Kävelen lähes pilkkopimeässä jäätyneen joen vartta. Edessä on hautausmaa. Pelottaa, käännyn takaisin. Ehkä nyt voi taas palata kotiin. Tämä on uusi löytö, hän ei tiedä että täällä on vanha hautausmaa. Olen aika kaukana, en tiedä kuinka.
Olen kuulemma ollut poissa kylästä kolme viikkoa. Tällä kertaa. Kuukausia olen ollut vaeltava erakko, syönyt mitä maa antaa. Piha, toinen, kolmas - jotain istutuksia. Ja kiireinen käytävä jossakin ostoskeskuksessa. Käännyn pihaan vasemmalle pensaan takaa. Hän lähestyy minua selin, minä taas selkien takaa. Halaamme. Hän tapaa uuden pitkästä aikaa juuri huomenna ja jännittää sitä nyt. Bussikuskin. Mutta sitä minä vain suren että thait eivät voi koskaan puhua isovanhempien kanssa.
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 29.05.
- Työmatkan ihanuus 29.05.
- Note to self 22.03.
- Jännä viikko 02.03.
- Le samedi silencieux 25.02.
- Hyvä aamu 28.01.
- Insomnia 14.01.
- Valopilkku yötaivaalla 14.12.
- Koulumenestystä 26.10.
- Kymmenen vastausta lisää, koska olen m... 19.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2007 (7)
-
▼
2006 (41)
- ▶ joulukuu 2006 (1)
- ▶ lokakuu 2006 (4)
- ▶ elokuu 2006 (1)
- ▶ heinäkuu 2006 (5)
- ▶ kesäkuu 2006 (3)
- ▶ toukokuu 2006 (7)
- ▶ huhtikuu 2006 (6)
- ▶ maaliskuu 2006 (4)
- ▶ helmikuu 2006 (4)
- ▶ tammikuu 2006 (6)