IRC-Galleria

Lahjojen osto. Väillä niin kamalan vaikeeta ja välillä niin hemmetin helppoa. Joskus on vaikeeta keksiä mitä haluat antaa lahjaksi ja välillä taas vaan vaikeeta löytä juuri se lahja. Minun ei ole vaikeeta keksiä lahja jos tunnen ihmisen perinpohjin. Lahjahan pitä olla juuri sille ihmiselle sopiva juttu. Se mistä hän oli kiinnostunut ja/tai ymmärtä arvostaa. Joillekin se on euron kukka ja joillekin tonnin mekko. Myös lahja mun mielest pitäisi olla jotain sellaista mikä säilyy, jos ei fyysisesti niin muistissa. Homo-Leski sain ekasta Saksan matkastani tuliaseksi jotain makeeta, vaikka tarkoitus oli säilytää sitä, niin eihan neiti ole kestänyt eess viikkoakaan, kurkusta alas sekin taideteos meni. Olen oppinut virheistäni! Hän ei ainkaan saa enää mitään vastaava, vaikka onkin hänelle juuri sopiva tuntuinne lahja. Ja hän kyllä varmasti tulee muistamaan sen, vaikkei sitä enä olekkaan ku suloinne muisti.
Juuri samalle neidille lähdin eilen etsimään lahja kaupungilta. Bussissa tein jo kauppakierrossuunnitelman. Ideoita oli paljon, en tienyt mihin päättyisin. VIeressäni istuva täti rupesi juttele puhelimessa siitä ettei koskana ole ostanut äidilleen kamalan kallista lahjaa. Ja neuvoi (ymmärtäksen tytärtään) tekemän samoin " EI sit kymppiä kallimpaa, kuuletko!?" - se toisteli kolmisen kertaa. Aloin miettimään että onko hinnalla nyt niin paljon väliä? Jos rajoitan johonkiin tiettyyn summaan niin saanko sitten itselleni sopivaa vai hänelle sopivaa lahjaa? Ekös se tarkoitus ole se että saadan iloiseksi toisen osapuolen, eikä itseään (vaikka minä nautin tästä antamisen ilosta suuresti, hihi) Voiko ylipäätä tehdä noin? Tietenkin järki käteen ja budjetti on budjetti, sille ei kukaan voi mitään. Mutta eihan kukaan voi olla näin pihi että lahjan ostoa rajataan näin suppeasti, varsinkin omalle äidille. Päätin juuri siinä etten kato hintaa vaan valitsen juuri SEN ja sit vasta katsotaan onko siihen varaa. Ja jos ei niin sit keksitään jotain, en ole ennekän kuollut nälkään, mix kuolisin nyt.
Ensin oli Indiska, sitten eräs lahjapuoti, sitten itämainen herkkukauppa ja sit Anttila. Indiskasta sitten lähti mukaan yksi paketti ja eräästä toisesta sitten kans yksi (en voi paljasta viel, kun neiti lukee nämä blogit). Mutta toinen näistä on NIIN hieno että en raaskikaan luopua siitä vaan pidän itselläni. Itsekästä?! Mie oon! Mut oikeesti, vaikka juuri kirjoittelin antamisen ilosta ja bla bla bla, tätä en anna, haluan sen itselleni ja piste :D:D:D