IRC-Galleria

Jouluaatto tuli ja meni. Muutama mukava pikkuinen lahja ja perhe ympärillä. Itkua tuli ja ahdistusta, mutta sille ei tällä hetkellä voi mitään. Päätin myös että kun talo valmistuu, muutan takaisin porukoille.
Asun muutenki jo melkein porukoilla, joskus yön tai kaksi kämpillä. En henkisesti kykene olemaan yksin ja raha on liian tiukilla kokoajan. Se tuo stressiä ja laskuja pinoon vain lisää. Mulla on kuitenkin ihanimmat vanhemmat jotka on tukenut mua ja rakastanut mua ku olen töppäillyt, ja voin kertoo että tää tyttö onki töppäilly asioitaan huolella kuluneen 2v aikana. Musta tulee joskus ensi vuoden puolella sitten heinolalainen, kukapa ois uskonu. En ainakaan minä. Mutta mun o hyvä olla tän päätöksen kanssa nyt. Mun täytyy nyt ajatella itseäni, eikä niitä kavereita jotka jää lahtee. Tosiystävyydet tulee kestää ja säilymään siitä huolimatta. Tässä mitataan todellista välittämistä myös minunki kohdalla. Kenet koen sen arvoiseksi että jaksan itse pitää yhteyttä ja olla. Tällä hetkellä on tasan yksi ihminen, kehen tiedän pitäväni yhteyttä ja näkeväni tiivisti ja se on Laura. Tämä ei tarkoita että muut ystävät olisi toissijaisia tai vähempiarvoisia. Mutta oon huomannu että tietyt suhteet kasvaa ulos vaikka asuisikin samalla paikkakunnalla. Aika näyttää.
Kerranki tuntuu että olen tehnyt päätöksen eniten itseäni ajatellen. Olen itsekäs, mutta joissakin asioissa pitää olla. Itseä varten eletään, joten itsestä pitäisi pitää huolta eikä toisista. Sen mä olen unohtanut täysin, nyt on aika pitää itsestään huolta ja ajatella mitä minä haluan ja miten.
Kiitos ja kuittaus.