IRC-Galleria

Lahjojen osto. Väillä niin kamalan vaikeeta ja välillä niin hemmetin helppoa. Joskus on vaikeeta keksiä mitä haluat antaa lahjaksi ja välillä taas vaan vaikeeta löytä juuri se lahja. Minun ei ole vaikeeta keksiä lahja jos tunnen ihmisen perinpohjin. Lahjahan pitä olla juuri sille ihmiselle sopiva juttu. Se mistä hän oli kiinnostunut ja/tai ymmärtä arvostaa. Joillekin se on euron kukka ja joillekin tonnin mekko. Myös lahja mun mielest pitäisi olla jotain sellaista mikä säilyy, jos ei fyysisesti niin muistissa. Homo-Leski sain ekasta Saksan matkastani tuliaseksi jotain makeeta, vaikka tarkoitus oli säilytää sitä, niin eihan neiti ole kestänyt eess viikkoakaan, kurkusta alas sekin taideteos meni. Olen oppinut virheistäni! Hän ei ainkaan saa enää mitään vastaava, vaikka onkin hänelle juuri sopiva tuntuinne lahja. Ja hän kyllä varmasti tulee muistamaan sen, vaikkei sitä enä olekkaan ku suloinne muisti.
Juuri samalle neidille lähdin eilen etsimään lahja kaupungilta. Bussissa tein jo kauppakierrossuunnitelman. Ideoita oli paljon, en tienyt mihin päättyisin. VIeressäni istuva täti rupesi juttele puhelimessa siitä ettei koskana ole ostanut äidilleen kamalan kallista lahjaa. Ja neuvoi (ymmärtäksen tytärtään) tekemän samoin " EI sit kymppiä kallimpaa, kuuletko!?" - se toisteli kolmisen kertaa. Aloin miettimään että onko hinnalla nyt niin paljon väliä? Jos rajoitan johonkiin tiettyyn summaan niin saanko sitten itselleni sopivaa vai hänelle sopivaa lahjaa? Ekös se tarkoitus ole se että saadan iloiseksi toisen osapuolen, eikä itseään (vaikka minä nautin tästä antamisen ilosta suuresti, hihi) Voiko ylipäätä tehdä noin? Tietenkin järki käteen ja budjetti on budjetti, sille ei kukaan voi mitään. Mutta eihan kukaan voi olla näin pihi että lahjan ostoa rajataan näin suppeasti, varsinkin omalle äidille. Päätin juuri siinä etten kato hintaa vaan valitsen juuri SEN ja sit vasta katsotaan onko siihen varaa. Ja jos ei niin sit keksitään jotain, en ole ennekän kuollut nälkään, mix kuolisin nyt.
Ensin oli Indiska, sitten eräs lahjapuoti, sitten itämainen herkkukauppa ja sit Anttila. Indiskasta sitten lähti mukaan yksi paketti ja eräästä toisesta sitten kans yksi (en voi paljasta viel, kun neiti lukee nämä blogit). Mutta toinen näistä on NIIN hieno että en raaskikaan luopua siitä vaan pidän itselläni. Itsekästä?! Mie oon! Mut oikeesti, vaikka juuri kirjoittelin antamisen ilosta ja bla bla bla, tätä en anna, haluan sen itselleni ja piste :D:D:D

Mulle napsahti haaste tähän meemiin, sen mulle lähetti numerouno , tässä ohje:

Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat ihmiset, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."


1. olen 25v ja edelleenkin pureskelen kynsiäni, kerään ne farkkujen "kolikkotaskuun" jä käytän hammastikkuna myöhemmin.

2. jos löydän hiuspinnin, sillä on PAKKO kaiva korvat puhtaaks (sillä pyöreällä päällä). Ex kämppis aina pelkäsi käyttä vahingossa pöydälle jätetyt pinnit, sillä ne saattoi olla korvissani jo käyneet.

3. monet pitää omituisena sen että mulla on himo kuivattuun kalaan, mutta INHOAN kahvia...

4. istun melkein aina lotus asennossa, en voi sietä "tavallista" tapaa, jalat vyötäröä alempana (apina mikä apina)

5. jos lähdettyään kotoa muistan jättäneni jotain tärkeetä kotiin, palan takaisin ja ensin näytän kieltä peiliin, ennen kun menen hakemaan unohtanen tavaran.



Haastaan mukaan sanne_ , mr_johan , kikkura , mooncrow , Natsu , Kael , YoOdi , nymphula , JosephAndrewLee .

Mmmm... taas tälläst. Eihan se riitä että sivarit joutuu kärsimään niin fyysisesti (paljon pidempi palvelus, joillakin rankat yövuorot koko vuoden, monissa paikoissa sivarit tekee duunia kaikkinä pyhynä) kun henkisesti (kiusaaminen ja muutenkin vittumoinen suhtautuminen muilta) niin nyt ei voi edes matkusta kotiin! Tässä ote keskustelusta erään sivarin kanssa...

- mä joudun tekemään pakkoavioliiton. eikä tää oo nyt mikään vitsi. mulla ei ole mahdollisuuksia. uus sivarilaki edellyttää että mulla on rekisteröity parisuhde että saan matkustaa ilmaiseksi. joten mä en voi tehdä muuta kun mennä väkisin allekirjoittamaan nimeni sellaseen päätökseen.

- http://www.sivarikeskus.fi/ ja siitä muuttuneet matkaohjeet.

- lue tarkempaa, siel sanotaan tarkkaan että kenelle ilmaismatkat myönnetään, ja mun esimies viel keroi niistä tänään tarkkaan mulle, vaiks se sanoikin että tää on niin naurattavaa että tälläsii muutoksii tehdään.

- a) paikkakunta, jossa hänellä on pysyvä työ- tai opiskelupaikka

- b) siviilipalvelusvelvollisen avio- tai pysyvän avopuolison asuinpaikkakunta

- c) siviilipalvelusvelvollisen vanhemman, sisaruksen tai lapsen asuinpaikkakunnalle

- d) tulevalle asuinpaikkakunnalle, työ- tai opiskelupaikkakunnalle, mikäli siviilipalvelusvelvollisel-la on esittää kutsu työpaikkahaastatteluun, pääsykokeisiin tai muu vastaava tosite

- Muille, kuin edellä mainituille paikkakunnille matkalippua ei saa myöntää

- mun työnantaja sanoi et se ei uskalla joustaa paljoo tässä, ettei tuu mitään selvityksiä...ne lähetti lapinjärveltä tänne valtavan nivaskan mis toi on selitetty iha pilkulleen... VITTU! se antoi mulle ny viel yhden lipun et tuun hesaan ja laitan asiani järjestykseen ELI naitan itteni jollekin. mulla ei oo nyt muuta vaihtoehtoa..ei oikeesti..

Mitään ei ole sanottava nyt. Kaikenlaista tapahtuu, mut ei viitsi kailottaa viell. Monia näyttä kiinostavan tuo edellinen merkintä. Lupaan ihan pian valaista uteliaita, kunhan saan asian hoidettua loppuun. Ehkä se on jo huomenna. Haluaisin myös kirjoitella elämän pienistä valinnoista, jatkaen aihetta "maailmasta parempi" , mutta taidan jättä aihen myöhemmäksi ajankohdaksi. Henk. koht. elämäss on tapahtunut muutoksia, paljon uutta, outoa ja hienoa. Myös lemmikeillä on tapahtunut, muttä siitäkin vasta myöhemmin.
Ens pe lähtö Turkuseen, ihanaa, on jo ikävä niitä ketä siell odottaa (melkeinpä Turun slangiakin osan!). Mut nyt nukkumaan, hienosti valvotun yön jälkeen. Morjens!

Tätä päivä tulen muistamaan varmaan loppuelämäni. Joko hyvällä tai pahalla. En tiedä tulenko katuman tekojani vai kääntäkö tämä parempaan suuntaan. Ehkä tätä voi nähdä loppuna tai upeana alkuna. Elämästä ei ikinä tiedä, mutta ratkaisuja on tehtävä suuntaan tai toiseen. Ja on elättävä niiden kanssa.

Jaahas, nyt sit ei olekkaan enää nettiä käytössä 24h/vrk, itseasiassa ei ollenkan kotona. Ai kamala mitkä vieroitusoireet! Vurokauden ilman nettiä ja piti lähteä kaupungin toiseen päähään että pääsisin tarkistaa, onko mitään tapahtunut. K U O K U S S A !

Halusin päästä keväällä vapaaehtoiseski jonnekkin muualle. Tekemään jotain konkreettistä, hyödyllistä. Kuitenkin homma tyssäsi siihen, että kaikki maksoi aivan liika minun kukkarolle. Olikohan se "halvin reissu" jotain parisen tonnia + kulut Suomessa, kuten vuokra yms ja päälle lentoliput. Jooh, ei onnistuu mult. Harmi, sillä olisin todellakin halukas tekemään jotain jolla olsi hyötyä. Eilen juttelin yli 20v naisen kanssa, joka halusi lähteä ulkomaille, vapaaehtoiseksi johonkin lintu hommaan. "Päästelemään aroja vapaaksi" ja "seuraaman niitä luonnossa", kuitenkin maksamatta mitään tuosta hyvästä ja vieläpä pysyä Euroopassa. Risitiinriitaista (arat elää etelä-amerikassa) ja lapsellista. Ainakin minun mielestä. Vaikka minun elämä pyörii eläinten kanssa aika pitkälle, en kuitenkaan voi ymmärtää miksi pitää lähteä "vapauttamaan aroja" jonnekkin Argentiinaan, kun siellä olisi paikalliset pulassa. Suurin osa harvinaisistä eläimistä kärsii juuri tuon takia. Paikallisväistö on köyhä ja tekee mitä vaan saadakseen rahaa - eli ruoka perhelleen. Moni ei edes tiedä että ehkä pesästä juuri ryöstetty poikanen saatta olla ainoa poikanen luonnossa tällä lajilla koko maapallolla. Me länsimäiset taas käytämme tätä hyväkseen törkeästi. Ensin salakuljetetaan maahaan eläimet, yleensä ei suoranaiseti vaan kolmaiden maiden kautta, sitten kun se yksi sadasta selviä hengissä myydän "tarhakasvattina" eteenpän, ostajaa ihastuu noin upeaan lemmikkiin, jonkun ajan kuluttua kyllästyy (sillä etukäteen ei ole ottanu selvä eläimen elintavoista, psykologiasta ja vaatimuksista sen vertaankaan) tai eläimessa ilmenee käytöshäiriötä, se lähtee kiertoon. Kierrossa olleena tarpeks kauaan saa piikin/kuulan tai kuole muutenkin liian aikaisin. Joku näke telkkarista taas surku tarinan raukasta söpöstä pörrösestä ja tahtoo lähteä maailmaan ääriin pelastaman "pikkusia". Miksei kukaan ajattelee tossa vaiheessa "lähdenpä auttamaan paikkallisia tulemaan toimeen ja saaman koulutusta, niin ne kylläisinä ja tietävinä ihmisinä jättävät eläimet omiin oloihin, niille ei tule ees tarvetta hakea sielt mitään pois"?! Näin minä tekisin, ja moni järjestö tekeekin, Onneksi! Onneksi täällä on muitakin kun ihQDaa LoLLiPoP TeiNiXia jotka eivät ajattelee napaansa pidemmällä (valitettavaa, mutta moisia aikuisia sitäkin suurempi joukko). Vaan tekevät työtä niin ihmisten kun tämän maapallon hyväksi, sillä näkevät kokonaisuuden!

http://www.worldparrottrust.org/ olen ylpeä että yhdistyksemme on tämän järjestön jäsen! Eli minäkin teen edes jotain asian eteen. Harmi vaan, että vain muutaman euron muodossa, mutta parempi se kun ei mitään. Joku päivä vielä siell "kentällä" ;o)

Taas aamukrapula. Heräsin juuri 15min sitten. Nokka tukossa, kurku kipeä ja aivot pehmentyneet pahasti. Kuumetta taita olla, en ole mitannut kyll. Edith Piaf soi ja linnut onneks ihan rauhassa. Taidän viettää koko pv peiton alla. Pepin kuoleman syytä ei selvinny, mutta epäilen pahasti että osayylisenä on emolintujen "naapurit" eli ruskeapää ja senegali tyttöpari. Eniten tuo Patsy (ruskeapää) näyttää häiritsevän noita emoja, joten se saa lähteä. Edna sitten muutta Homo-Leskelle kunhan saadan Patsylle ensin koti. Homo-Leski on muuten kanssa nykyän täällä galleriassa, koitakaa löytää ;)

En musitanut kehuskellä, kävin pe tuon pörriksen (tunnetaan nykyään myös nimellä Hot Nursetus) kanssa mamassa. Herra osti mulle siiderin, kattelin sitä hetken ja kävin hakemassa alkoholittoman. Jee, kyll mä pystyn pitää tän tipattoman (kunnen Turkkuseen päädyn)!

Eilen heräsin klo 8.30 iloseen puheluun ex naapurilt. Hän sai poikavauvan. ONNEA sinne!!!! Äiti oli niin reipas 20min synytyksen jälkeen että oikein ihmetytti, mut hyvä niin!
Iltäpäivällä kävin Leg'in luona leikkaamassa rosellan kynnet. Leg oli taas oma itse ja paluumatkalla mulla oli aivan hieno, aito Venetzialainen naamio (tämä on jo kolmas sieltä päin)! Kiitos Leg!

La 14.01. meidän lintupäivät saavat uuden näkökulman. Aloitamme käynnit eri palvelutaloissa. Suomessa on tähän mennessä on ollut terapiakoiria, nyt me aloitetaan vastavaan jutun lintujen kanssa. Eli paikalle tuodaan isoja papukaijoja, joita saa ottaa syliin, silitellä ja jopa käskeä tekemään pari temppua (kaikki eivät tempuja tee). Tämä on mielestäni aivan upea juttu. Ja hienoa että itse voin osallistua tähän mukaan. Voin henkilökohtaisesti tuoda iloa jollekin ihmiselle. Minulta se ei vaadi kovin paljon, mutta saatta olla toiselle iso juttu. Ihmiset eivät edes ajattele kuinka yksinäistä elämä vanhuksilla on sielä, vaikka eivät olekkaan yksin. Nyt me voidaan piristää heidän eloa edes vähäksi aikaa. Tämäkin oli Leg'in idea, mahtavaa sellainen! Toivottavasti Polly osaa käyttäytyä kunnolla myös ilman valjaita, temperamenttinen neiti kun on.

Kohta oma nurse tule hoivamaan minut, jee :o)

Peppi löytyi kuolleena pöntöstä, mitä tapahtui en osaa sanoa. Ehkä emot häiriintyi kun tarkistin viimeks sitä. Illalla se vielä piti ääntä, aamulla ihmettelin kun ei kuulunut mitään. Tarkistin, makasi kuolleena, kupu kuitenkin täynä, eli ei ainakana nälkään kuollu. Ehkä joku muu syy, en tiedä. Tiedän että ensi kerralla pesitetään hieman eri olosihteissa ja erilaisessa pöntössä, joka on rakenettu niin että pystyy tarkistaa poikasta, häiristemättä emoja. Toivottavasti jo keväällä.

Tunnet jonkun elävän pallon rinnassasi joka pyrki pois, sydän hakkaa välillä nopeasti ja välillä hidastaen. Adrenaaliini veressä ja aivoissasi saa sut sekunninmurrososassa käymän läpii kaikki tuneet syvän vihan ja ikuisen onnellisuuden välistä. Pikku pääsi ei pysty käsittelemään näitä, et itse tiedä onkoha tämä rakkautta vai vihaa, onnea vai surua. Pallo rinnassa alka pyörimään uudestaan ja kovemmin, se pyrki ulos just nyt. Haluat purkaa tunteet, haluat huutaa, mutta tiedät, että kaikki palaa takaisin, et voi sille mitään. Jollaki ihmen sairaalla tavalla nautit tästä kaikesta. Ja haluat lisää. Elämä on ja tule olemaan haluaisitko tai et...