IRC-Galleria

Torstaina 9.10 puolen yön aikaan soitin ambulanssin ko supisteli n. 3 minuutin välein, mut tultiin noutamaan synnärille, ja otettiin tarkkailuun yön yli.. aamulla klo. 8 alko supistukset tihenemään ja mut kiikutettiin synnytys saliiin, ensin otin pelkän kohdunkaulan puudutuksen, mut sit kätilö totes et supistukset on niin kivuliaita et kannattaa ottaa epiduraalipuudutus, vaikka olin kauheesti ensi sitä vastaan ko siinä voi lähtee ponnistusvoimat, mut siinä kivun ja tuskan määrässä kaikki kävi.. sain epiduraalin, mihin olin 100% tyytyväinen, kaikki kivut lähti ja sain levättyy ennen ponnistusvaihetta.
Ponnistusvaihe kesti n.16 minuuttia, ja synnytys kokonaisuudessaan n. 9h45min.

Poika syntyi 10.10.08 Klo. 17.46.
Painoi 3835g, ja oli 50cm pitkä.
Ja sai viel hyvät pisteetki.. 9.

(en kyllä ihan heti tekis toista perään, mut silläkin kivulla oli niin iso palkkansa, ettei kyl kaduta vähääkään)

Viime yö oli yhtä tuskaa, varttii yli viis alko semmoset supistelut, et henki meinas lähtee.. menin yöllä suihkuun ja soitin sen jälkeen synnärille et kannattaako tulla, ja sieltä sanottiin et jos en pärjää yksin kotona ni sitte. no päätin kuitenki jäädä kotiin, mut ei ollu häävii, ainakaan kun oli yksin. nyt oon saanu pikkasen nukuttua viimeöisiä univelkoja takas ja meen illalla synnärille ja ilmotan et tulen synnyttämään pojan maailmaan, ei oo vaihtoehtoja, ei kiitos enää yhtään samallaista yötä.

toivottavasti menee läpi.

Olin 21.9 ultrassa, jälleen kontrollikäynnillä, koska lapsi on mukamas liian pieni.. Toisin kävi.
Rakkaani painaa reippaasti yli 4 kiloa.. Eli toisin sanoen repeen niskaan saakka synnytyksessä.. Koitin jo synnäriltäkin kysellä et olisko mitenkään mahdollista saada käynnistys ajan ennempää ko vast 2 viikkoa yli lasketun ajan.. Ei kuulemma käy, koska siihen tarvii olla jokin lääketieteellinen syy et se voidaan käynnistää ennempää.. mut kyl vaan oli joku toinen saanu jopa sen takia käynnistysajan että sillä oli häät tulossa ni piti saada pentu ulos ennen sitä?! :O
Noh, mitäpä tuosta, ihana ajatus kuitenkin että viimeistään ens sunnuntaina musta tulee äiti!

Nyt on muutto suoritettu ja kaik paikallaan.. enää puuttuu vauva.
Kiitokset kaikille auttaville käsille muutossa <3

Pian tulee lähtö lääkäriin, supistuksii tulee n.15-20 minuutin välein päivisin ja illalla parin tunnin ajan.. eli kaukanakaa ei enää olla, kun ny vaa pysyis vielä edes tiistaihin saakka ni olis saanu muuton hoidettuu.. noh, silleppä ei kukaan mitään voi jos poika päättää tulla ennen aikojaan.

Sain hommattuu pojalle ja mulle kämpän liinaharjasta, ja viel kaiken lisäks rivitalokämppä! eipä tarvii sehlata vaunujen kans rappusissa ja muutenkin oma piha ja kaikkee.. Kylpyhuone on niin saatana iso et sinne sais asutettuu vaiks toisenki perheen, samallai vaatehuone. Nyt on suurin murhe pois päiväjärjestyksestä, enää on pesukone hommattava.. jos vaan halvalla jostain sais ni kiva olis.
Ja elämä hymyilee taas :D

Tänään oli ultra, vauvalla kaikki ok. Varmistin vielä lääkäriltä et varmasti poika tulossa.. näin on, luojan kiitos siittä koska oon ostanu pelkkiä poikien vaatteita jne. Poika on aika ponteva, koska painaa jo 2800g, ja kuitenki laskettu aika olis vast 5.10.. toivottavasti ei oo mikään norsu kuitenkaan, mut sit taas pulleet vauvat on söpöimpii <3

Voih, suuri helpotus on myös et huomenna näyttö isommassa kämpässä ja mitä luultavimmin saan sen ku toisella hakijalla on koira ja asunnossa laminaattilattiat ni ei oikee suotavaa, mut peukut pystyyn et saan sen, tarviin nyt tosi kipeesti sen kämpän koska poika punkee ittes todennäkösesti ens kuun puolessa välissä pihalle tai mahdollisesti jo ennempää.. mut näillä mennään ku ei muutakaa voi.

Kävin siellä ylimääräsessä ultrassa, jonka tarkotus oli se että tarkkaillaan pojan kasvua kun oli muka liian pieni.. Tosin äippäpolilla selviskin että on tavallista isompi :D joku kasvupyrähdys kenties?! Poika paino viikolla 30 n.1700g ja keskiarvopaino niillä viikoilla n.1350g.. Joten ei poika kovin pikkanen ole, mut läskit vauvat on kaikist lutusimpii :D Sit se toine lääkäri anto mulle vielä uuden ultra ajan jälleen painon tarkkailua varten, WTF?! kui ison muksun ne kuvittelee mun pyöräyttävän?? Synnytyslääkärikin katto pikkasen kieroon sitä hoitajaa ku se varas kolmatta ylimäärästä aikaa.. nooh.. hyvä vaan et saan nähdä enkelipoikani useemmin.. niin, siis viikolla 35 seuraava aika äippäpolille.. nyt menossa viikko 32.. sitä odotellessa.

Mikäköhän siinä on että mun asiat näyttää kiinnostavan ihmisiä enemmän ko niitten omat asiat?! minkä takia ne jaksaa nassuttaa siitä ettei mun lapsella ole isää, etten käy töissä, ei oo ammattia??? Mikä siinä on niin helvetin ihmeellistä? eläkööt helvetti omaa elämäänsä, tai jos on niin tylsä elämä ettei kiinnosta enää mikään muu kun toisten ihmisten asioiden pähkäileminen, tappakoot itsensä..

Nyt voin vielä kerran selvittää teille kaikille kusipäisille utelijoille ja valittajille:
1. Mun lapsella ei ole isää, koska tämä valitsi kaljapullon ja entisen heilansa perhe-elämän sijaan, asia ei mua enää paskan vertaa häiritse, joten voitteko tekin antaa asian olla?
2. En käy just nyt töissä, koska on kovin vaikee hakee vakituista työpaikkaa ilman ammattia ja raskaana ollessa.. ja toiseks, mulla on epäilty raskausmyrkytystä ja nyt hetken aikaa on tullu liian usein supisteluja, joten lääkäri kirjotti mulle pienen pienen lapun jossa kerrotaan että ennenaikaisen synnytyksen vaaran takia ei suositella työssäoloa. Että näin.
3. Mulla ei ole ammattia, koska lopetin koulun ihan vaan sen takia että ammatti ei kiinnostanut sen enempää ko kirkan kuolemakaan.. Mun piti alottaa opiskelut toisessa paikassa tän vuoden alussa, mutta kuinkas kävikään, pamahdin paksuksi, joten se jäi.

Nyt kun olen selvittänyt muutaman henkilökohtasen asiani teille kaikille liian utelijoille ihmisille, olette varmasti tyytyväisiä? Joten jättäkää mun asiat mun asioiksi, ja keskittykää vaikka niihin omiin asioihinne, mikäli ne ei teille riitä, kuten sanoin, kannattaa heittää lusikka nurkkaan.

Tää laps tekee kiusaa.

Tapaus nro.1 .
Oltiin eilen saunassa meen iskän ja äiskän tykönä, mee äitii harmitti kun ei oo vielä kertaakaan kerinnyt näkemään poitsun valtavia potkuja tai pyllyn nostoja.. niinpä mun rakas äiti rupes kiusaa poikaa painelemalla kohtuun lujaa mun vatsaa ja tökki sormella sitä, että lapsoseni heräis.. Näin kävi, laps heräs ja mun saunarauha oli mennyttä.. muljas niin että tuntu kun sisuskalut olis kääntyny ympäri muutamaan otteeseen. Kiitos siitä äiti.

Tapaus nro.2 .
Istuskelin tupakilla terassilla kaikessa rauhassa saunan jälkeen, kunnes.. tämä lapsi päätti tunkea väen vängällä itsensä mun kyljestä pihalle, pylly edellä.. Näin ollen meen äiti näki pyllynostonkin samana ehtoona. Tosin se ei vaan tuntunut kovin miellyttävältä, kiristi vähä :D

Tapaus nro.3 .
Olin menossa nukkumaan, luonnollisesti makasin kyljelläni ja luin kirjaa.. ja arvatkaas.. tämä lapsi päättikin että kun ei nuku hänkään, ni ei nuku äitikään, ja sit alko hirvee myllääminen mun sisuksissa.. Ja sit se yritti iha varmaa tahallaa rikkoo mun kylkiluut niillä potkuillaan, mut eipä se vielä mitään, mut sit ku olin saamas unen päästä kiinni, ni se hyökkäs mun virtsarakon kimppuun ja meinasin kusta housuni.

Oih ja Voih.. Miten kaikki äidit on kestäny kokonaiset 9 kuukautta tätä? vai olenko kenties ainoa joka kantaa ADHD lasta mahassaan? luulenpa, koska kaikki äidit jotka tunnen, on sanonu et odotus aika on ihanaa.. Oon jyrkästi eri mieltä, tulis pihalle vaan jo.