IRC-Galleria

Viikonloppu oli taas je menikin jo...Sillon pitäisi nukkua ja kerätä voimia työviikkoa varten, mutta mä olen viettänyt yöt lähinnä tuijottamalla kattoa ja miettimällä asioita ja ihmisiä.viikonlopun aikana mielessä on käynyt monen monta ihmistä.
Maailman paino tuntui taas niin kovin raskaana harteilla eikä uni maistunut...Pitäisi oppia olla ajattelematta mitään, tai olla ottamatta stressiä asioista.Tällä hetkellä mulle on tärkeintä, että kaikki voivat hyvin ja ovat onnellisia, mutta jälleen tajusin tekeväni muut onnelliseksi omalla kustannuksellani.
Tekisi mieli kirota ja pärrätä.Ensin mesoaisin itselleni, että miten helvetissä ihminen voi olla tämmönen ja sitten niille, jotka käyttävät tämmösiä ihmisiä hyväksi.
Viime kuukausina tapahtui niin paljon hyvää, mutta se vaati monien arpien avausta ja syvälle sisimpään katsomista.Joku oli mulle mukava ja mä halusin niiiin kipeästi olla mukava takaisin, että viimeiseksi tajusin olevani umpikujassa ja minun piti päästää se toinen menemään, sillä se pyysi niin.
Nyt vasta ehkä tajuan, että oikeasti välittävä ihminen olisi etsinyt yhdessä reitin ulos ja pyytänyt päästä pois vasta sitten, mutta minkäs teet kun olet niin saatanan sinisilmäinen ja tahdot uskoa ihmisistä vaan hyvää.
Nyt alko taas tuntua siltä, että pää kolisee tiiliseinään urakalla, joten ehkä on aika lopettaa ja mennä töihin ja koittaa olla ajattelematta mitään.
Ajattelen liikaa ja se vaikeuttaa elämääni.
Tykkäilkää ihmiset toisistanne enemmän ja keskittykää vähemmän niihin ei-niin-kivoihin-puoliin:)