IRC-Galleria

Eilen valitin ettei mitään ole tapahtunu, enkä saanut aikaseks mitään. Noo, tänään taas oli liiankin tapahtumarikas päivä!

Aamulla heräsin ihme vinkutukseen. EN oikein tajunut mikä se oli ja mistä
tuli. Muistutti tosi paljon Pollyn (amatsoni papukaijani) ääntelyä, sillo ku
se on kiimassa. Mutta neiti nukkui mun kanssa peiton alla (joo, ei se vain
kissojen ja koirien yksinoikeus ole!) ja ääni oli paljon vaimempi. Pyörittelin
päätä ja.... Senegalit paritteli! JIHHUU! Kauaan ollaan sitä odotettukin!
Tällä hetkellä ei Suomessa ole yhtään senegalien kasvattajaa. Vihdoin rakas
HomoLeskini saa kauan odotetun vauvan! Tää on niin huippu-uutinen ETTÄ! Mä
kattelin niitä innostunemmin kun pornoa. Ja virkistyin heti aamusta enemmän kun olisin itse ollut puuhissa :o)
Tietty niitä vauvoja ei vältämättä tulekkaan, mutta mä jaksan uskoa, mä
olen optimisti!

Jostain ihme syystä työkkäristä tuli mulle työhöönosoitus, vai mikä se nyt
onkaan. Sillo ku pitää mennä haastattelun, muuten rahantulo loppuu. Joku
suutari Kampissa. Nooh, soitin, keskustelu meni suunnilleen näin:

-Hei, täällä on Victor, teillä on kuulemma joku työpaika auki?

-Victor? Ootkos sä joku ulkolainen ku tollainen nimi?

-Juuh, olen, onko se joku ongelma vai?

-Nooh, meillä vain suomalaiset täällä duunissa, tulee ongelmia ku
pitää tehdä pikkutarkkaa työtä ja sä et vältämättä sitten ymmärrä kaikkea,
ku kielitaito on mitä on.

-Ahas, no kiitti, hey-hey!

What the fuck!?! Löin luurin ja meinaisin soittaa takas ja valaistaa setää että osaan 3 eri kieltä ja ollut aina duunissa, kolme ammattia löytyy yms. Mut olisko se muuttanut hänen asennetta? ei vältämättä. Kerroin kaverille tapauksesta. Hän oli
sitä mieltä että "kaikki ne Stadilaiset ovat sellaiset" Rupesin miettii, et se (siis se äijä luurin toisessa päässä) muuten puhui jotenki jännästi. Vaivauduin ottaa selvä numerotiedostelusta sen tietoja, kotikunta olikin Hattula! Haha!
Moni ihmettelee et miks stadilaiset ovat niin jurpoja maalaisia kohtiin. No juuri tuon takia. Minä voin olla täällä vapaasti, mikä takansa ja kuka tahansa. Voin kulkea kadulla leima otsassa SivariRyssäHomo, eikä kukaan kattoo vinoon, sitten tulee tollasia jurpoja ja saa tuntemaan itseäni joksikin "vääräksi". Että PRKL sanon minä! Miettikää et jos joku vähän arempi ihminen olisi kysessä?! Monet eivät uskalla kysyä duunia sent akia ettei ne mukamas kelpais kielensä takia, vaikka hyvin, mielettömän hyvin pärjäävät, sitten kerää rohkeutta ja soittaa ja saa tollasen vastaanoton! Ja sitten valitetaan ettei ulkomaalaiset halua tehdä työtä. ÄÄÄGGRRrrrrrr!

Rauhoitettuani päätin lähteä Itikseen ostaa käärmeille hiirijä ja papukaijoille pelletteja. Matkalla, Steissill näin ystäväni, joka istui verilammikossa humalaisen näköisenä. Ihmettelin, jätkähan ei juo ollenkaan. Tulin kysyy että mikä on hätänä. Hän vaan näytti peukaloaan, tai siis sitä kohta missä se peukalo oli. Joku oli muuten vaan huvin vuoksi leikkanut häneltä peukalon metroossa!!!! Hän istui asemalla, ylhällä, verenhukasta aivan sekaisin. Vartiat vaan käveli ohi, myös muut ihmiset. MÄ EN TAJUU! Soitin ambulasin. Siinä aikana ku odotettiin sitä, vain ja ainoastaa jotkut teini tytöt, just sen näköiset et ne elää siell steisill, tuli kysyy et onko kaikki ok. MIssä ihmisten välittäminen?! Miks pitää olla niin itsekeskisia ettei voi ees toista auttaa?!
Jatkoin matkaa metrolla ja Herttoniemess tuli vaunuun vanha mummeli, joka liikkui huonosti. Ku juna lähti liikkelle, hänellä oli selvästi vaikea pysyä pystyssä. Muut vaan istuu ja tuijottaa!!!! Olin ainoa joka vaivautui tulla kysyy että tarvisko apua ja pyysin vieressä istuva mestä siirtymään. Eli tässä maassa ei välitetään kenestäkään, ei nuorista eikä vanhoista. "Sillä mitään väliä kuka kuolee ja minne, kunhan minä vaan kävelen ohi enkä pode huonoa omatuntoa, että myöhästyin jumpasta (tai muusta TOSI tärkeästä jutust) jonkun vanhuksen tai kuolemaa tekevän nuoren takia?!" Näinkä ajattelee nykyihminen?! Ei vaan uppoa mun kalloon!

Nyt olen tässä odottamassa kultaani, kuhan se palaa salilta, syödään (laitoin juuri puna-ahventa ja fenkooli-sipuli-valkosipuli sekoituksen uunissa) ja sit voin nukahtaa sen syliin, rauhassa, tietäen että musta välitetään. Tää onki meidän vika yhteinen yö enne lomaa. Hän lähtee pe-la välisen yönä työmatkalle ja me näemme vasta Los-Angelisissa hetken ja sit jatketään eri kyydeillä Honoluluun. Mut sit siell jo kaikki toisin eikä tavii ees vähän aikaa murehtia mistään :o))