IRC-Galleria

-Räkä-

-Räkä-

Oman elämänsä Nasaretilainen.
Joululoman alkaminen koulusta kirvoitti mieleeni muutamia ajatuksia siitäkin keskitysleiristä. Tai johan se alkoi viikko sitten, mutta olen ollut eh...kiireinen. Tiedoksi niille, jotka eivät sitä vielä tiedä: sosiaaliala on hanurista. Suosittelen lämpimästi ennemmin asiakkuutta sillä sektorilla. Kyseinen, lähinnä päiväkotiin verrattava, laitos on opettanut toisaalta hyvinkin tarpeellisia taitoja, kuten savilintujen tekoa, piirileikkejä ja kuinka nöyrtyä työmarkkinoilla alipalkkaukseen ja yleiseen halveksuntaan. Harjoitteluissa olen oppinut rasvaamaan mummojen jalkoja, pesemään vessoja ja huijaamaan sosiaaliavustusjärjestelmää. Opiskelu sinälläänkin on kehittänyt valmiuksiani toimia itsenäisenä ihmisenä. Nyt tiedän miten helppoa on velkaantua, alkoholisoitua ja selvitä 4 tunnin yöunilla. Nyt osaan olla kiitollinen niistä makarooneista joita olen ostanut tyhjillä pulloilla ja jäytänyt useampia vuosia putkeen. Välillä jos jaksan käydä mummolla kahvilla saatan saada avustuksia jopa ketsuppiin.

Sen lisäksi, että opiskelu lisää alkoholin kulutusta merkittävästi, se myös häiritsee päihdeongelman ylläpitoa kun sen kerran on saavuttanut ensimmäisen syksyn lokakuussa. Lisäksi se nostaa verenpainetta, aiheuttaa stressiä, tuhoaa ihmissuhteita ja edistää kaikkia mahdollisia sairauksia. Opiskelu tulisi kieltää. Eikö Jokela opettanut mitään? Nyt kaikille heinä suuhun ja pellolle kirmaamaan. Tai sitten amikseen tuunaamaan harmaita, vuoden 87 Corolloita. Toisaalta, lähes kaikki sosiaalialan opiskelijat ovat jo valmiiksi sekaisin päästään ja omaavat useampia diagnooseja ja häiriöitä. Pääsykokeissa lähinnä mitataan onko kuula jo tarpeeksi himmeä hyväksytyksi tulemiseen.

Palatakseni omaan opinahjooni. Paikka on valtavan viihtyisä. Not. Koko talo on homeessa, ikkunat putoilevat itsestään, viemärit ovat pääsääntöisesti tukossa ja julkisivu aivan käsittämättömän ruma. Betonipalatsissa on tehty erilaisia remontteja koko opiskeluaikani. Poran äänet, vesivahingot ja tulipalot kieltämättä hieman häiritsevät keskittymistä luennoilla. Mikäli pääset tuntien jonottamisen jälkeen kopiokoneelle, tietokoneelle, lainausautomaatille tai koulun aulaan se ei poikkeuksetta toimi. Lämmitys on päällä vain kesäisin ja ATK-luokat pidetään varmuuden vuoksi jatkuvasti lukittuna, etteivät opiskelijat vain pääse hyötymään niistä. Ruokalaan on mahdotonta ehtiä virallisen ruokatunnin aikana, mutta ruoka on kuitenkin ihan kelpoa, jos tykkää linssikeitosta. Minä en. Onneksi moni opiskelutoverini on keksinyt maksaa ruokalassa Visa Electronilla. Se seisottaa jonoa mukavat 60 sekunttia lisää joka kerta.

Opetus, sen taso ja opettajat ovatkin sitten aivan oma lukunsa. Kuormittavuutta ei ole sidottu millään tavalla opintopisteiden määrään vaan omaa maisteriuttaan korostavat lehtorit saavat määritellä kurssien sisällöt kuten parhaaksi näkevät. Olen jakanut kaikki opettajat tyypeittäin karkeasti neljään eri kategoriaan, jonka alle pystyn asettamaan kaikki henkisen kasvuni räätälit.

1. Sadistit: Palkattu kiusaamaan ja masentamaan opiskelijoita. Sabotoivat muidenkin opettajien antamia arvosanoja. Ovat aidon yllättyneitä jos joku pääsee kurssin läpi ensimmäisellä yrittämällä. Jokaisella sadistiopettajalla on yksi tai kaksi suosikkia jotka saavat suorituksesta riippumatta vitosen. Muille arvotaan numerot kolmosen alapuolelta. Epäilevät kaikkea ja kaikkia. Pyrkivät itkettämään ainakin yhtä opiskelijaa luennon aikana. Kysyvät vittumaisia kysymysiä, valitsevat ”sattumanvaraisesti” jonkun vastaamaan ja odottavat, että vastaat vaikka et tietäisi vastausta vain päästäkseen nöyryyttämään ja osoittamaan oman ylivertaisuutensa. Sattumanvaraisella tarkoitetaan tarkoin valittua uhria, joka nukkuu, juo kahvia, syö purkkaa, hengittää tai tekee jotain muuta yhtä kiellettyä ja yhteiskunnan yleistä moraalia rappeuttavaa. Luennoilla on 130% läsnäolopakko. Jos tulet myöhässä pääsi katkaistaan karttakepillä tai vaihtoehtoisesti sinut hakataan hengiltä omalla kansioillasi. Sadistien uusintatenttien uusinnoissa on ruuhkaa.

2. Alkoholistit: Ovat läsnä noin 60% luennoista. Mikäli krapulaltaan kuitenkin pääsevät paikalle siemailevat vettä eilisillan tyhjästä viinapullosta koko tunnin. Potkujen välttämiseksi ovat repineet etiketit irti. Pitävät rentoutusta koko tunnin putkeen johtuen joko energian tai ajatusten puuttumisesta. Yleensä lyhentävät oppituntien pituutta noin 1-2 tuntia. Eivät jaksa pitää tenttejä vaan vaativat sivun mittaisen selvityksen vapaasti valitusta aiheesta riippumatta siitä, mitä ko. kurssi on käsitellyt. Heittävät tekeleet lähimpään roskakoriin lukematta niitä ja antavat kaikille neloset.

3. Intoilijat: Suunnittelevat tunnit alusta loppuun minuutti aikataululla. Kaiken turhan kuten kahvitauot tai kotiin pääsyn voi huoletta unohtaa. Roudaavat kiloittain matskua ja vierailevia luennoitsijoita mutta unohtavat asettaa poissaolokiintiöt joten tunneilla on keskimäärin 4 opiskelijaa läsnä. Tämä ei silti haittaa, koska intoilijat luultavasti pitäisivät tunnit samalla tarmolla, vaikka paikalla ei olisi ketään. Loukkaantuvat kuitenkin verisesti jos joku haukottelee. Kertaavat armotta samoja asioita ja ovat aina yhtä innoissaan niistä. Takapulpetissa viillellään ranteita auki viivottimella tässä vaiheessa. Eivät luultavasti tule ikinä ottamaan opikseen, vaan jakavat tutor-aikoja ja suunnittelevat palautustunteja maaninen, mutta onnellinen hymy kasvoillaan kuolemaansa saakka. Ja aivan turhaan.

4. Siis mitä vittua?-opettajat: Eivät ole oikeasti opettajia eivätkä tiedä sosiaalialasta yhtään mitään. Yleensä eivät tiedä mitään edes siitä aiheesta mitä heidät on palkattu opettamaan. Rakastavat kalvoja enemmän kuin elämää ja tekevät niitä yleensä noin 56 tuhatta kappaletta oppituntia kohden. Kukaan ei ymmärrä sanaakaan niistä ja piirtoheittimen asetuksetkin ovat pääsääntöisesti niin vituillaan ettei kalvoja pysty lukemaan vaikka ymmärtäisikin. Mitä vittua-opettajat ovat usein sijaisia jotka noin palkattu 2 viikkoa sen jälkeen kun kurssin piti alkaa. Päästävät koko ryhmän läpi ykkösen keskiarvolla koska eivät halua/jaksa/osaa tehdä uusintatenttiä.

Kuvitteellisen gallupin tulos 10 opettajan keskuudessa siitä valmistuuko –Räkä- ikinä:
-Jaa 4 (Peruskolmosen jakajat. Eivät halua lisäduunia itselleen.)
-Ei 3 (Ihan vaan vittuillakseen, koska olen näsäviisas, yleensä poissa ja vastustan kaikkea.)
-Tyhjiä 2 (Ollut sairaslomalla vähintään vuodesta 1998.)
-Baarissa 1.

Nooooooh, onneksi ei tarvitse kuukauteen "arvoida itseään", "reflektoida", "olla luova(=huumeissa) " tai pohtia niinkin vaikeita asioita kuin "tulisiko käyttää tulkkia jos ei puhu samaa kieltä asiakkaan kanssa" ja "voiko lapsuuden kokemuksilla olla vaikutusta siihen millainen ihminen nyt on". Tosin opinnäytetyön tulisi olla pitkälti loppusuoralla tammikuussa. Heh. Copy - paste voi pelastaa.

Muistakaa että tontut kyylää jo ja tekee teistä joululaatikon, ellette muista tehdä läksyjä. Pus,pus.

Reppumatkailja avautuuSunnuntai 02.12.2007 05:57

Tulipahan taas sijoitettua vuokrarahat Euroopaan metropoleihin. Olen taas hieman valistuneempi, joten haluan jakaa viisauttani myös teille. Read and learn.

Aina kun poistuu maasta vähänkin pidemmäksi aikaa niin kannattaa...
1. Hajottaa puhelin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa matkaa. Tuo piristävän lisän
matkabudjettiin kun pääsee ostamaan uuden. On myös suositeltavaa tehdä tämä valtiossa,
jossa ei ole täkäläisiä pistorasioita. Saa kivaa pikku puuhaa ja haastetta päivään kun yrittää
seuraavan kerran ladata sitä kotona.
2. Hankkia itselleen jonkin sortin viidakkotauti heti ensimmäisenä päivänä. Helvetin äkäinen
-Räkä-tauti höystettynä tajunnan himmentävällä kurkkukivulla sopii hyvin yhteen kuumeen
kanssa. Yskänlääkettä löytää lähimmästä pubista, joskin sen tilaaminen saattaa olla hankalaa
kun ei ole ääntä. Parantua saa vasta viimeisenä päivänä.
3. Varata paikka hyvinkin epämääräisen hostellin kymmenen hengen mixed dormista ja löytää
aamuyöllä sängystään hilseilevä kiinalaisvahvistus. Koko päivän kalsareissa tepasteleva
viiskymppinen hollantilaismies ja maapähkinävoita palvova itsemurhapommittaja viereisissä
sängyissä ei kuitenkaan välttämättä paranna unenlaatua.
4. Tehdä online check-in itse ja syöttää siihen passin viimeinen voimassaolopäivä väärin. Saa
lentokenttähenkilökuntakin jotain tekemistä niin pysyvät leivän syrjässä.

Go before it's too late.

IHAN VITUN JEESKeskiviikko 03.10.2007 17:07

Ihan vitun jees, että viimeisten kahden viikon aikana:

- Olen hävittänyt kahdet korvikset. Molemmat vaan pudonnut korvista.
- Olen hävittänyt niskalävärin piikin, joka maksaa vitusti. Sekin oon vaan pudonnut.
- Olen hävittänyt hands freen, enkä voi kuunella siis radiota.
- Olen nukkunut täyspitkät unet viimeksi kohdussa.
- Jos satun nukahtamaan talkkari herättää miellyttävällä lehtipuhaltimella joka saatanan aamu kello 7.01.

Ihan VITUN jees, että:

- Kone kaatui.
- Sain Windowsin takas, mutta se on hidas ja epäselvä.
- Kaikki musiikit, valokuvat ja (palauttamattomat) koulutyöt katos.
- Mistään ei ole varmuuskopioita.

Ihan maailman eniten vitun jees:

- Varasin neljä lentolippua kierrelläkseni hieman Eurooppaa.
- Sain kutsun oikeuteen seuraavana päivänä kun olin ne maksanut.
- Istunto on kesken matkaa.
- Saan 200 euroa sakkoa mikäli en tule paikalle.
- En ole ostanut vielä matkavakuutusta eikä lippuja voi palauttaa.
- Syyttäjä ei aja korvausvaateitani edes sairaalakulujen osalta.

Kiitos maailma <3 Synnyn toistekkin.

Oodi noitarovioilleTorstai 27.09.2007 03:17

Tänään olen löytänyt vastauksen kaikkeen, siis ihan kaikkeen - noitavainojen palauttaminen. Fantastik. Ei varmaan tarvitsisi edes ääneen mainita, että mulla on aina ollut aivan saatanan paska tuuri. Lisäksi olen kärsinyt jo pidemmän aikaa selittämättömistä kivuista ja mustelmista ympäri kehoani. Istuessani tänään bussissa tajusin viimein ainoan mahdollisen selityksen kaikille kärsimyksilleni - noidat. Jollain teistä viheliäisistä Voldemoreista on mua esittävä voodoo-nukke, jota ilmeisesti tulee pudoteltua ja tökittyä sukkapuikoilla aika usein? Vituttaa tollainen käytös. Olisitko ystävällinen ja toimittaisit sen mulle (mielellään aika perkeleen hyvin pehmustettuna), jotta voin laittaa sen nukkumaan timanttisängylle ja valella mirhamilla. Tästä lähtien Harry Potterit ovat kiellettyjä grillijuhlien uhalla, koska ne ovat suorastaan fasistisia teoksia, jotka lietsovat ihmiskuntaa noituuteen. *kohentaa nuotiota* Lisäksi kaiken maailman sienien ja rohtojen "säilöminen talveksi" on rangaistavaa. Jos tapaat jonkun lurjuksen, jota epäilet noidaksi, kannattaa kiduttaa totuus äkkiä ulos ja kaivaa colt taskusta. Muista, että kyseessä on kuitenkin myös sinun ja (tulevien) lastesi hyvinvointi. Mikäli et taistele pahuutta vastaan edellisten sulkujen sisään voitaneen sanan tulevien tilalle laittaa sana syötyjen.

Se on nyt niin, että sille Paholaisen kanssa veljeilylle tulee vihdoin loppu. -Räkä- jakaa enemmän kuin mielellään tulitikkuja niitä tarvitseville (niitä saa myös käyttää itseensä).
Ensin lähtee vittupäät ja sitten tummatukkaiset.

Että hokkuspokkus vaan.

ps. Ihan vaan tiedoksi: Kyöpelivuori = Munkkiniemi

Ja vielä hieman teemaan sopivaa lyriikkaa tunnelmaa luomaan. Let the hunt begin.

"The time has come
To say fair's fair
To pay the rent
To pay our share
The time has come
A fact's a fact
It belongs to them
Let's give it back
How can we dance
when our earth is turning
HOW DO WE SLEEP
WHILE OUR BEDS ARE BURNING"

-Midnight Oil: Beds are burning

Reklamaatio Nukku-MatilleTiistai 24.07.2007 15:43

Arvoisa herra Nukku-Matti;

Olen tässä nyt pari vuorokautta odotellut sinua ja alan hiljalleen kyllästyä myöhästelyysi. Ole ystävällinen ja ala jo saatana saapua sen tainnutuspölysi kanssa ja lopeta se vittuilu. Kuluttajana olen hyvin pettynyt palvelusi laatuun ja seuraavaksi otan yhteyttä esimieheesi. Luulisi, että kesäisin asiakkaasi sammuisivat lähes itsestään, joten olen tullut siihen tulokseen, että olet yksinkertaisesti laiska paska. Mikäli olet vahingossa sekoittanut unihiekka- ja piripussisi, olisi ehkä syytä liittyä ammattiliittoon ja aika vitun äkkiä. Tuntuu, että joulupukkiakin näkee nykyään useammin. Haluan hyvityksen kärsimistäni taloudellisista tappioista, kuten ylimääräisestä ruuasta, jota joudun syömään yöllä ja kahvista, jota joudun kiskomaan päivällä normaalia enemmän. Koittaisit ryhdistäytyä. En minäkään jää darran takia duunista pois. Juoppo. Alan jo olemaan niin pihalla väsymyksestä, että erehdyin luulemaan jugurttimiestä sinuksi. Mikäli asiat eivät ala luistamaan, vaihdan operaattoria.

nimimerkki: Tyytymätön kanta-asiakas
Tutustuttuani alkoholikultuuriin muutaman päivän putkeen ajattelin kokeilla miltä tuntuisi välillä olla selvinpäin. Ei kannattaisi kuunnella kaikkia sisäisiä ääniään. Heti aamulla ymmärsin sairastuneeni jonkinlaiseen viidakkotautiin. Tai flunsaan. Sillä ei varmaan ollut asian kanssa mitään tekemistä, että istuin eilen kolmeen asti yöllä keskellä metsää pellolla olutlavan kanssa puolialasti. Luultavasti paranen vasta kun loma loppuu. Perseestä. Päätettiin sitten toverin kanssa kokeilla pystytäänkö juomaan täys pannu kahvia parissa tunnissa. Pystyttiin ja nyt on sitten entistä parempi olo eikä tarvi nukkua hetkeen. Onnistuin myös kaatamaan juuri kastelemani basilikaviljelmäni syliini. Tekemisen puutteessa ajattelin sitten viimein yrittää päivittää Voicen takaisin digiboxiini joka katosi sieltä noin puoli vuotta sitten. Asiaa ei sinänsä helpottanut se, että olin heittänyt käyttöohjeet pois eikä ollut aavistustakaan miten se käytännössä tapahtuisi. Päätin turvautua parhaaseen ystävääni Googleen ja tarkistaa josko valmistajan sivuilta löytyisi jonkin sortin vinkkejä. Jostain syystä kirjoitin hakusaksi "kato vittu googlesta". Sillä ei löytynyt hakemiani digiboxin käyttöohjeita. Turhauttavan taistelun jälkeen sain kuin sainkin palautettua kyseisen kanavan elämääni. Hetken päästä kuitenkin ymmärsin, että olin sitten hävittänyt kaikki muut kanavat ja joka ikiseltä kanavalta näkyi vain The Voice. Meinas ruveta vituttamaan. Onneksi tuli pumpattua keho täyteen kofeiinia niin voin koko yön pohdiskella miten saisin ne palautettua.

I can be your hero, baby.

Suomi - Kassaneiti - SuomiPerjantai 13.07.2007 20:38

Wuhuu! Tämä kaupantäti riisui tänään ruutupaidan ja aloitti kesäloman =) Jos erehdyit luulemaan tätä positiiviseksi päiväkirjamerkinnäksi, olet hyvinkin väärässä. Suoritan viimeiset avautumiset työnteon ihanuudesta ja palaan asiaan kuukauden päästä.

Viimeinen lomaa edeltävä työviikko alkoi lupaavasti. Piti olla 6.45 töissä. Noh, heräsin puolelta herätyskellon mieltä balsamoivaan kehoitukseen nostaa ruho ylös sängyn pohjalta. Siinä sitten paniikinomaisessa tilassa revin ensimmäiset vastaan tulevat vaatteet niskaan ja lähdin raivona sotkemaan pyörällä töihin. Reisiä alkoi hapottaa hyvinkin pian. Jossain vaiheessa matkaa aloin sitten pohtimaan, että miksei kello soinut kuin kerran, koska en ikinä herää ilman torkutusta. Siinä sitten reippaana tyttönä kelloa katsomaan. No sehän oli 5.30 eikä 6.30. Ei ollut taas yhtään urpofiilis eikä vituttanut hiventäkään. Kuunneltuani sitten taas viikon pään aukomista siellä "helvetin sika-nauta-kaupassa, joka aliarvioi kuluttajaa törkeästi" ajattelin, että olisi kaikin puolin reilua kertoa mitä kassaneidit todella tarkoittavat puhuessaan asiakkailleen. Siltä varalta, että joku isoista herroista vahingossa eksyy tänne sanottakoon, että joku muu voisi ajatella näin, en minä. Minä kunnioitan ja ihailen asiakkaitani.

Asiakas: "Jaahas, täytyy sitten mennä Stockmannille"
Myyjä: *Hymyilee nätisti ja tarjoaa vaihtoehtoista tuotetta tilalle* = No vittu mene! Otan ton lupauksena. Ei oo senttiäkään pois mun palkasta, vaikka ostaisit kultaisen porvarimaitosi vaikka Seinäjoelta. Mielenterveydelleni se olisi kuitenkin korvaamaton sijoitus jos kurttuinen naamasi katoasi mahdollisimman kauas.

Asiakas: "Missä täällä on leivät? No missä täällä on majoneesit? Entäs viilit?"
Myyjä: Minä voin mielelläni lähteä näyttämään Teille. Oliko joku erityinen tuote mielessä? = Älä saatana rupea kyselemään ensimmäisellä käytävällä yhtään mitään. Mikäli oon erehtynyt kahvihuoneesta myymälän puolelle se yleensä tarkoittaa sitä, että mulla on jotain muuta tekemistä kuin toimia sun henkilökohtaisena opaskoirana. Sitten kun olet kaksi tuntia kiertänyt kauppaa löytämättä sitä saatanan leipätiskiä voit tulla kysymään, jonka jälkeen ohjaan sut optikolle.

Asiakas: "Ostin täältä eilen pilaantuneita nektariineja."
Myyjä: Voi ei! Saatte tietysti hyvityksen. Olen hyvin pahoillani. Aina ei kaikkea huomaa. = Oisit kattonut tarkemmin, idiootti. Ei vois vähempää kiinnostaa sun privaatit hetkex nektariinien kanssa. Syö ne niin ehkä muutut mukavammax.

Asiakas: "Mulla on täällä se s-kortti (mielellään lausuttuna es-kortti)."
Myyjä: Hyvä hienoa! Pienistä summista se bonus koostuu. = Tunge se kortti hanuriis ja se, että käytät escort-palveluita ei taida kuulua mulle, joskaan en oo yllättynyt. Noilla sun kolmen euron viikko-ostoksilla mikään bonus kerry. Anna ne rahat ja lähe menee.

Asiakas: "Ai niin, unohdin muovipussin."
Myyjä: "Se olisi 15 senttiä. Mä voin antaa sen Teille." = Laita se pussi päähäs niin kaikilla on kivempaa.

Asiakas: "Päivää"
Myyjä: Päivää = Haista vittu.

Asiakas: "Näkemiin"
Myyjä: Kiitos ja näkemiin!" = Toivottavasti ei.

Tervetuloa ostoksille!

EIJEIEJEIEJEIEJEIEJEI!!!!! Torstai 05.07.2007 19:54

Nyt se Saatana iski sitten pirulliset kyntensä muhunkin. Ikäkriiseily otti ensiaskeleensa jo siinä 16-vuoden tienoilla. 18-vuotiaana olin jo menossa ostamaan koukun ja vahvaa köyttä. 19-vuotiaana tajusin pelin olevan lopullisesti menetetty, kun sain naapurilta heti aamulla lahjaksi bissepullon krapulaan ja silmänympärysvoiteen. Silloin meinasi puolestaan naapuri päästä testaamaan niskanikamiensa kestävyyttä. Tänä vuonna se on sitten vissiin botoxia. Ahdistus ja tuska (siis ihan yleinen) on voimistunut vuosien myötä ja henkinen kasvu on kokenut rajua taantumista. Sitä voisi olla aika eri elämäntilanteessa, jos olisi tehnyt aavistuksen erilaisia valintoja. Harmillista huomata miten paljon sitä ehtii tuhoamaan elämäänsä ensimmäisen 24-vuoden aikana. Jos olisi päässyt heti lukiosta yliopistoon ja pitänyt kiinni ensirakkaudestaan, voisi nyt olla akateemisesti koulutettu perheen äiti, jolla on omakotitalo Järvenpäässä ja saatanallinen vitutus siitä, miksi piti pilata nuoruutensa. Jutun pointti taisi kadota edelliseen lauseeseen. Onneksi siis löysin elämääni viinan, joka pelasti mut tältä idylliltä.

Sekä vanhempani että isovanhempani ovat olleet suuria myötävaikuttajia tämän hetkiseen kriiseilyyn. En tiedä kumpi on masentavampi kommentti - mummon: Sinun ikäisenä minä olin jo naimisissa. Vai äidin: Älä murehdi, en minäkään ollut vielä naimisissa sinun ikäisenä. Lisäksi minua valaistiin 40-luvun yhteiskuntapolitiikasta kertomalla, että ennen joutui alkaa maksamaan vanhan piian lisää veroihin mikäli täytti 24 vuotta ennen alttarille astumista. Musta tulee Suomen valtiolle oikea kultakaivos. Tehtyäni sen virheen, että astuin vanhempieni henkiseen kaasukammioon syömään kakkua ns. isäni myös kysyi, että enkö ole jo liian vanha pukeutumaan pokemoniksi. Ihmisellä pitää aina olla mahdollisuus pukeutua pokemoniksi mikäli sille ilmaantuu akuuttia tarvetta.

Onneksi osaan kuitenkin ottaa kaiken irti kohdalleni osuneesta tuomiopäivästä - heräsin kuudelta töihin ja nyt olen pyhittänyt 3 tuntia pyykkituvalle. I sure know how to party. Joskin työkaverilta lahjaksi saatu Saaremaa huutelee kovasti nimeäni kimeällä äänellään. Se lupailee ikuista nuoruutta ja rapistumatonta kauneutta. Vitun virolaiset kusettamassa joka käänteessä. Oivalsin myös, että nyt kun kaikkien baarien ovet aukenevat ainakin iän puolesta, on aika alkaa kiireellä hankkimaan lisää porttikieltoja. Säilyy jokin jännitys siinäkin touhussa.

Niin että kiitos vaan onnitteluista. Ihan vitusti. Bileet on ensi viikolla, mikäli ajan hammas ei korvenna mua hengiltä siihen mennessä.

Treffi-ilmoitusPerjantai 29.06.2007 03:42

Tänään maatessani kuolemaa vastaavassa tilassa sängyn pohjalla juolahti mieleeni ajatus siitä, miten kivaa olisi, jos olisi joku joka toisi jaffaa, paijaisi päähän, kertoisi mitä olen edellisenä iltana mahdollisesti puuhastellut ja kävisi välillä tyhjentämässä laattaämpärin. Tästä innostuneena ajattelin kirjoittaa deitti-ilmoituksen. Pelko pois, se idea kuoli lähes syntyessään, mutta silloin aloin pohtimaan sitä miten paljon jengi kusettaa niissä. Otetaanpa esimerkiksi oma mahdollinen ilmoitukseni, koska kaikki tykkäävät esimerkeistä.

Hei. Olen 24-vuotias ulospäinsuuntautunut, savuton ja sosiaalinen opiskelijaneito Helsingistä. Tykkään ulkoilemisesta, syvällisistä keskusteluista ja ruuanlaitosta. Olen enemmän iltaihmisiä ja luonteeltani olen romanttinen rapu. Olen lapsirakas ja pidän matkustelusta. Toivoisin sinun olevan alle 30-vuotias eteenpäinpyrkivä, toiset huomioon ottava ja että arvosi olisivat kohdallaan. Jos vielä olet luotettava, iloinen ja avoin kesänlapsi ota rohkeasti yhteyttä niin tutustutaan!

Mutta huomattavasti totuudenmukaisemmin asian voi ilmaista seuraavasti:

Hei. Olen 24-vuotias alkoholisoitunut, omistushaluinen ja epäluuloinen Alepan kassa 300 metriä Espoon rajasta. Luuhaan kaikki illat baareissa, haastan riitaa taxi-jonossa, koska en osaa pitää turpaani kiinni ja syön lähinnä pakastepizzoja. En pääse ikinä ylös sängystä ennen puoltapäivää ellei pidä mennä töihin (jos silloinkaan) ja luonteeltani olen mustasukkainen ja kieroitunut rapu. En voi sietää eläimiä ja käyn silloin tällöin laivalla tai virossa täytääkseni viinavarastot. Alan olemaan niin saatanan epätoivoinen, että kaikki käy, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Toivoisin, että sinulla olisi vitusti rahaa, maailmasi pyörisi vain minun ympärilläni ja viihtyisit kanssani pusikossa juomassa kaljaa. Jos petät niin tapan ja jos et vastaa olet arvoton kusipää.

Ja eikun joukolla vastaamaan! Viiden tunnin päästä pitäisi herätä töihin. Voi saatanan saatana.

Katala kesäKeskiviikko 27.06.2007 01:13

Olen dokannut 5 päivää putkeen luottokortilla. Todellisuus alkaa sekoittumaan uniin ja ajatuksiin. Pitäisi ehkä lopettaa. Tai jatkaa. Nordea Rahoituksesta on muodostumassa mun virallinen kesäsponsori. Lisäksi olen lähennellyt niin kavereitani, tuntemattomia kuin elottomia asioitakin. Sitä en ainakaan lopeta. Tänään ryhdistäydyin sen verran, että kävin näyttämässä lärviäni töissä. Ei ois kannattanut. Rupes vaan vituttamaan.

Olen kehitellyt ärsyttävän tavan kirjoittaa itselleni muistutuksia kännykään kännissä. Valitettavasti niissä ei vain ole aamulla enää mitään järkeä. Pelkkiä muutaman sattumanvaraisen kirjaimen yhdistelmiä tai laulujen sanoja, joista ei tunnista mikä biisi mahdollisesti on kyseessä. Täytyy ostaa kynä ja ruutupaperia. Tai alkaa muistamaan.