IRC-Galleria

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näenköhän enää ees kirjoittaa, ku tuo uloke ehkä peittää näkyvyyden näytölle -_-'

Työ tökkii. Aikataulut tökkii. Muutto tökkii. Talous tökkii. Uunin siivoaminen tökkii. Sinkkuna olo tökkii. Kaikki tökkii. Stressi saa myös mut tökkimään kaikkia silmään tällä melalla!!!

Gosh. Tulis nyt v-loppu - tälläinen elämä saa mut itkuiseksi ja väsyneeksi. Kaipaankin jo kevyemmille urille, ja luulen, etten pistä pahitteeksi vaikkei tarvitsisi puhua puhelimessa kahteen päivään kertaakaan (8 h päivässä puhelimessa, tietojen tinkaamista ja vonkaamista).

Nyt lähden kotiin nukkumaan. Jos pääsen sinne asti (luultavimmin tökkään bussikuskiakin silmään tällä melalla ja ajetaan kolari, tilu li lu lei!).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Agressiivinen
[maanikko]

- - -

Sunnuntai 21.05.2006
12:58 [the way things goes]

- - -

Olen aina matkalla
luoksesi,
en jättäisi ikinä
sinua yksin.
Rakastan liikaa
jotta olisin onnellinen,
ja se kaikki muuttaa
sydämeni graniitiksi.
Kerroit sen,
olen jääkuningatar,
mutta sinä minut määritit.
Haluaisin säteillä lämpöä,
mutta kuristat minua hitaasti,
turrutat tavanomaisuuteen.
Jättäisit jo minut rauhaan,
sydämeni on jo raunio,
eikä minusta ole mitään jäljellä.
Rakastit minua joskus.
Minä sinua aina.

- - -

Historian siipien havinaa. Kirjoitin Villelle jonkun offailun päätteeksi. Palasimme yhteen neljä päivää myöhemmin.

Nyt en enää tiedä mitä kirjoittaa. En silleen enää kaipaa toista, eli ero oli oli oikein, koska muuten en pääsisi siitä yli. Ei vain ole enää mtn sanottavaa..

Kiitos sinulle rakkaani näistä vuosista. Anteeksi etten osannut koskaan sanoa mtn tyhjentävää.

R.I.P.
Ville ♥ Emmi
11.12.2004 - 30.3.2008

- - -

[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mielessäsi aika kuluva
on kettinkien nauhaa
osa kiiltäviä ja vahvoja
toiset lenkit syöpyneet
hapertuvat hipaisuun
kosketuksen alla
ruosteen karheus

Arvostelet ja analysoit
kuluneita viikkoja
mielessäsi rukoilet
tule vahva lenkki
etten minä vielä katkea
olen keskeneräinen
enkä vahva pimeyteen

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Still testing
[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Olen onnellinen eläessäni näinkin tasa-arvoisessa maailmassa. En ikinä halua elämäntehtäväkseni pariutumista jos se tarkottaisi miehen jatkeena oloa. Pieni, hyvinkäyttäytyvä koti rouva, kaunein koru ja ylpeydenaihe.

Mutta meriitteinä se, miten palvelee miestään ja miten osaa pitää kulissit pystyssä.

Puistattaa koko ajatuskin. Jos ikinä pariudun, en koskaan sen vuoksi että se olisi lapsenkasvatuksineensa "synnynnäinen roolini".

Pfiu. Naiset pystyy mihin vain! Ja luonnollisesti koti rouvatkin saavat oikeuden elää elämäänsä niin kuin parhaiten sen näkevät. Nykyaikana meillä on valinnanvapaus, mutta voimme saada halutessamme molemmat; upean uran ja kiiltokuvamaisen ydinperheen. Tai jtn siltä väliltä, uran ja normaalin perhe-elämän iloineen ja suruineen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Todistettavasti feministi
[maanikko]



P.S. Rakas miespuoleinen ystäväni ehkä nauraisi tällekkin kirjoitukselle. Eikä siksi että en puhuisi asiaa, vaan siksi ettei ole ihme että olen yksin, minä.. femakko x DDD Pelotan miehiä, kö? : D Haluan tasa-arvoon uskovan kumppanin. Jos sellainen siis tielle sattuu. Enhän toki nykyaikaisena naisena tarvitse miestä elättäjäkseni x D

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Eli noin vuoden ikäiseen poikalapseen joka istui äitinsä sylissä bussissa. Nauravainen ja hymyilevä, utelias lapsi. Tarras mua kädestä kiinni ja rakastui mun tiikeri-laukkuun. Ja nauroi niin onnellisen oloisena kaikkea, mille itse on unohtanut jo ajat sitten hymyillä. Lapset on kauniita ja upeita olentoja. Kai mäkin oon joskus ollu. Mutta vanhetessaan sitä unohtaa nauttia maailman pienimmistä ja arkisimmista jutuista, eikä uusi päivä enään olekkaan mikään seikkailu vaan pakollinen suoritus.

Eli mitä kaikkea voimmekaan oppia lapsilta!

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Näin tänään kaksi rakasta ystävääni. Kiitos Hensulille ja PahaKurjelle, oli ihana nähdä ja kaunis lahja <3

Huomenna nään myös rakkaan ystäväni ToyBoyn. Mennään katsomaan The Mist-Usva. Upeeta jakaa hyvä kauhuelokuva ihmisen kanssa, joka on vähintään yhtä suuri King-fani kun mä, ja osaa taatusti arvostaa kauhu-elämystä : D

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tekisi mieli kirjoittaa jtn kaunista balanssissa olemisesta. Siitä, kuinka elämä on kaikessa kipeydessäänkin tosi kaunista. Täällä on kaunis iltainen valo, minun vaaleassa asunnossani, ja niin hiljaista ja rauhallista. Ajattelin kiepsahtaa sänkyyn hyvän kirjan ja karkki-pussin jämien kanssa. Nyt on sellainen olo ettei kaipaa edes ketään pitämään sylissään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Hiukan mietin v-loppua. Pitäisikö hakeutua jonnekkin hyvään seuraan ottamaan kuppia vaiko vain jäädä tänne tekemään pahasti pysähtynyttä muuttoa?

Seuraavana v-loppuna on orgiat tiedossa : D Ja sitten taas seuraavana lähden tapaamaan ystävääni, jota en ole nähnyt tuha vuoteen. On kyllä niin ikävä ettei sanotuksi saa! Ihanaa nähdä kaikki maailman rakkaimmat ihmiseni <3

Ja rakkaista ihmisistä tulikin mieleeni, äiti soitti kotimatkalla ja sanoi laittavansa tilauksen Oriflamille. Kaikkea kivaa saan taas kohtuu hintaan, katseltiin sunnuntaina kaikkea mitä _ehdottomasti_ tarvitsen ; ) On se kiva ku on perheessä oma myyntitykki ; )

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

kotihiiri
[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Try to make it through my life, in my way, there's you
I try to make it through these lies, that's all I do

Just don't deny it
Just don't deny it and deal with it, yeah
Just deal with it

You try to break me,
You wanna break me...bit by bit,
ThatÂ’s just part of it

If you were dead or still alive
I don't care, I don't care
And all the things you left behind
I don't care, I don't care

I try to make you see my side
Always trying to stay in line
But your eyes see right through
That's all they do

I'm getting tired of this shit
I've got no room when it's like this
What you want of me just deal with it

(nothing can care about, nothing can care about)
(you won't be there for me, you won't be there for me)

If you were dead or still alive
I don't care, I don't care
And all the things you left behind
I don't care, I don't care

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

I DON'T CARE ♥

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Doesn't care if you were dead or still alive,
xxx [maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Istuu iltaa yksin
miettii joku loisii
mielen sopukoissa
tunne ajan kuluvuudesta
hiekan helminauhoina
valuvista vuosista
tiimassa elämän

Sydäntä viiltää
kaikki väärät teot
väärät sanat
väärät ihmiset
miten usein toivookaan
lapsuuden leikkeihin
leikkimökin varjoihin

Vuosisatoja vanhaa
kerrontaa iätöntä
naisesta ja rakastetustaan
kun yksin jää
kasvattamaan rakkautta
pienellä liekillä

- tekee hetken huumasta
suurinta rakkaustarinaa
muutamasta sanasta
dialogin rakastavaisille
vaikka poissa on toinen
ennen aamunkoittoa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Taidan olla aika pöljä. Suurin ongelma ei ehkä ole se, keiden kanssa seurustelen vaan se, miten sen teen. Lapsesta saakka olen ollut herkkä, "runotyttö" ja "taiteilijatar" monien sanojen mukaan, miltei naiivi. Ja aina tuntenut syvästi niin hyvässä kuin pahassa. Ihastun liian helposti, ja ennenkaikkea liian syvästi. Yksi homma siis mikä täytyy korjata jos joskus haluaa löytää ihmisen, joka rakastaa takaisin järjettömästi, täysin ehdottomasti takaisin.

Ainut mikä pistää miettimään on se, mtn pitkälle se kantaa jos ryhtyy kovaksi etsiessään oikeaa ihmistä itselleen? Entä kun paljastuu mitä oikeasti on, sisältä pehmeä ja herkästi särkyvä?

Usein haluaisin luovuttaa itsetutkiskelun kannalta ja peilata toisen käytöstä, olla sellainen kun toinen haluaa olevan. Valheesta sokaistuneen on helppoa rakastua - ja siinä sitä sitten mennään pari kipeää vuotta ja rysäytetään kaksisataa lasissa kiviseinään..

Kaikkein eniten mua ärsyttää ku aattelen yhtä ihmistä ja mein "juttua" (juu ei koskaa ollu varmaa ees mtn juttua, kuha nyt vaa viihdyin hänen seurassaan) ja tajuun ryssineeni koko jutun täysin lunastuskuntoon ihan vain sillä etten tienny miten olla. Mutta siinä nyt oli muutakin, valheita ja kipeitä asioita, mutta jos ne jättää pois ni taisin olla (ehkä jopa yhtäaikaa) liian juopunut hänestä ja hänen seurastaan ja toisaalta taas liian etäinen. Ja surullistahan on se, etten koskaan olisi halunnu muuta kuin sanoa että hei, olet kiva tapaus. Sen sijaan onnistuin tuomaan ehkä liikaaKIN omasta tempperamentistani ja sekopäisyydestäni kehiin ja ehkä sanoinkin tyyliin hukutan sun kissanpentus. Ei voi tietää. Ei siis muuta kuin että se on ollutta ja mennyttä. Mutta silti silti, kuten ylhäällä kirjoitin, analysoin kovasti itseäni ja tunnevammaisuuttani. : D

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

mietteliäs
[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

JULKAISU ON PAINOSSA! Enää ei voi surra (ennen maanantaita ku plotterit tulee tarkistettavaksi) mtn virheitä! Tänä iltana PahaKurjen kanssa Pinkkiin chillailemaan ja nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta ja kylmästä lonkerosta! Sitä ennen saa vielä tutkailla huomiseksi valmiiksi bussiaikataulun, jotta pääsee äippää moikkaan äitienpäivän kunniaksi, ja tarkastaa että lahja on tosiaan mukana (muutaman kerran käyny niin ku on lähteny että perkele, lahjan jätin!).

Nyt palkitsen itseni laittamalla hyvää musiikkia soimaan ja purkamalla vähän aikaa muuttotavaroita. Kyllä tää tästä - Tampere on ihana kesäkaupunki.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Koska työkiireiden vuoksi olen jättänyt blogin kirjoittelemisen täysin väliin, nyt pitää kertailla muutamia asioita tämän muikkelin elämästä.

Ensinnäkin viime viikonloppu; isot kiitokset Pivvelle ja Anulle, sekä sunnuntain seuraneidilleni raiimolle! Oli mahtava v-loppu, muistin taas millaista OIKEA eläminen on, ja miltä tuntuu nauraa ja olla tyytyväinen siihen mitä on, aivan ilman miestä elämässä. Ei tarvitse toista puoliskoa siihen, että osaa nauraa ja olla hyvällä tuulella. Ja sen muistamiseen, miten kaunis asia maailmassa on ystävät. Kaikki te jotka pyöritte nyt mukana elämäni käänteissä - en ehkä oikeastaan elänyt ennen teitä. Kun saa olla oma itsensä, niin vanhojen kuin uusien kaverien seurassa, voi olla onnellinen ja tuntea olonsa eheäksi ja kokonaiseksi maailmaa vasten. Olette hirmu rakkaita. Kiitos teille kaikille näin yhteisesti, anteeksi etten joka päivä muista sitä sanoa, ja joskus sanon aivan päinvastaisesti kuin mitä tarkoitan.

Valitettavan suruisa "tähtihetki" liittyi myös sen v-lopun bAAreiluun.. Vieläkin alkaa kuumottaa poskia kun sen muistaa. Huh. No jos sen kirjottais ulos systeemistään. Huh.

Kannattaa koittaa olla olematta blondi, jos koittaa tehdä johonkuhun edes neutraalin säväyksen. Joskus käveleminen eteenpäin lonkerolasi kädessä ja vilkaisu ja nätti hymy (promilleissa varmaan aika ruma irvistys, kun nyt ajattelen) toisaalle aiheuttaa väistämätöntä tuhoa. Hetken koet olevasi balanssissa ja vastustamaton.. kunnes törmäät edellä kävelleeseen ystävääsi, kaadat lonkeron päällesi kiljahtaen ja juokset vessaan kaivaen samalla kaula-aukostasi sisään tipahtaneita jääpaloja rintojesi välistä.. No olisi tietenkin voinut jättää asian tähänkin. Mutta humaltuneilla aivoillasi uskoit olevan järkevää laittaa tekstaria paikalta kadonneelle hymysi kohteelle. Kärtät numeron ystävältäsi.. ja seuraavana päivänä tekisi mieli juosta Hummeri-miehen peniksenjatkeen alle silkasta morkkiksesta.

Gosh. Poskia kuumottaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huh. Neutrimpiin aiheisiin. Sinkkuna olo on outoa; olen tavannut nyt kaksi sekopäätä yksin jäämiseni jälkeen. Toinen herätti eilen keskellä yötä rääkymällä puhelimeen solvauksia. Vain koska en ole helppo (OIKEASTI en ole. Vaatii hyvin paljon mieheltä et mun kiinnostus herää.) ja lähtenyt pippelin perässä ties minne. Gosh.

Ja hänen edeltäjänsähän sai mustasukkaisuuskohtauksen Artosta. Voitte arvata kumpi miehistä lähti kävelemään pois luotani ja kumpi nukkui yön vieressäni.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Miehet on outoja. : D

lauantai-tirppa
[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Huomasin vasta äsken masennuksekseni ettei TOSIAANKAAN ole mtn helluntai-heilaa.. : D

Heittäydynkö nyt vai myöhemmin ikkunasta? : D

Sitten naureskelin "On pientä säätöä" -kohtaa SIVIILISÄÄTYNÄ : D

Kuinka säälittävää on, jos ei ole isoa EIKÄ pientä säätöä helluntaina? Ehkä hirttäydyn hiireeni ; D

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

[maanikko]

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Nyt olen taas rahoissani, sain sohvanpuolikkaasta rahat tilille eilen, jes! Ja muutenki eilen oli tosi kivaa, Sain siivottua kämppää ja illalla Ville tuli hakemaan Hervantaan. Haettiin Hesestä hampparit ja mentiin katselemaan Housea, Family Guyta jne. sarjoja, joita seurattiin yhdessä (jenkkilän tahdissa) ku vielä seurusteltiin. Oli ihan kivaa höpötellä niitä ja näitä ja ottaa rennosti ihmisen kanssa, joka tuntee sut niin hyvässä kuin pahassa. Taisipa Villelläkin olla ollu mua aika kova ikävä.. vaikkei varmana myöntäis.

Sinne mä sitten nukahdin, kesken toisen Housen, tuttuun sänkyyn, tuttuun rutiiniin, tutun ihmisen kanssa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ei mulla siltikään ole sellainen olo että pitäisi päästä yhteen takaisin. Ainakaan vielä useampaan vuoteen. Sen muistaa vielä aivan liian hyvin miten rankkaa oli sovittaa kahta kohtaamatonta maailmaa yhteen, ja kun toinen alkoi "painia eri sarjassa", opiskelija ja työssäkäyvä..

Mutta hyvä tietää että rakas ystävä on tallella, ja aina lähellä. Kaikkea hyvää siis vain toivon Villelle. En ajatellut katkeroitua tästä erosta millään tavalla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Mutta, nyt taittamaan loput julkaisut painokuntoon. Kalastelen hiukan seuraa v-lopuksi, sunnuntaina viimeistään olen menossa äitienpäivä kaffeelle kotikunnaille. Kiwaa : )

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

[maanikko]