IRC-Galleria

Niin anteeks mistä lähtien mä oon kieltäytyny iltakymmenen kaljasta?

Kävin taas kirjaostoksilla. Miks pitää ostaa kirjoja kun edellisiäkään ei ole ehtinyt lukea?

Tänään tarttu mukaan laihdutusopas, kiinalainen seksiopas, Hynysen kolumneja ja eroottisia sitaatteja. Nuita eroottissävytteisiä kirjoja on tullut viime aikoina haalittua. (Mistä lie johtuu) Ne kaikki opiskeltuani tarvii etsiä harjoitustöitä. (Mistä lie löydän)

Kiinalainen seksiopas, Geishan seksiopas, Kamasutra, Orgasmiopas, Spiritual sex ja Seksihuumaa edistyneille. Ai että mä olen häviäjä.

RMJ-07 <1

Siis oon aina pitäny -89 syntyneitä ihan junnuina mut perkule neki on jo 19! Moon tulos vanhaks!
On 21 pare ku 22.. Kieltäydyn saamasta 25-v kriisiä kolme vuotta etuajassa.

Ps. Pysähdy joskus lukemaan mun ihkuloota ja mieti mikä kaikki on turhaa

Tääl se taas kukkuu. Työaamua pukkais mut ei nukuta. Väsyttää kyl mut nää on taas näitä inhoja tilanteita ku tarpeet ja funktiot ei kohtaa. Niitä tuntuu puskevan muillakin..

Diipadaapaa. Tekis mieli laverrella kaikki suunnitelmat, toiveet ja haaveet levälleen mutten taija uskaltaa. Siipperia opettaa.

Mut ihan oikeesti vois muuttaa johki lämpöselle rannalle elämäntehtävänään kuluttaa vaan vähän sähköä ja kasvattaa itselleen nätit kynnet. Puuhaahan siinäkin piisais? Ja se ois samalla hyvä testi ystävyydelle. Jos vuosi kietsuhameessa puhelimen kantamattomissa katkaisis välit niin katketakseen olisivat kumminkin. Välillä tuntuu et siihen riittää pelkkä poikaystävä. Tilitili. Ei kai, hyvinhän tässä pullat paistuu, ei parane valittaa.

Maailma täynnä Sinejä ei välii sukupuolella tai iällä ei kukaan usko rakkauteen enää mihin tää johtaa jos sukupolvet ei itseään arvosta ilman kannustusta vaatimuksia nostaa

Kekkasin justiin muuten et kerranki - kerranki - oisin voinu Keltaistenlintujen saarella kajauttaa aiheellisesti Kikan (rauhassa levätköön) hitarin Huone 105. Hoj hoj kun se niin hidastelee.

Note to self : Älä lataa musaa kännissä. (Kaikki elektroniikka pitäis yleisesti kieltää) Sen seurauksena koneelta löytyy myös äsken hikkakohtauksen aiheuttanut Joel Hallikainen biisillään Anna vierellesi tulla. Siis mitävittua? Oikeesti?

Mut tänään tein ratkaisuja. Osa näkyviä, osa pinnan alla - pulppuavat myöhemmin. En halua raahata mukanani ylimääräistä painolastia, koska scheisee on niskassa aina tilanteesta riippumatta. Elämä on liian lyhyt kivilastin alla lyhistymiseen. Pienikin murikka on aina pois kelkasta ja taas luistaa sutjakammin. Ei sillä et mä pahalla sanoisin, mut kyl sä tiiät. Puhuttiin tästä aiemminkin. Sopua elämään ihmiset.

On se niin olohuonevilosoohvi. Ja söi eilen valkozibalehampparin jota tajusi katua välittömästi seuraavana aamuna hampaita pestessään. Sorit asiakkaille. Lupaan pitää maskia.

Nyt soi jtn mättoae. Polka polka. Ei niissäkään piireissä enää tunne oloaan kotoisaksi. No ihan yhtä hyvää on oltava kotipolkkaaminen kuin kotipolttoinen. Hei hohhoi.

Ens viikonloppua varten odottelee puteli vihreää ihmettä, a.k.a Absinthia. Tai ehkei ens viikonloppua vielä. Korpisotureille sen toin, ilmoitelkaa kun saalis jaetaan. Hassua et seitkytvolttinen makso kolmasosan siitä mitä neliymppinen. No okei on se kuraa joo. Tai mistäs tietäisin kun en ole tutustunut. Paha tapa ennakoida asioita ja ihmisiä ilman tarkempaa familiarisointia.

Np: Cat and mouse. Tiijän et sun vasen jalka nyki tiistaiyönä klo 1:10 :P

Joo meen meen.

Halipus kaikille jotka vuodesta toiseen jaksaa roikkua mun mukana. <3

(Yhdessä) Kuljetaan tietämme
(Yhdessä) Kai joskus lähdemme
(Yhdessä) Käsi kädessä
(Yhdessä) Unelmat edessä

(Yhdessä) Mennään kovaa
(Yhdessä) Jätetään taakse muut
(Yhdessä) Aletaan uus elämä
(Yhdessä) Niin me tehdään

(Länteen) Siel on rauhaisaa
(Länteen) Olla taivasalla
(Länteen) Sinisellä katolla
(Länteen) Päätä voi suojata

(Yhdessä) Maataan rannalla
(Yhdessä) Opitaan ja annetaan
(Yhdessä) Vaihdetaan tyyliä
(Yhdessä) Verkkaisemmin etenevään

(Tykkään) Tykkäät säkin
(Haluan) Haluuthan säkin
(Siksi) En vastusta
(Lupaat) Kohta painellaan

(Länteen) Siel on rauhaisaa
(Länteen) Tilaa hengittää
(Länteen) Muru sä ja mä
(Länteen) Tää on kohtalo
(Länteen) Aurinkoinen talvi
(Länteen) Hei kerranki
(Länteen) Sinisille taivaille
(Länteen) Mennään chillailee

Siel mis on rauhaisaa
Saadaan olla mitä halutaan
Nyt jos tahdotaan
Päästään sinne mis on parasta

(Tiedän) Et on monta tapaa
(Elää) Elää menemään
(Yhdessä) Löydetään se
(Sopivin) Tilavin meille

(Kiireettä) Omalla tahdilla
(Kiireellä) Vaan relaamaan
(Oon jo) Valmis lähtemään
(Valmis) Mennään jo
(Sinne mis on parasta)


<1

..ja mä jo hetken luulin et mulla on rankkaa..

Voimia pieni <3

Valitse henkilöt seuraavien ohjeiden mukaan.

1) Henkilö jota näet harvoin

.Mistä tunnet hänet? - Yläkouluajalta kaverin kautta, kummien sattumien ja maailmaontosipieni-juttujen kautta. Seukattiinkin joskus. :)
.Rakastatko häntä? - Ystävänä kyllä, lämpimästi.
.Luotatko häneen? - Joissain asioissa kuin kiveen, joissakin vähän varauksella. Henkeni uskoisin hänen käsiinsä.
.Miksi näet häntä harvoin? - Ajauduttu vaan eri piireihin vaikka asutaan lähekkäin ja pari vuotta pidin mykkäkouluakin. :) Juttu jatkuu aina samasta pisteestä mihin se jäi, vaikka edellisestä kerrasta ois monta kuukautta.
.Onko hän paras ystäväsi? - Pysyvä, vankka ja omalla paikallaan mun sydämessä.


2) Henkilö jota rakastat.
.Kauan olet tuntenut hänet? - Mitäköhän siitä on, kuus vuottako jo? Joo. Niin kauan. :) Tässä nyt vois hifistellä sanan 'tunteminen' ympärillä ja sanoo et vajaan vuoden mut kuus vuotta kuulostaa paremmalta. :)
.Kertoisitko hänelle suurimman salaisuutesi? - Raukka on mun uskottu ja tietää varmaan aika paljon enemmänkin kun haluais kuulla. :) Hälle jos kelle voin kertoa ihan mitä vaan. <3
.Oletko riidellyt hänen kanssaan? - En muista yhtään riitaa, mut tietty pientä purnaamista välillä tulee. Aika vähän. Miten riidellä ihmisen kanssa joka kuittaa kaiken niin ylirakastettavalla elämänasenteella et sille ei voi ku hymyillä vaik tapahtuis mitä. <1
.Toivoisitko hänet nyt rinnallesi? - Joo krappeköny ois huippu. Mut pitää tyytyy siihen mitä saa, eikä ahnehtia liikaa.
.Onko hän tärkein henkilö elämässäsi? - Ilman tätä henkilöä mä en olisi tämä henkilö.


3) Henkilö josta pidät paljon.
.Oletko ostanut hänelle lahjaa ikinä? - En muuten ole. Höh.
.Oletko kertonut hänelle salaisuuden? - Kylvain. Tämä kestää aika hurjaakin läppää melko viileesti.
.Tunnetko hänet? - Tunnen ja en. Vähän se on semmonen salamyhkäinen eikä anna itseään kokonaan, mut just siks mä siitä tykkään.
.Onko hän ollut teillä yötä? - Monasti. Parhaat juttutuokiot ja popperskeskustelut on keskellä yötä yltiöväsyneenä.
.Oletko pussannut häntä? - Olen. :)


5) Henkilö joka on vastakkaista sukupuolta. (Tä? Kaikkihan nää on ollu. :))
.Kauanko olet tuntenut hänet? - Yläkoulusta, taisin olla seiskalla kun tavattiin.
.Vaihtaisitko osia hänen kanssaan? - En kyl vaihtais. Viihdyn paremmin omissa höyhenissäni. Enkä tykkää seistä tuulisena päivänä katolla pitkää päivää. :)
.Jutteletko hänelle paljon? - Valitettavasti paljon vähemmän kun joskus..
.Onko hän muutakin kuin vain kaveri? - Ei kyl se juttu on nähty jo. :) Sydänystävä enemmän kuin kaveri.


6) Henkilö joka saa sinut aina nauramaan.
.Onko hän samassa koulussa kanssasi? - Ehei.
.Oletko ollut hänen kanssaan kahden? - Kahden? Sen hullun? Hellll no! :)
.Oletko lainannut hänelle rahaa? - Joskus lainailtiin puolin ja toisin.
.Haluisitko halata häntä? - Halata joo, naksauttaa selkää - en. :)
.Onko hän hauska? - Yksi hauskimmista. Ihanaa et ollaan ystäviä.


7) Henkilö joka oli ennen hyvä ystäväsi.
.Milloin olit hänen kanssaan viimeksi kahden? - Täytyy myöntää etten muista. Siitä on ikuisuus. Mun lakkiaisissa? Eeei on siitä kauemmin. Joskus lomareissulla vuosia vuosia sitten.
.Onko hän kanssasi saman ikäinen? - Syntymävuosi täsmää.
.Miksi ette enää ole ystäviä? - Joku heiluttaa kotona kaulinta..
.Tahtoisitko olla? - Tahtoisin. Ehdottomasti. Meil on pitkä historia enkä haluais et tilanne ois tämä mikä se nyt on. Ehkä jonain päivänä vielä.

Hola

Yhteisesti pientä tiliä reissusta, ettei jää kellekään kertomatta mitään.

Mutsin kanssa siis mentiin kun eräs nimeltä moneen kertaan mainittu henkilö päätti vetäytyä lähdöstä eräpäivää edeltävänä iltana. Vähän ahisti, koska ihan parhaita kamuja ei äipsin kans olla, mut yllättävän siististi oltiin. Kertaakaan ei otettu yhteen, mut muutamaan otteeseen mä rähähdin sille ku se jankkas jostain typerästä liian pitkään. "Oletko sä nyt ihan varma että ne meidän matkatavarat tulee tähän? Tossa toisella on paljon enemmän ihmisiä? Eikä tässä näy sitä pariskuntaakaan kun istui meidän vieressä koneessa. Ja noi puhuu hei ruotsia! Kuuleksä. Ruotsia. Jos ne onkin menny johonkin toiselle hihnalle? Katsoitko sä nyt varmaan tarkasti sen numeron? Jos mä käyn vielä katsomassa sen uudelleen? Oliko se tohon suuntaan? Ai ei kun siellä olikin noi vessat, missäs se oli hei se televisio? Mitä siinä luki? Kuunteletko sä ollenkaan? Jos ne onkin mennyt johonkin Kiinaan? Mitäs sitten tehdään? Sit soitetaan ja sanotaan et vii vant aur laukku! Eiku pääk vai mikä se on. Hei kato nyt sieltä tulee jotain! Oliko sulla sininen? Tossa on joku keltanen hihna, laittaako ne semmosia hihnoja tuolla et laukut pysyy kiinni? Ei niitä täällä kyl näy, sä oot kattonu väärin sen paikan, määpä kysyn tosta vierestä ekskuusmii.." Vaati pienen palautuksen maan pinnalle, mut eipä käyty sentään kenenkään kurkkuun kiinni.

Hotelli oli muuten ihan jees, mut huone oli skint. Maan tasalla, käytävän vikassa loukossa, päädyssä jossa ei ollut ovea vaan avoin seinä ulos (!), ei käytävävaloa ja parvekkeen ovi ei pysynyt lukossa. Ekana iltana ku oltii ajoissa nukkumas, niin joku kävi puol kybän aikaan koputtelemas siihen oveen ja häipy vauhdilla paikalta ku valot sytty. Seuraavana iltana tultii syömäst varttii vail kybä ni huoneest kuulu kolinaa ja parvekkeen ovi oli viis senttii auki. Yörespa tuli kattoo ja totes et oven saa nykäsemällä auki ulkopuolelta. Jatko siihen sit vaa et tää on aika yleistä, jengi tulee sisään, kattoo onks rahaa tai arvoesineitä pöydällä ja sit häipyy - ottakaa tallelokero. Tattis. Sit tilitettii omistajalle et halutaa vaihtaa huonetta, ei onnistu. Ihan täynnä, veri sori. Opas kuunteli myötätuntoisen näköisenä ku mä hermostuksissani pillahdin itkuun selittäessäni et meijän huoneessa käy hiippareita ja kysy tyynesti et mitä ootte valmiita maksamaan hotellin vaihdosta? "Ainakin 35e/yö lisää." Pidä tunkkis. Tjäreborgille kumarrus.

Loppuloman yöt oli arvatenkin hiukan katkonaisia kun heräs jokaseen kolahdukseen ja rapinaan ku tuntu et joku tunkee sisään. Torakoita ei onneks näkyny ku pihalla. Kissoja sen sijaan oli - ei kiinalaisia ravintoloita liian tiuhaan - , ja niitä mutte ruokki onnessaan. Meinas väkisin ostaa kilon kuivaruokaa mut pääsin viime tingassa väliin.

Hotelli sijaitsi rinteessä, ja alas ostoskeskukseen oli rapiat 200 porrasta, sekosin vähän laskuissa. Ihan kivaa jumppaa ellei mukana olis ollu läähättävää eläkeläistä, joka pysähty joka tasanteelle haukkomaan henkeä. Yhtenä päivänä käveltii rinnet viel ylemmäs ja sielt sit reilu 500-600 porrasta alas rannalle. Pohkeet tuppas kiristämään seuraavana päivänä. Oisin kovasti halunnu taivaltaa ne kerran ylöspäinkin, mut äityli ei ollut myöntyväinen eikä sitä oikein uskaltanu yksinkään jättää ku se tuppas joutumaan selkkauksiin paikallisten kanssa. Ens kerralla sitte.

Päivärutiini oli melkein koko viikon sama, johtuen toisen älyvapaasta unirytmistä ja toisen lääkekuurista. Ylös seittemältä, aamupala ja takas nukkuu. Kympiltä kiertelee kaupungille, puoliltapäivin altaalle, neljältä huoneeseen päikkäreille, seiskalta syömään ja ysiltä nukkumaan. Mikä vitun loma, saattaa osa miettiä, mut mulle toi sopi hyvin. Olo on oikeesti levännyt ja rahaakaan ei menny ihan hirveesti ku ei tullu sikailtu baareissa. Siel yhes raflassa ne juotti mua humalaan aika tehokkaasti talon piikkiin, mut onneks vaan yhtenä iltana. Ei sen puoleen et mä meijän äiteetä oisin mihinkään edes ottanu mukaan.

Sillehän piti opettaa pöytätapojaki ihan alusta. Seuraava saattaa sisältää liikaa ifoa herkemmille, joten voi siirtyä suoraan seuraavaan kappaleeseen. Syö pieniä paloja, suu tyhjäksi ennen kuin alat mättää uutta haarukallista sisään, pureskele rauhassa, älä kaada pureskellun pihvin kanssa samaan suulliseen olutta, _älä työnnä kieltä ulos suusta pyydystääksesi salaattia haarukasta kuin sammakko kärpästä_, käsi suun eteen kun yskittää, älä syö kynsiä (!), älä tuijota ihmisiä suu auki, hymyile edes kerran illassa, älä retkota pöydässä kuin kotisohvalla äläkä puhu ruoka suussa - kiitos. Nii ja nypin sen leukaparran ennenku lähettiin ekana iltana ulos. Gosh, en usko itekään et sanoin ton ääneen. No ainakin vähän se tsemppas ton viikon aikana. Useimmiten mä kyl istutin sen pöytään niin et se oli naama keittiöön päin.

Sisäänheittäjillä oli ihan uskomaton kasvomuisti. Yks setä tarjos musta ekana iltana kuutta kamelia, mut iltojen mittaan tinkasin sen neljääntoista. Todettiin sit mutsin kans et niit ois hankala saada lentokoneeseen ja et T paralla ois liikaa hoideltavaa neljässätoista yksilössä. Palasin siis pitkin hampain takasin loskan luvattuun maahan. Sinnikkäästi ne huuteli perään ja piti kädestä kiinni vaik yritti näyttää pitkää naamaa. Yhdelle oisin saattanu jäädä jutustelemaan pidemmäksikin aikaa ellei se ois eka silmäilly mua hyvin arveluttavasti päästä varpaisiin. Normaalisti en pistäis huomiota pahakseni, mut siin katseessa oli jotain niin T-Bag:iä et hui. Sekunnin vilaus mielessä sen selkäryijystä ni keskittymiskyky palas.

Alennusmyynnit oli kohillaan. Farkut (kokoa liian pienet, tarkoituksella) 20e, Benettonin takki 10e ja paidat 2-7e, t-paidat kaikki 4e, korut 5-10e - kyl kelpas. Mäkään ku en varsinaisesti mikään shoppailija luonteeltani ole, sain aikani ja rahani kulumaan.

Jeje. Mitäs vielä. Sää ei ollu ihan paras mahdollinen, mut kyl sitä väriäki vähän tuli. Biksuraja on aika näyttävä, mut antaa sen olla näyttävä vaan privaatisti, ettei mene ruokahalu ihan kaikilta. Kahtakymmentä ja puolipilvistä koko viikon. Yks päivä oli ihan kirkas taivas ja siitä sain hullut kiksit. Makailin altaalla ja pyörin siin onnessani ja ku avasin silmät ni näin kirkkaan keltasen aurinkovarjon värisevän pienessä tuulessa vasten ihan sinisen sinistä pilvetöntä taivasta. Siin oli verkkokalvolle talletettu image. Ruskettuneen ihon tuoksu ja se lämpö ku imeyty kaikkii soluihin, en tiedä mitään parempaa.

Sinne palataan.

Puh. Viel kolumni toimitukseen, pikasuihku ja kaks tuntii unta. Kello soi 02:00. Pystyyyy aina jättää viimetinkaan.

Pus vaan kaikille. Tytsy hilpasee etelän aurinkhon nollaamaan päätä ja miettimään tulevaisuuskuvioita. Nähdään pian rakkaat. <3