IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Politiikka
Perustettu
14.5.2008
Tilastot
Käyntejä: 1014 (1.7.2008 alkaen)
Koko
62 jäsentä
Tyttöjä: 21 (34 %)
Poikia: 41 (66 %)
Keski-ikä
33,3 vuotta
Otos: 40 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 33,0 vuotta
Poikien keski-ikä: 33,4 vuotta

Jäsenet (62)

EmminaHaksuIttemytynmammaTheSaigoncebicNerikatuomasviljamaaJuhaPuroTuippuilmanifestosmiasras^Pirpsukka^_Jantu_ArkadianAhvenAeskil
« Uudemmat -
Miksi minä olisin hyvä (kunnallis) poliitikko?

Minulla on laajasti ihmiskontakteja kaikista mahdollisista sosioekonomisista luokista
Olen erittäin hyvä hahmottamaan asioista kokonaiskuvan, miten jokin asia vaikuttaa mihinkin sitä koskevaan ihmisryhmään ja millaisia seurauksia sillä on muut vaikutteet yhteen huomioiden..
Olen hyvä luomaan luovasti työkaluja, joilla voidaan edesauttaa haluttuja tuloksia.
Olen erittäin sanavalmis
Minä en ole ryhmäalistettavissa tavoitteiden hinnalla.
Sinä valitset

pxKunnallisvaaleistaLuonut: pxMaanantai 27.10.2008 04:02

Hommaa piisasi. Valtavan suuret kiitokset kaikille minua tukeneille ja äänestäneille. Saaliina 173 ääntä, loistava saavutus vaikka itse sanonkin. Varavaltuutetun paikkaan olisi tarvinnut vielä 35 ääntä lisää, eipä jäänyt kauas. Mutta tästä on hyvä jatkaa! o/

pxKunnallisvaalitLuonut: pxSunnuntai 26.10.2008 05:32

Viimeinen rutistus vielä, sitten illalla vaalivalvojaisiin. Muistakaahan käydä tänään äänestämässä.

Kiitokset vielä kaikille tukijoille :)

TorpedodoVaalipäivä koittaa...Luonut: TorpedodoSunnuntai 26.10.2008 01:32

Huomenna pitäisi vissiin sitten jännittää. Ja kyllähän se vähän jännittää.

Vaihtoehdot ovat että joko pääsee valtuustoon tai sitten ei.

Onnea kaikille ehdokkaille huomiseen!

Ja muille vielä kerran: Käykää äänestämässä vaikka se syysmyrsky nyt tulisikin!
Nykypäivä 17.10.2008

Taistelu luokkien oppilasmääristä – turhaa haihattelua vai totisinta totta?

Päätös luokan koosta on tehtävä kouluissa, ei lainsäädännöllä.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esiin ajatus perusopetuksen opetusryhmien määrittelemisestä lainsäädännöllä.

On tuotu esille, että suomalaisten opetusryhmien suuri koko olisi esteenä yksilölliselle opetukselle. Tämä väite saattanee pitää paikkansa joidenkin suomalaisten opetuksenjärjestäjien osalta, mutta laajassa mittakaavassa asian voi kyseenalaistaa. Etenkin keskitetty, lainsäädännöllä määritelty opetusryhmien maksimikoko lienee tuulesta temmattu ajatus.

Opetusministeri Sari Sarkomaa on pyytänyt kuntia ja muita opetuksenjärjestäjiä toimittamaan opetusministeriölle tiedot opetusryhmien keskimääräisestä koosta. On perusteltua, että luokkakokojen kehitystä seurataan niin kuntatasolla kuin opetusministeriössäkin. Luokkien oppilasmäärien ja oppimistulosten pitkäjänteisellä seurannalla voidaan seurata oppilasryhmien koon korreloimista oppimistuloksiin. Tästä on olemassa jo useampia kansainvälisiä ja kotimaisia tutkimuksia.

Tutkimukset haastavat mantran

Jaakko Ojalan keväällä 2008 tekemän pro gradu -tutkielman mukaan suomalaisten kansainvälisesti jo ennestään pienten luokkakokojen pienentäminen entisestään ei vaikuta ilmeisesti oppilaan menestymiseen.

Tavanomaisten 20–25 oppilaan 9. luokan ryhmien lukutaidon opetuksen luokkakokojen pienentäminen ei tutkimuksen tulosten valossa vaikuta luokissa opiskelevien oppilaiden oppimistuloksiin merkittävästi, jos muutoksen jälkeen luokkakoko säilyy vaihteluvälillä 15–25 oppilasta per luokka.

Ojalan mukaan normaalissa luokassa opiskelevan yhdeksäsluokkalaisen kannalta ei ole merkitsevää oppimisen kannalta pienennetäänkö luokkakokoa muutamalla oppilaalla vai ei.

Luokkakoon pienentämisellä voi kuitenkin olla yksittäistilanteissa hyvin suurikin merkitys luokan työrauhaan ja siten oppimiseen. Päätös luokkakokojen pienentämisestä onkin tehtävä kouluissa. Niissä on tieto opetustilanteesta. Ojalan tutkielma tukee näkemystä: luokkakoon pienentäminen onkin nähtävä pikemmin tarkkaa suunnittelua vaativana tilanneriippuvaisena täsmätoimena kuin yleisenä ratkaisuna kaikkiin oppimiseen liittyviin ongelmiin.

Ojalan tutkielman tulokset saavat tukea yhdysvaltalaisen The Buckeye Institute For Public Policy Solutionin artikkelista: Class Size: Where Belief Trump Reality (David W. Kirkpatric).

Kirkpatric kertoo Kalifornian osavaltion käyttäneen vuodesta 1997 alkaen 15 miljardia dollaria 1.-4. luokkien luokkakokojen pitämiseen maksimissaan 20 oppilaassa. Tänä aikana oppimistuloksissa ei ole nähty mitään selkeitä parannuksia. Ajatus on ollut hyvä, mutta toteutus on ontunut.

Kunnat ennen valtiota

Erityisesti sosialidemokraattien suunnasta on väläytelty luokkakokojen maksimien määrittelemistä lainsäädännöllä. Tämä näkemys ei saa kannatusta edes opettajien edunvalvojan OAJ:n suunnalta. Suurin kompastuskivi tällaisen keskusjohtoisen sääntelyn tiellä on Suomen rikkonainen kuntakenttä.

Lainsäädännöllä määritellystä ryhmäkokojen maksimeista tulisi monissa talousvaikeuksista kärsivissä kunnissa luokkakokojen minimi. Opettajansa syys-, talvi- ja hiihtolomiksi lomauttava ja opetukseen osoitetut valtionavut muuhun toimintaan käyttävä kunta tuskin näkee valaistusta tällaisen sääntelyn tuloksena.

Esimerkiksi Helsingissä on kuitenkin pidetty tällä vaalikaudella huolta itse opetuksen resurssien riittävyydestä, mutta samalla pyritty luopumaan ylimääräisistä tiloista ja noudattamaan tiukkaa menokuria. Kolmen vuoden aikana kaupungin peruskoulujen oppilasmäärät ovat laskeneet 800–900 oppilaalla vuosittain. Seinistä luopuminen ja tiukka talouskuri ovat mahdollistaneet opetusmäärärahojen nostamisen.

Oppilasmäärien laskiessa voisi luulla opetuksen kulujen laskevan. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Samaan aikaan kasvaa erityisoppilaiden sekä maahanmuuttajataustaisten lasten määrä.

Näiden lasten opetus maksaa kunnalle normaalia enemmän ja näin ollen pitää opetuksen määrärahat reaalisesti entisellä tasollaan, ellei jopa nosta kuluja. Erityisoppilaat ja maahanmuuttajat tuovatkin uuden näkökulman luokkakokojen tarkasteluun. Opettaja tarvitsee uudenlaisen lähestymistavan opetukseen monikulttuurisessa ympäristössä.

Helsingissä tähän haasteeseen on vastattu osoittamalla 6,6 miljoonaa euroa lisää koulujen tuntikehyksiin. Laskennallisesti tämä merkitsee sitä, että kouluilla on entisen oppilasmäärän opettamiseen 1-2 opettajan lisätyöpanos. Koulujen roolia korostaa se, että määrärahalisäysten käyttökohteet päätetään kouluissa: palkataanko uusia opettajia, lisätäänkö jakotunteja, saavatko oppilaat uusia kerhoja kouluunsa vai turvataanko ranskan opetuksen jatkuminen.Ei ylhäältä sanelemista vaan kunta- ja koulutason päätöksentekoa ja vastuun kantamista.

Kirjoittaja on Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja
Joukkoliikenne on ilmaston kannalta tärkeä asia, mutta myös kaupunkiympäristön. Mitä muistetaan New Yorkista tai Lontoosta? Subway, Undergound tai Metro. Jo Tukholmassa on nautinnollisen vikkelä ja toimiva joukkoliikenne, mitä siellä olen kulkenut.


Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä jäävät liian usein mieleen epäkohteliaat kuskit, likaiset penkit tai aikatauluista myöhästely. Vaihdot eivät suju vikkelään ja joskus eivät ollenkaan. Itä-Vantaalta ei pääse länteen kuin päivisin. Ei, vaikka työt loppuisivat keskiyön jälkeen.


Tilanne ei ole näin paha, mutta se voisi olla parempikin. Lippujen hinnat voisivat olla alhaisemmat, liityntäyhteydet juna-asemille olemassa kaikkialta nopeasti ja julkinen liikenne päivittäistä yksityisautoilua käytännöllisempää.


Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja tehokkuuden parantamiseen on panostettava. Kehäradan rakentamista on tuettava, uusille asuinalueille järjestettävä liikennöinti jo ennen asuttamista ja otettava käyttöön ruuhkamaksut, jotka sekä rahoittaisivat joukkoliikennettä että vähentäisivät ruuhkia, mikä hyödyttäisi niin bussimatkustajia kuin autoilijoitakin.

Pääkaupunkiseutu on yhtenäinen kaupunkialue. Sitä tulisi kohdella sellaisena myös joukkoliikenteessä. Erillinen seutulippu on turha. Tarvitaan yksi ja yhteinen, nykyistä halvempi lippu koko pääkaupunkiseudulle. Toimiva joukkoliikenne tukee tiivistä, ilmastoystävällistä kaupunkirakennetta, jossa on tilaa myös viheralueille.

Joukkoliikenne kohtelee ihmisiä tasa-arvoisesti. Bussilla pääsee kouluun ja töihin, kauppaan ja harrasteisiin. Vantaalla on kova paine kasvaa oikeaksi kaupungiksi ja kansainväliseksi yrityskeskukseksi. Tämä voidaan tehdä ympäristön, yksilön ja yhteiskunnan ehdoilla - joukkoliikenteellä.

NonissimoVituttaako Vantaa?Luonut: NonissimoMaanantai 13.10.2008 05:16

www.vituttaakovantaa.net

Nyt lähti viimeinen riuhtasu vaalityötä. Sen lisäks olis koulu- ja palkkatyöt. Ei se mitn :)

Lähiaikoina on usein ärsyttänyt se, kun porukka mainostaa vaaliehdokkuuttaan ihkugaltsussa. No juu jaa... Samaanhan sitä ajautuu itekin nyt kai. Jotenkin vain se tuputtamisfiilis maistuu pahalta.

Oon myös aika ylpeä täst vaalikampanjasta ja kiitollinen niille, jotka siin jelppii. Tää on pirun hyvä. Oon ylpee siit, että vaikka se on tosi mainosmainen, niin siin on siltikin sisältöä.

Tulostin just 120 flaieria. Huomenna lisää mustetta. Tällä mennään! (ja kiireellä)
Nykyinen hyvä sisko ja veli -verkosto toimii myös nykyisessä Vaasan kaupungin hallituksessa. Suuri osa hallituksen jäsenistä on mm. tukenut lastensuojelun tekemiä virheitä ja näin heille on annettu mahdollisuus edelleen rikkoa Suomen perustuslakia. Lapsikaappari saa tuomion, mutta rikolliset viranomaiset ei. Tällaisiin asioihin pitäisi valtuuston saada vaikuttaa. Verorahojen vastineeksi tulee saada kunnollista ja oikeudenmukaista palvelua.

Harri Leppälä kirjoittaa: "Nykyisessä valtuustossa istuu aivan liian paljon "eläkeputki-ikäisiä" edustajia, joilla on jo oma elämä valmis talot ja mökit maksettu. Heitä tuskin kiinnostaa paljonkaan muu kuin oma asemansa säilyttäminen".

Haluan perustaa uudenlaisen hyvän sisko ja veli -verkoston, johon kuuluvat kaikki kansalaiset ketään erottamatta. Haluan päästä valtuustoon heikentämään sitä korkeamman portaan tukiverkkoa, joka mahdollistaa kaupunkimme johdon vääryyksien jatkumisen. Haluan päästä valtuustoon eläväksi esimerkiksi siitä, miten vaalilupauksensa pitämiseksi voi tehdä töitä koko neljän vuoden jakson ajan. Kaupunkilaisten äänien tuoma valta on suuri ja kunnioitettava luottamuksen osoitus, jota ei tule pettää.

Hienoa Harri Leppälä, nyt on meidän vuoro. Nyt on Vaasalla mahdollisuus valita nuorta kunnollista porukkaa valtuustoon. Nuoret tulevat kunnioittamaan kaikkia vauvasta vaariin ja muoriin. Uuden valtuuston päätöksiä ei enää tulla käsittelemään saunailloissa. Kaupungin tulojen on tultava vaasalaisten eikä lumiolaisten käyttöön.

Olen ennenkin kirjoittanut: "Valta on lahja, jota ei ole tarkoitettu yksityisomistukseen vaan palvelun välineeksi".

Oikeusturvaterveisin
Niko Linsa (348) Vaasa
http://www.syrjityt.fi

myyraMaatalousLuonut: myyraTiistai 07.10.2008 23:25

Otetaan esimerkiksi Ohra. Sen hinta tuottajalle on tällä hetkellä 16e Tonni, eli ei juuri mitään. Jos hehtaarista ohraa tulee 3-4tonnia tulee se sinulle tuottamaan 42-58€. Jos lasketaan kaikki kulut mitä sinulla menee tuon ohran viljelyyn, niin jäät auttamattomasti pakkasen puolelle. Keväällä kylvöaikaan polttoöljyn hinta oli 1-1.07€ eli todella julmettu. Apulantaa menee hehtaariin 400kg ja Tonni apulantaa maksaa 700€ (nousua edellisvuoteen yli 30%). Myrkyt ja torjunta-aineet maksavat helpostikkin sen 100€ per hehtaari. Tulee puinnin aika ja ohra pitää kuivata, kuivuriin menee koosta riippuen noin 16Tonnia ohraa, se kuivaa niitä 4-8tuntia. Tunnissa kuivuri kulutaa 20litraa polttoöljyä, sähköt päälle. Nyt ollaan jo miinuksella aika rankasti, vai kuinka?

Sitten ollaan vielä laskemassa ruuan veroprosenttia, suuret automarketit/kauppaketjut polkevat hintoja. Ostavat sieltä, mistä halvemmalla saavat. Eli ulkomailta. Onko se mielestäsi oikein?

Viljelläänkö suomessa pelkkää tyhjää ja jäädään auttamattomasti miinukselle, ei onneksi. Onneksi on maataloustukea saatavilla. (Määrä laskee koko ajan, pienille viljelijöille ja eikä sitä liikaa suurillekkaan anneta). Eli sitäkään ei ole kohta saatavilla. Ja se auttaa vain saamaan kulut katettua. Kalustokin on pidettävä kunnossa, jotta voidaan ensikinvuonna tehdä sama kierros, uudestaan ja uudestaan.

Eikö ihmisten olisi jo aika herätä ja alkaa ymmärtämään ongelmaa. Meillä ei oikeasti ole kohta kotimaassa tuotettuja maataloustarvikkeita. Ne ajetaan lailla, säädöksillä, ihmisten kulutustottumuksilla, suurien ketjujen monopoleilla alas. Ei isot kaupat osta suoraan viljelijältä tuotteita, vaan ne menee tukkujen yms. kautta. Laatu kärsii, tuoreuskärsii ja sitten valitetaan miksi ei ole saatavilla sitä ja tätä.

Maatalous ei tällähetkellä ole "tuottoisa" bisnes. Lehdissä kirjoitetaan että se ja se maanviljelijä saa tukea sen ja sen verran. Niin toivottavasti edes hieman tämän jälkeen saatte käsitystä, mitä maatalous maksaa, mitä kuluja siihen kuuluu. Tiedän että tämä on täysi pintaleikkaus ja kenties ei loppuunlaadittu. Siitä kenties kuitenkin saa osviittaa ja ensikerralla kun menette sinne suureen hypermarkettiin niin jättäkää edes vihannekset sieltä ostamatta ja menkää torille. Tuoreus ja laatu on varmaasti parempaa. Hinta voi olla hieman kalliimpaa, mutta se on suurempi tuki maataloudelle ja torien kannattavuudelle.

Torikaupasta myöhemmin lisää...

myyra[Ei aihetta]Luonut: myyraLauantai 04.10.2008 01:54

Jatkoa päiväseen.

Koulukiusamisesta on puhuttu paljon, että siihen pitäisi satsata resursseja ja saada jotakin aikaan. Mitään ei kuitenkaan näytä tapahtuneen, kuisaajat kiusavat ja kiusatut voivat huonosti. Missä vika?

Onko se lähtöisin suurista luokkakoista, vai suoranaisesta vanhempien välinpitämättömyydestä?
Eikö lapsi saa tarpeeksi huomiota osakseen kotona, joten sitä pitää hankkia kyseenalaisin keinoin. Toista satuttamalla, tietoisesti tai tahattomasti. Asioita hyssytellään, niistä ei puhuta oikeilla nimillä vaiket asiat tahdotaan kierää ja sulkea pytälaatikkoon.

Seksuaalinen ahdistelu, sanoin ja teoin!

Tänään saatiin iltalehdestä lukea, kuinka Tanja Karpelaa oli ahdisteltu seuksuaalisin sanoin eduskunnan käytävässä, WTF? Onko seksistinen kommentti, jonkun vaatetuksestä sukupuolista häirintää, todellakin lehtien palstatilaa saava otsake? Missä on lehdistä ne uutiset, että 14 vuotiaan vanhemmat ei välitä, juovat vain viinaa ja antavat lapsen pärjätä omillaan?

Välillä tuntuu, että olemme menossa enemmän ja enemmän amerikkaa kohden, Tyhmimmät ja rikkaimmat saavat päättää asioista, muiden katsoessa ja ihmetellessä vierestä. Toivottavasti siellä ne ymmärtävät valita edes Obaman uudeksi presidentikseen. Lopettaakseen sodan mustasta kullasta ja "maailman poliisin viitan laskeakseen" .

Maatalous jääköön seuraavaan kertaan ja sitä ruodittakoon sitten urakalla.

Maailma vaikenee, minä en!
« Uudemmat -