IRC-Galleria

Voiko ihminen olla näin onnellinen? Minulla on kaikki eikä mitään puutu - vaikka ostoslistaan kirjoittelenkin jatkuvasti kaikkea, mitä haluaisin (lähinnä uusia astioita).

Minulla on paljon rakkaita ja rakas Risto, joka on tehnyt minut niin onnelliseksi, että uskon todella hänen olevan taivaanlahja minulle. Niin monta pettymystä ja enkeli...siksi kai osaankin arvostaa häntä vain entistä enemmän. En näe vain hänen kasvojaan vaan hänen sydämensä - hänen hyvän sydämensä ja silmänsä, jotka jakavat rakkautta.

Olen alkanut uskoa niin sanottuihin "soulmateihin" (huom. monikko). En usko, että jokaiselle on tarkoitettu vain se yksi oikea, jonka ehkä löytää tai sitten ei. Uskon, että on monta ihmistä, joiden kanssa suhde voi onnistua mutta vain muutama tai ehkä vain yksi, jonka kanssa suhde ja rakkaus voi olla jotain todella erityistä. Ristoa katsoessani on kuin näkisin myös itseni - sen puolikkaan, joka minusta puuttuu. Risto täyttää päiväni ja mieleni kaikella hyvällä eikä hän tee niitä vain miellyttääkseen minua vaan hän nauttii niistä itsekin. Me arvostamme ja pidämme samoista asioista: Iltakävelyistä, teehetkistä, tulevaisuuden suunnittelusta, pastan tekemisestä...kaikesta, mistä kuka tahansa voi nauttia. Riston kanssa se nautinto on suurempi kuin kenenkään muun kanssa koskaan. Elämän pienetkin asiat tuntuvat suurilta lahjoilta. Olen niin onnellinen, että on ihminen, jonka kanssa kaikki pieni tuntuu niin suurelta ja jokainen päivä elämisen arvoiselta.

Nyt kun muistelee aikaa vuosi sitten...kuka tai mikä minä silloin olin? Pelkkä varjo itsestäni. En minä ollut onnellinen. Yritin vain joustaa ja hyväksyä asioita, mutta moni muu minulle tärkeä asia jäi taka-alalle. Salaa haaveilin kaikesta yllämainituista nautinnollisista elämän pienistä iloista, mutta ei niitä minulle kuitenkaan annettu...en edes osannut ajatella, että ihminen voisi kokea tällaisen onnen, joka minulla nyt on. Eikä minulle sitä annettu. En saanut rakkautta...vain jonkinlaista latteaa välittämistä. Olen niin onnellinen, että jouduin risteykseen ja valitsemaan polun...ja valitsin sen oikein.

En tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan mutta haluan uskoa, että mitä ikinä tapahtuukin niin se on vain hyväksi. Jos muutun neidistä rouvaksi, se on parasta mitä voi tapahtua. Jos pääsen siunattuun tilaan, sekin on suurin ja paras lahjani koskaan...oli tilanne mikä hyvänsä elämässä.

Näin tänään :) Elämä on ihanaa! <3