IRC-Galleria

Onks mie normaali ihminen ku en jaksaa siivota koskaan?! Siis oikeesti, kuka on keksinyt koko homman?!? Nytkin on jo ties kuinka kauaan tota yritäny tehdä ja tuntuu et tavarat vaan vaihtaa paikkaa, mut mikään ei muutu.. blaah.. Mut ku pakko, lupasin! Nyt keksin itselelni hyvän tekosyyn kekskeytä homman, tulla tänne valittaa ja voivottaa :o)
Onhan mie putsanu kaikki linnut, terraariot, heittänyt joka ylimääräisen paperin menee, lakaisu lattia jo 3 krt ja viell varmaan pitäis pestä se jossain vaiheess. Ai niin, toi ilmaputsari pitäis viell imuroida, niin on taas raitista ilmaa talossa. Eiku takas hommien kimppuun...

Ajattelin pitää tässä ensin pienen "mainostuokion". Eli mun ex työkaveri on aika sairas tällä hetkellä ja hänellä on kotona 3 naurukyyhkystä, niille pitäisi saada uusi koti mahd pian. Koska eläimet eivät saa kunnon hoitoa. Eli jos oot kiinostunut, ilmoittelee mulle vaikka. Näitä siis annetaan OSAVAAN kotiin. (toivot. yläpito näkee tässä eläisuojelusyyt eikä markinnoinin!)

Mutta nyt ihan arkeen.
Eilinen työhaastattelu meni jotenkin oudosti, en oikein tiedä, menikö hyvin vai huonosti. Mitään paljon mult ei kyselty, kesti jotain 15min, mut kyllä pyydettiin jatkoon. Ainakin luvattiin otta yhteyttä ens viikon lopussa ja ilmoittaa missä on seuraava vaihe. Katsotaan.
"Mallitoimisto" ei ollutkaan ihan mallitoimisto perinteisessä merkityksssä, vaan firma jonka kautta etsitään kasvoja musiikkivideoihiin, mainoksiin yms. Ottivat valokuvat, kaikki tiedot ja pistivät kortistoon. Nooh, ainakin en ollut tyrkyttämässä "ottakaa mut sinne" kun monet muut jotka luule itsestään aivan jotain muuta mitä ne on.

Viime yönä ja nyt aamulla vauva on pitänyt huomattavasti vähemmän ääntä, onkohan kaikki ok? Yritin eilen illalla katsoa, mutta emot eivät päästä ees lähelle pönttöä, hyökkäilevat. Kyll se toss aamulla pipitti kun vaihdoi ruokakupit. Hey, nyt sielt taas kuuluu jotain! Ka se tästä, taidan olla vähän ylihuolehtivainen. No ei mikään ihme, nuita ku ei Suomessa synny tällä hetkellä ollenkaan. Nyt kun saisi jostain uroksen tolle toiselle senegalille niin olis aika magee juttu.
Pitäisi siivota, en ole jaksanut sitä tehdä pitkään ja nyt pakko. Kulta-pieni vihdoin tule sielt jostain kaukaa huomenna (ainakin lupasi ja mä toivon että se lupauksiaan pitää). JEEE! Ei enää tätä yksinään kärsimistä ikävästä, nyt jos vaikka yöllä ei nukuttaaki niin ei ainakaan tarvii netiss roikkua vaan on paaaaaaaljon parempaa tekemist, hih!

Onpa hieno aamu! Ensin herään kaverin soittoon että hän tulee hakemaan nyt se tirpan. Pakkasin puoliunessa sen ja nukahdin takas. Aga on sitten nyt jo uudessa kodissa Mooncrow'n ja Natsun luona. Onne sinne!
Toisen kerran heräsin puheluun oudosta numerosta, oppineena että kannatta vastata nätisti - ei ikinä tiedä kuka siell toisessa päässä on, tein niin. Sielä olikin täti mallitoimistasta (huhhuh), joka etsii ei niinkä kauniita kasvoja vaan kivoja persoonia (jaahas, taisivat saada väärän käsityksen must). He olivat nähneet mun haastattelun lehdessä ja kysyivät olisinko kiinnostunut tehdä työtä heidän kanssa. No daaah, tietenkin! Eli enen työhaastattelua menen käymään heidän toimistolla viell, SILMÄ MUSTANA (ei kuulemma haittaa)! vo peeveli, peeveli :o)

Vauva on huutanu yöllä välillä niin kovaa, et oli pakko laittaa korvatulpat! Ja nyt se vaan piipittää. Olikohan sillä liian nälkä? EN vieläkään uskalla ees menää tarkistamaan pönttöön sitä. Pitäis kattoo joku sopiva hetki, et molemmat vanhemat pois pesästä itsestään (melko mahdoton ajatus, kun ne vuorottelevat). Viimestään 9:n päivän päästä. Sillo laitetaan umpirengas sille.

Mut nyt sinne kastingiin (hehe, hieno sana, eikös)...

Uni taas ei tuu millään... Huomen tärkeä päivä, työhaasttattelu. Tosin oon aivan varma et se homma on menetetty jo. Ei riittäny, että hakiessa sekoilin ja jouduin laittamaan vielä selvitysmailin perään. Onnistuin haastattaman vitut ihmiselle joka soitti ja pyysi haastatteluun. Älkä ees kysykö miten mie onnistuin, mie onnistun aina! Ja nyt kun on silmä mustana niin mahdollisuudet ovat kasvaneet roimasti!

Vauvan nimeks tulee sitten Peppi. Homo-Leski on jo ihan fiiliksissa, sillä tämä vauva muutta sinne jo neljän viikon päästä. Se sit kasvatetaan käsin ja siit tulee ihana lutunen kaveri (HAHA, mukamas itse tohon uskon!). Sen ääni on muuten aika kova, yleensä poikaset vaan piipittävät ja ääni voimistuu muutamassa päivässä. Se "piipitys" saa muuten noi nymfit huutamaan. Ne dorkat taas eivät tajuu tuosta omasta pöntöstä mitään. Istuskelevat vaan sen päällä ja järsivät reunat. Kumpikaan ei oo ees yrittänyt kurkistaa sisään. Outoa. Koiras kuitenkin on innokas laulaa ja yrittää vietellä Plåntia, parittelevatkin, mut asiat eivät edistyy. Kuten H-L totesi, ne ovat nuoria ja tyhmiä pönttöneitsyitä :D
Aga tyttö lähtee aamulla sitten Korialle. Saba ja Jekku saavat sit jäädä keskenään ja lähi tulevaisuudessa saavat pöntön, kunhan nyt viell rakastuvat kunnolla (lue alkavat parittelemaan) ja se näyttää olevan aika lähellä, ku seuraa heidän leikkeja ja menoja.


tässä viell muutamat "vissyt" viimevuodesta


- Olin lentokoneessa joka "tipahti" pellolle
- Matka Honolulusta Los-Angelesiin muuttui matkaksi San-Franciscoon ”terrori-iskun” takia.
- Sekannuin Punahilkkaan.
- Kuvailin aaltoja merenrannalla, sain hienoja kuvia ja kameran rikki ku isompi aalto hyökkäsi.
- Läpäisin prinsessa testin.

VAUVAVAUVAVAUVAvauvaaaaaaaaaa! Pakko tuuletta, mut nyt se mun unelma toteutui, Viivi ja Lyly (ruskeapää ja senegali) saivat vauvan! Vauvaaaaaaa :D

vihdoin viimein sain kokea sen mistä on varoiteltu pienestä pitäen. Eli nyt sit uusi vuosi aloitetaan silmä mustana. Ei kannatta vitsailla asioilla jotka saatta olla arkoja jollekki...

Kaikille PAREMPAA uutta vuotta! Onnea ja kaikkea muuta siin sivussa!

Tänään on 3v kun lakkasit hengittämästä, olit kärsinyt kauaan enkä ollut vieressäsi. En halunut olla. Hyvästelimme jo aikasemmin. Tiesimme molemmat että näemme viimeistä kerta kun kävit meillä, se oli hyvä, et nähnyt minut rikkinäsen pesän reunassa, enkä minä nähnyt sinut rikkinäisenä. Hyvä niin. Kasvatit minut, olit idoli. Vasta kuukausia kuolemasi jälkeen sain tietä susta totudeen, sen kuka todellakin olit. Olin pettynyt ensin - kuutentelin, uskoin ja tottelin ihmsitä joka ei ollut se keneksi luulin. Nyt aika on kulunut. On paljon epäselvää ja outoa. Ainoa varma asia on se, että meidän rakkaus oli molemminpuolista. Et avautunut koska halusit suojela ja kasvatta minusta paremman ihmisen. Olet sydämessäni niin kauaan kun itse hengitän.

ja nyt tiedän miltä tuntuu ku LIDLin halpis hammastanhna joutuu silmään!!!!

Nyt tiedän miltä haisee yli viikon lämpösessä seisonut munakas!