IRC-Galleria

Katariina Lillqvistin aikaansaama Mannerheim-animaatiokohu laantui melkoisen nopeasti, eikä sensuurivaatimuksiakaan ilmennyt juuri missään muualla kuin hänen itsensä valheellisesti toimeenpanemassa sähköpostikampanjassa. Nyt Lillqvist yrittää kohauttaa arkkiatri Arvo Ylppöä pilkkaavalla animaatiolla. Ilmeisesti apurahataiteilija on itsekin vakuuttunut työnsä surkeudesta, sillä kansan arvostamien merkkihenkilöiden panettelu on melkoisen halpaa julkisuudenhakua. Jos taidot eivät riitä muuhun, niin kansaa loukkaamalla pääsee aina välillä otsikoihin. Lillqvist ei tietenkään osaa olla hakematta vuosina 1935-1970 voimassa olleelle sterilointilaille oikeisto-vasemmisto-vastakkainasettelua vuoden 1918 malliin, vaan tarina kerrotaan kansalaissodassa punaisten puolella olleen naisen näkökulmasta. Ja nytkään animaatiota ei pohjata todennettavissa olevien tosiasioiden varaan, vaan "muistelusten ja tarinoiden", niin kuin apurahataiteilija itse asian ilmaisee. Veikkaan, ettei filmissä kiinnitetä huomiota Ruotsiin, jossa eugeniikkaa harjoitettiin huomattavasti aktiivisemmiin kuin Suomessa, saati sitten vasemmistofasistiseen Kiinaan, jossa pakkosteriloinnit ovat edelleenkin käytössä. Todennäköisesti animaation tarkoitus on vain panetella kansan syvästi arvostamaa miestä, arkkiatri Arvo Ylppöä, ja tuplavittuiluksi vielä kansan veroeuroilla.