IRC-Galleria

En halua ikinä katkeroitua. En halua olla keski-ikäinen ja kateellinen parikymppiselle. En halua ikinä sanoa: Niin kyllähän se nuorena kannattaa. Ei tälläisenä vanhana voi enää lähteä minnekään. Todella raivostuttava asenne. Joo joo, vastuut ja velvollisuudet. Kyllä ihmiset silti lähtee. Välivuosi.

Onnea matkalle. Hyvää matkaa. En tiedä pitäskö itkee vai nauraa. Mitä hiton matkaa! Ihan kun olisin lähössä kanarialle viikoks... Oon odottanu tätä kesää kaks vuotta. KAKS HELVETIN PITKÄÄ VUOTTA. Kukaan ei voi ymmärtää miltä se tuntuu. Okei ehkä joku, mutta ne ihmiset on vähissä. Olis helppoa jäädä sinne eikä tulla takasin. Vaikka nyt on paljon asioita hoidettavana (ja vois vaikka rahaakin säästää vuoden jos asuis kotona tai edes Forssassa) niin totuus on se, että muutto on mulle paljon helpompi vaihtoehto. Todella paljon helpompi. Saa alottaa ihan puhtaalta pöydältä ja jos haluaa niin voi vaikka erakoitua. (Mähän siis tunnetusti olen ihan erakko ihminen, yksin on kivaa ja sillee, eh?)

Sovittiin Lisin kanssa että se kokkaa ja tiskaa ja mä siivoan. Meidän kokkaamiset on varmaan tosi monipuolisia. Onneks kumpikaan ei pahemmin pidä lihasta joten se ei ole ongelma.

Viis viikkoa ja yksi päivä töitä. Suomessa kuus viikkoa neljä päivää. Töissä oon ollu jo 14 viikkoa jos oikein laskin. Aikaa on vähän mutta odottaminen tuntuu idioottimaiselta. Miksen vois jo mennä. Miks kidutan itteeni töissä. Mikään ei kiinnosta, innosta tai tunnu miltään. Ah odotan vaan seittemän viikon päästä kun poraan että haluun kotiin takasin. Nauran itselleni ja kitkutan sisulla 10kk.

Oon muuttunu hirveesti viimisen vuoden aikana. Musta on tullu vakava. Inhottava ämmä. :D Töissä kaikki varmaan vihaa mua kun oon vittumainen akka. Sainpas tungettua kirosanoja lisää.

Hellurei, uni vei.