...jotain oleellisia juttuja elämästä. niinku vaik rakkaus. rakkautta on niinku kaikkialla ja siitä sit riittää kaikille. et kukaan ei jää ilman ja yksin. ja sit niinku perintö. en meinaa niinku mitään sellasta materiaomaisuutta vaan niinku henkinen, henkilökohtainen sellanen, niinku vaik joku vanha koti. siel mis kaikki hienot jutut tapahtu ja oli hauskaa ja sinne jäi muistot ja sillee. ja kaverit, niinku ystävyys. kun se on niin tajuttoman hienoa et on ystäviä jotka välittää kun menee huonosti, ja sit ne tukee, ja niille voi kertoo kaiken ja ne kuuntelee ja käy vaatekaupoissa sun kanssa ja sillee, et ne on aina siellä ja paikalla. ja sit ehkä niinkun vaikka, ööm, ehkä, eikun noi kaverit menee rakkauteen. luottamus on hyvä, mut se menee kavereihin jo ja käsittelin jo ja hehe hassua kun alan jo menemään sekaisin tässä näin hetkessä. eli en tiiä, mut niinku kunnioitus on yks viel, kun pitää kunnioittaa esimerkiks vanhempia kun ne on kasvattanut sut ja sit ukkia ja mummoa kun ne on tosivanhoja ja tietää tosi paljon, ja sit niinku joku opettaja jotka nekin opettaa sulle kauheesti tietoa ja yleispätevää ja jees. kirjat on tosi kivoi lukee ja niist paistaa sellanen tietous kauheesti et jos haluu olla viisas niin kannattaa lukea kirjoja jotta saa tietoa niin ei oo tyhmä. talot on tosi rumia kun niisson tiiliä, tiili on ihan niinku punasta ja punanen on niinku jotain intohimoa symbolitisoiva juttu tai merkki ja se on niinku vähän kauheeta kun ihmiset on niin staattisia ei mitään dynamiikkaa tai sillee. niinku aikakin. ja joo.
jep.
...näin on oltava.
mmh.
tai ehkä...
no ei, kyl se noin.
.