneen kohdistuneita odotuksia tai antamiaan lupauksia. Tekemättä tai sanomatta jättäminen ei poista poliitikon vastuuta vaikka kannatusmittaukset olisivat kuinka korkeita tahansa.

Itse odotan jo päivämäärää 1.3.2012. Silloin meillä on uusi presidentti, ei varmaankaan huonompi.
Nykypäivä 17.10.2008

Taistelu luokkien oppilasmääristä – turhaa haihattelua vai totisinta totta?

Päätös luokan koosta on tehtävä kouluissa, ei lainsäädännöllä.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin ajatus perusopetuksen opetusryhmien määrittelemisestä lainsäädännöllä.

On tuotu esille, että suomalaisten opetusryhmien suuri koko olisi esteenä yksilölliselle opetukselle. Tämä väite saattanee pitää paikkansa joidenkin suomalaisten opetuksenjärjestäjien osalta, mutta laajassa mittakaavassa asian voi kyseenalaistaa. Etenkin keskitetty, lainsäädännöllä määritelty opetusryhmien maksimikoko lienee tuulesta temmattu ajatus.

Opetusministeri Sari Sarkomaa on pyytänyt kuntia ja muita opetuksenjärjestäjiä toimittamaan opetusministeriölle tiedot opetusryhmien keskimääräisestä koosta. On perusteltua, että luokkakokojen kehitystä seurataan niin kuntatasolla kuin opetusministeriössäkin. Luokkien oppilasmäärien ja oppimistulosten pitkäjänteisellä seurannalla voidaan seurata oppilasryhmien koon korreloimista oppimistuloksiin. Tästä on olemassa jo useampia kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia.

Tutkimukset haastavat mantran

Jaakko Ojalan keväällä 2008 tekemän pro gradu -tutkielman mukaan suomalaisten kansainvälisesti jo ennestään pienten luokkakokojen pienentäminen entisestään ei vaikuta ilmeisesti oppilaan menestymiseen.

Tavanomaisten 20–25 oppilaan 9. luokan ryhmien lukutaidon opetuksen luokkakokojen pienentäminen ei tutkimuksen tulosten valossa vaikuta luokissa opiskelevien oppilaiden oppimistuloksiin merkittävästi, jos muutoksen jälkeen luokkakoko säilyy vaihteluvälillä 15–25 oppilasta per luokka.

Ojalan mukaan normaalissa luokassa opiskelevan yhdeksäsluokkalaisen kannalta ei ole merkitsevää oppimisen kannalta pienennetäänkö luokkakokoa muutamalla oppilaalla vai ei.

Luokkakoon pienentämisellä voi kuitenkin olla yksittäistilanteissa hyvin suurikin merkitys luokan työrauhaan ja siten oppimiseen. Päätös luokkakokojen pienentämisestä onkin tehtävä kouluissa. Niissä on tieto opetustilanteesta. Ojalan tutkielma tukee näkemystä: luokkakoon pienentäminen onkin nähtävä pikemmin tarkkaa suunnittelua vaativana tilanneriippuvaisena täsmätoimena kuin yleisenä ratkaisuna kaikkiin oppimiseen liittyviin ongelmiin.

Ojalan tutkielman tulokset saavat tukea yhdysvaltalaisen The Buckeye Institute For Public Policy Solutionin artikkelista: Class Size: Where Belief Trump Reality (David W. Kirkpatric).

Kirkpatric kertoo Kalifornian osavaltion käyttäneen vuodesta 1997 alkaen 15 miljardia dollaria 1.-4. luokkien luokkakokojen pitämiseen maksimissaan 20 oppilaassa. Tänä aikana oppimistuloksissa ei ole nähty mitään selkeitä parannuksia. Ajatus on ollut hyvä, mutta toteutus on ontunut.

Kunnat ennen valtiota

Erityisesti sosialidemokraattien suunnasta on väläytelty luokkakokojen maksimien määrittelemistä lainsäädännöllä. Tämä näkemys ei saa kannatusta edes opettajien edunvalvojan OAJ:n suunnalta. Suurin kompastuskivi tällaisen keskusjohtoisen sääntelyn tiellä on Suomen rikkonainen kuntakenttä.

Lainsäädännöllä määritellystä ryhmäkokojen maksimeista tulisi monissa talousvaikeuksista kärsivissä kunnissa luokkakokojen minimi. Opettajansa syys-, talvi- ja hiihtolomiksi lomauttava ja opetukseen osoitetut valtionavut muuhun toimintaan käyttävä kunta tuskin näkee valaistusta tällaisen sääntelyn tuloksena.

Esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin pidetty tällä vaalikaudella huolta itse opetuksen resurssien riittävyydestä, mutta samalla pyritty luopumaan ylimääräisistä tiloista ja noudattamaan tiukkaa menokuria. Kolmen vuoden aikana kaupungin peruskoulujen oppilasmäärät ovat laskeneet 800–900 oppilaalla vuosittain. Seinistä luopuminen ja tiukka talouskuri ovat mahdollistaneet opetusmäärärahojen nostamisen.

Oppilasmäärien laskiessa voisi luulla opetuksen kulujen laskevan. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Samaan aikaan kasvaa erityisoppilaiden sekä maahanmuuttajataustaisten lasten määrä.

Näiden lasten opetus maksaa kunnalle normaalia enemmän ja näin ollen pitää opetuksen määrärahat reaalisesti entisellä tasollaan, ellei jopa nosta kuluja. Erityisoppilaat ja maahanmuuttajat tuovatkin uuden näkökulman luokkakokojen tarkasteluun. Opettaja tarvitsee uudenlaisen lähestymistavan opetukseen monikulttuurisessa ympäristössä.

Helsingissä tähän haasteeseen on vastattu osoittamalla 6,6 miljoonaa euroa lisää koulujen tuntikehyksiin. Laskennallisesti tämä merkitsee sitä, että kouluilla on entisen oppilasmäärän opettamiseen 1-2 opettajan lisätyöpanos. Koulujen roolia korostaa se, että määrärahalisäysten käyttökohteet päätetään kouluissa: palkataanko uusia opettajia, lisätäänkö jakotunteja, saavatko oppilaat uusia kerhoja kouluunsa vai turvataanko ranskan opetuksen jatkuminen.Ei ylhäältä sanelemista vaan kunta- ja koulutason päätöksentekoa ja vastuun kantamista.

Kirjoittaja on Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja
Joukkoliikenne on ilmaston kannalta tärkeä asia, mutta myös kaupunkiympäristön. Mitä muistetaan New Yorkista tai Lontoosta? Subway, Undergound tai Metro. Jo Tukholmassa on nautinnollisen vikkelä ja toimiva joukkoliikenne, mitä siellä olen kulkenut.


Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä jäävät liian usein mieleen epäkohteliaat kuskit, likaiset penkit tai aikatauluista myöhästely. Vaihdot eivät suju vikkelään ja joskus eivät ollenkaan. Itä-Vantaalta ei pääse länteen kuin päivisin. Ei, vaikka työt loppuisivat keskiyön jälkeen.


Tilanne ei ole näin paha, mutta se voisi olla parempikin. Lippujen hinnat voisivat olla alhaisemmat, liityntäyhteydet juna-asemille olemassa kaikkialta nopeasti ja julkinen liikenne päivittäistä yksityisautoilua käytännöllisempää.


Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja tehokkuuden parantamiseen on panostettava. Kehäradan rakentamista on tuettava, uusille asuinalueille järjestettävä liikennöinti jo ennen asuttamista ja otettava käyttöön ruuhkamaksut, jotka sekä rahoittaisivat joukkoliikennettä että vähentäisivät ruuhkia, mikä hyödyttäisi niin bussimatkustajia kuin autoilijoitakin.

Pääkaupunkiseutu on yhtenäinen kaupunkialue. Sitä tulisi kohdella sellaisena myös joukkoliikenteessä. Erillinen seutulippu on turha. Tarvitaan yksi ja yhteinen, nykyistä halvempi lippu koko pääkaupunkiseudulle. Toimiva joukkoliikenne tukee tiivistä, ilmastoystävällistä kaupunkirakennetta, jossa on tilaa myös viheralueille.

Joukkoliikenne kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti. Bussilla pääsee kouluun ja töihin, kauppaan ja harrasteisiin. Vantaalla on kova paine kasvaa oikeaksi kaupungiksi ja kansainväliseksi yrityskeskukseksi. Tämä voidaan tehdä ympäristön, yksilön ja yhteiskunnan ehdoilla - joukkoliikenteellä.

NonissimoVituttaako Vantaa?Luonut: NonissimoMaanantai 13.10.2008 05:16

www.vituttaakovantaa.net

Nyt lähti viimeinen riuhtasu vaalityötä. Sen lisäks olis koulu- ja palkkatyöt. Ei se mitn :)

Lähiaikoina on usein ärsyttänyt se, kun porukka mainostaa vaaliehdokkuuttaan ihkugaltsussa. No juu jaa... Samaanhan sitä ajautuu itekin nyt kai. Jotenkin vain se tuputtamisfiilis maistuu pahalta.

Oon myös aika ylpeä täst vaalikampanjasta ja kiitollinen niille, jotka siin jelppii. Tää on pirun hyvä. Oon ylpee siit, että vaikka se on tosi mainosmainen, niin siin on siltikin sisältöä.

Tulostin just 120 flaieria. Huomenna lisää mustetta. Tällä mennään! (ja kiireellä)

raudantakojaHupia vaalikoneestaLuonut: raudantakojaTorstai 09.10.2008 20:48

Vaalipäivän lähestymisen selkeimmät merkit, kaiken kattavat arjen piristysruiskeet eli vaalikoneet ovat jälleen vallanneet netin. Tästä sopii olla iloinen, sillä moni nuori äänestäjä tuntuu tänä päivänä olevan täysin hukassa eri puolueiden ja ehdokkaiden linjojen kanssa, ja ilman vaalikoneita jättäisivät ehkä äänestämisen kokonaan "viisaammille"! Ja sitten vielä ihmetellään, kun jokin asia ei kotikunnassa miellytä...

Äänestäminen on tärkeää. Ilman äänestämistä ei demokratiaa käytännössä ole olemassakaan. Aikana, jolloin nukkuvien puolue on maamme suurin poliittinen suuntaus, ovat äänestäjän omia mielipiteitä ehdokkaiden mielipiteisiin selkeästi vertaavat vaalikoneet enemmän kuin hyödyllisiä. Vai kuka voi rehellisesti sanoa olevansa kiinnostunut kuuntelemaan valtavirran politiikkojen oikeita puheita saadakseen tietää ketä äänestää? – Veikkaanpa jääväni aika pieneen vähemmistöön. Mieluummin mieltäisin ihmisten etsivän vaalikoneista ehdokkaitaan, kuin äänestävän Kokoomusta pelkän post-70-lukulaiseen vasemmistokateuteen perustuvan vaalimainonnan perusteella. Työväenpuolue...

Yhtä paljon voidaan kuitenkin pohtia, miten paljon eri vaalikoneet ovat kiinnostuneita vastaajiensa mielipiteistä - enemmän kuin mielipiteiden muokkaamisesta suuntaan tai toiseen. Useilla poliittisilla puolueilla on omat vaalikoneensa levittämässä propagandaa oman puolueen ihmisrakkaista näkemyksistä... näin vaalien alla. Lisäksi erilaisten kansalaisjärjestöjen vaalikoneet antavat paikoin kysymyksiä, joihin ei käytännöllisesti katsoen voi vasta kuin yhdellä tavalla, ja silti ratkaisut jäävät kuulematta kokonaan. Mitä vaalikoneesta kertoo se, että kokoomuslainen ja vasemmistolainen saavat saman prosenttimäärän? Kriittisyyttä ihmiset!

Onneksi jotkut vaalikoneet ovat niin käsittämättömän hölmöjä, että niistä irtoaa ennen kaikkea hupia: MTV3:n trendikäs ja nykyaikainen vaalikone sisältää joitain todella osuvia ja poliittisesti tärkeitä kysymyksiä, alkaen juomatottumuksista ja päättyen henkilökohtaiseen suhtautumiseen Jumalan olemassaoloon. Tuntuu, että loppujen lopuksi hyvä idea demokratian apukeinoista on pilattu sillä, että oikeiden asioiden sijaan tyydytään lätisemään epäpoliittisista asioista, joka taas ei johda mihinkään muuhun kuin vaihtoehdottomuuteen. Mikä toisen haitta, se toisen etu: vaihtoehdottomuus laskee yleensä äänestysprosenttia ja mahdollistaa oikeiston vaalivoittoon!

Ylen vaalikone on maamme hyödyllisin, mutta silti osin varsin epäpätevä monissa asioissa: miten ehdokas voi jättää ottamatta kantaa joihinkin asioihin, ja silti saada nimensä listalleni? Lisäksi kysymysten asettelussa osoitetaan todellista mauttomuutta. Vai haluaisiko joku oikeasti erottaa kunnan työntekijöitä siksi, että "heitä on liikaa"?
Omat vaalikonevastaukseni (YLEn vaalikoneeseen) antoivat tällaiset tulokset:

1. 24 Sala, Iinamaija Vas. 72%
2. 148 Kuusela Terttu, Terttu Vihr. 70%
3. 154 Viholainen, Kari Vihr. 69%
4. 149 Lehtonen, Tapani Vihr. 68%
5. 152 Tapaninaho, Tarja Vihr. 68%
6. 155 Vuononvirta, Aku Vihr. 67%
7. 18 Lopakka, Seppo Vas. 66%
7. 29 Taivaloja, Jorma Vas. 66%
9. 132 Pentti, Eero Kesk. 65%
10. 75 Teräs, Matti SDP 65%
Huonoimmat vaihtoehdot olivat taas:
69. 84 Kellokumpu-Tyvelä, Tiina Kok. 44%
70. 83 Kangas, Mari Kok. 41%
71. 141 Vallivaara, Tuija Kesk. 39%
72. 124 Leskelä, Jorma Kesk. 37%
73. 135 Rehu, Sanna Kesk. 35%
74. 122 Leinonen, Soili 33%

Vaihtoehtoni näyttävät vihertyneen selvästi sitten eduskuntavaalien. Silloin tosin jopa muutamat Kokoomuksen ehdokkaista kertoivat kannattavansa "kestävän kehityksen tukemista" myös luonnonvarojen suhteen, ja tuloksethan ovat olleet huikeat! Listani on vihreästi vasemmalla - mitä muuta vaihtoehtoja onkaan, jos haluamme vielä elää tällä maapallolla ja vielä saavuttaa hyvinvoinnin? Tällaista kehitystä vastustavat puolueet valloittavat listan häntäpään.

SDP on todistanut olevansa kaikkea muuta kuin vasemmistolainen puolue. Näin ollen en pidä ollenkaan outona sitä, että demareiden osuus top 10:ssä on näinkin vähäinen. Keskusta taas on todistanut oman mielipiteettömyytensä änkeytymällä täyttämään sekä huonoimpien että parhaiden ehdokkaiden listaani. Vasemmistolaisista ehdokkaista huolimatta Keskustaa varjostaa se, että sitä leimaa paikkakunnallani vahva sidos lestadiolaiseen herätysliikkeeseen...

Vaalikone näyttää osin todistavan sen faktan, että Vihreät ja Vasemmistoliiton nuorisopuoli ovat Suomen ainoat tulevaisuuspuolueet: muut vaihtoehdot ajavat kuntani, niin kuin koko maailmankin tuhoon kuin teuraat.

hamahakkiNenosen olisi pitänyt lähteäLuonut: hamahakkiKeskiviikko 08.10.2008 14:38

Istuin eilen HYKS-lautakunnan kokouksessa, jonka tehtävä on vastat HUS:n yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta. Kokouksen ajankohtaisen tilanteen käsittelyn yhteydessä sairaanhoitopiirin johtaja Martti Syrjälä kertoi tai oikeastaan luki HUS:n hallituksen tiedotteen (http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,827,2194,25677) johtamisjärjestelmien muutoksista. Lyhyesti referoiden HUS:n hallitus päätti varatoimitusjohtajien toimien lakkauttamisesta ja yt-neuvottelujen aloittamisesta. Lisäksi hallitus päätti perustaa liiketoimintajohtajan viran sekä HUS:n sairaanhoidollisen palvelutuotannon johtamisjärjestelmän uudistamisen selvitysmiehen toimen. Lisäksi tehtiin muita ylimpään johtoon liittyviä henkilöjärjestelyjä.

Täytyypä sanoa, että huh-huh. HUS:n hallitus esitti näin tukensa toimitusjohtaja Kari Nenoselle. Sijaiskärsijöiksi joutuivat varatoimitusjohtajat, joista toiselle ilmeisesti pedataan liiketoiminnan johtajan virkaa. Kari Nenosen piti saada HUS:n organisaatio uuteen uskoon ja tuottavuus kattoon "Oulun ihmeen" lailla. Management by perkele tai hieman kauniimmin sanottuna my way or highway toimia Oulun kokoisen kaupungin organisaatiossa. Sama toimintamalli ei kuitenkaan toimi vajaan 30 000 henkilön organisaatiossa. Varsinkaan silloin, kun henkilöstöllä on hyvin vahva ammatillinen identiteetti.

Nykyisessä tilanteessa ainoa ratkaisu olisi ollut toimitusjohtaja Kari Nenosen erottaminen. Minusta jopa erorahan maksaminen olisi ollut tässä tilanteessa pieni paha nykyiseen ratkaisuun nähden. Nyt valitettavasti mennään eteenpäin hallituksen tekemän päätöksen mukaan.

Odotan mielenkiinnolla kuinka kauan Nenonen pärjää ilman varatoimitusjohtajia, joita hän käytti ongelmien ilmettyä suojakilpenään.

myyraMaatalousLuonut: myyraTiistai 07.10.2008 23:25

Otetaan esimerkiksi Ohra. Sen hinta tuottajalle on tällä hetkellä 16e Tonni, eli ei juuri mitään. Jos hehtaarista ohraa tulee 3-4tonnia tulee se sinulle tuottamaan 42-58€. Jos lasketaan kaikki kulut mitä sinulla menee tuon ohran viljelyyn, niin jäät auttamattomasti pakkasen puolelle. Keväällä kylvöaikaan polttoöljyn hinta oli 1-1.07€ eli todella julmettu. Apulantaa menee hehtaariin 400kg ja Tonni apulantaa maksaa 700€ (nousua edellisvuoteen yli 30%). Myrkyt ja torjunta-aineet maksavat helpostikkin sen 100€ per hehtaari. Tulee puinnin aika ja ohra pitää kuivata, kuivuriin menee koosta riippuen noin 16Tonnia ohraa, se kuivaa niitä 4-8tuntia. Tunnissa kuivuri kulutaa 20litraa polttoöljyä, sähköt päälle. Nyt ollaan jo miinuksella aika rankasti, vai kuinka?

Sitten ollaan vielä laskemassa ruuan veroprosenttia, suuret automarketit/kauppaketjut polkevat hintoja. Ostavat sieltä, mistä halvemmalla saavat. Eli ulkomailta. Onko se mielestäsi oikein?

Viljelläänkö suomessa pelkkää tyhjää ja jäädään auttamattomasti miinukselle, ei onneksi. Onneksi on maataloustukea saatavilla. (Määrä laskee koko ajan, pienille viljelijöille ja eikä sitä liikaa suurillekkaan anneta). Eli sitäkään ei ole kohta saatavilla. Ja se auttaa vain saamaan kulut katettua. Kalustokin on pidettävä kunnossa, jotta voidaan ensikinvuonna tehdä sama kierros, uudestaan ja uudestaan.

Eikö ihmisten olisi jo aika herätä ja alkaa ymmärtämään ongelmaa. Meillä ei oikeasti ole kohta kotimaassa tuotettuja maataloustarvikkeita. Ne ajetaan lailla, säädöksillä, ihmisten kulutustottumuksilla, suurien ketjujen monopoleilla alas. Ei isot kaupat osta suoraan viljelijältä tuotteita, vaan ne menee tukkujen yms. kautta. Laatu kärsii, tuoreuskärsii ja sitten valitetaan miksi ei ole saatavilla sitä ja tätä.

Maatalous ei tällähetkellä ole "tuottoisa" bisnes. Lehdissä kirjoitetaan että se ja se maanviljelijä saa tukea sen ja sen verran. Niin toivottavasti edes hieman tämän jälkeen saatte käsitystä, mitä maatalous maksaa, mitä kuluja siihen kuuluu. Tiedän että tämä on täysi pintaleikkaus ja kenties ei loppuunlaadittu. Siitä kenties kuitenkin saa osviittaa ja ensikerralla kun menette sinne suureen hypermarkettiin niin jättäkää edes vihannekset sieltä ostamatta ja menkää torille. Tuoreus ja laatu on varmaasti parempaa. Hinta voi olla hieman kalliimpaa, mutta se on suurempi tuki maataloudelle ja torien kannattavuudelle.

Torikaupasta myöhemmin lisää...

« Uudemmat -