IRC-Galleria

http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194845-kekkonen-suomettuminen-sofi-ja-sofismi

Kahden pelissä, ilman kolmatta näkemystä, kaikki häviävät.
Älä valitse puolta, tai kuulet vain yhdellä korvalla.

""Puolueettomuuspolitiikka olisi oikeasti rohkeinta politiikkaa. En tiedä miten EU voisi sen estää, jos sitä todella haluaisimme toteuttaa. Mutta nyt sen sijaan meilläkin pelkurimaiset poliitikot mieluummin sortuvat mukaan kahtiajakoihin, alkavat valita puolta ja vaativat kansalaisilta samaa."

Pahan olon manifesti

Mitä sitä yrittää kun pitäisi vain pyrkyrinä pyrkiä niin pitkälle, että metsä hukkuu varjoni alle, taivas varjele, mä oon Aurinko!
Valanikin valuu valeeksi suoraan sun suuhun. Niele ja unohda kaikki muu! Kohoat kanssani taivaankannelle heijastamaan valoani, vitun kuu!
Otan itselleni vuodattamasi kyyneleet, vahva kun omia ei omaa, mutta saan aikaan sinun.
Minä loin sinut, ne on minun!

Hyvän olon manifesti

Taivaanranta kaiken minulta vieneenä
Sivellin kädessä ihmettelen sen kauneutta vierestä
Kanssasi, yhdessä uuden maailman luojina
Horisontissa jo Aurinko nousee
Olkoon sen valo meidän suojana

Uniope

Viimeisessä kohtauksessa unen, siinä itseään sivusta seuraten, hän on yksi.
Aamuisin herää omaan ääneensä, se on lempein tapa herätä, hän on yksi.
Oppilas sekä opettaja, kaksi on yksi.

Kulkurin hetki

Taivaalta sataa unelmia, jotkut ei vain pysy pinnalla.
Tien päälle taas, tähänhän taisin joskus rakastuakin, jatkuvaan matkaan.

Kaikki kaunis

Kaikki kaunis elämässäni.
Kuvina, tuoksuina, tunteina, pieninä vihjeinä ja tuulen mukana.
Elämäni rakkaus.

Näkyjä

Maailmanlaki kiiltää kaljuna, häikäisten sinne pyrkivän.
Huipulle päässeet katselevat alas maailmaan sokeain silmin.
Sen juurella kaiku tuhansien vuosien takaa kierrättää sanomaa, ympäröivän metsän vastatessa takaisin, samalla sävelellä. ♪
Kun sen kuulee, ei voi kuin nauraa. Kannon päällä, sen huipulla.

Platonismi

Silmäni auki, silmäni kiinni on luolan varjot tanssimassa silti, kuten ennenkin.
Kahlittuna, on maailmani tässä, niin nyt kuin huomennakin.
Mädäntyneen lihan löyhkä syyttää minua,
verinen veitsi yhä kädessäni huudan tuskasta.
Kunpa olisin uskaltanut uskoa sinua, kun pyysit kanssasi vapauteen.
Seuranani vain varjot tanssimassa ilman minua hamaan tulevaisuuteen.

Kadotetun teon takaa-ajo

virtuoosit virtuaalisina, maan raossa olevat kollektiivisessa manalassa, kaukana siitä luvatusta hyvinvoinnin ja vapauden satamasta.
Länsimaassa, pois jäätiin sielun kehityksestä. Korvattiin se rakentamalla paratiisin illuusio materiasta ja katsoo muu maailma katkerana.
Länsimaassa, seisoo ihmiset ruuhkassa ankeena, ajanpuutteesta kärsien, suorittamisen kalvamat.
Maailma näyttäytyy lännessä haikeena, pikkulapsille tulevaisuutta tarjottu taiteena. Edessäsi ei enää peltoa ja metsää, vaan betonista tehty maisema.
Syö ajatuksia.
Informaation hyöky päässäni, vastaukset valmiina, kaikki on nyt mun käsissäni.

Runoilijapoika

Hän luo maailman sydämellään,
jolle luottaa sydämensä.

Ikuisuuden salaisuus

Kasautuvat ajatukset hetken tielle
Sen hetken, jota etsitään aina
Hymy näkyy silmistä, jos tarkkaan katsot
Hetkessä ohitse, ellet itse toisin päätä
Minä päätin
Ja nyt loistan, joka hetki

♥

Arpa soi oikeuden rikollisille.

Rangaistuksen uhalla, väärän tiedon varassa vanhat ketut sitä kannattavat.

Kansalaistottelemattomuus, eturintamassa pienet vihreät miehet.

Sadonkorjuu on ilon juhla itselle ja ystäville,
rahat on poissa pelistä. Taistele rikollisuutta ja väärää tietoa vastaan.

50 000 käyttötarkoitusta, patentoimaton ja rahat jäädytetty korporaatioilta.

Keskisormea heille, ylensyöneille ja ahneille äpärille.

Viherpeukalon kannanotto ja toiminta, tänään on juhlat.

Spark it up indo' !

Menetyksen pelko ajaa turvautumaan valheisiin.
Se juurensa juottaa rakkaudesta, kuihduttaen sen.
Häpeä hänen, joka luulee niillä maaliviivan ylittävänsä.
Omatunto soimaa ja ennen pitkää kaikki on julki.
Voi sitä iskua kasvoille! Pelko vihaa paljastumista.
Ja huutaa pää punaisena armoa, syyttäen toista.
Taikka käärien itsesäälissä, martyyrina, anoen anteeksiantoa.

Kauan jano onkaan kestänyt, onko toisen sydän jo tyhjänä?
Ja hänen pelkoa täynnä.
Onko toivoa kummallakaan jäljellä?

Anteeksianto voi olla kirous itselle.
Ja toiselle suttuinen paperi, puhtaus on heistä jo kaikonnut.

Pelko heidän sisintään juo, kärsimysten viini virtaa tapojen takaa.
Toisiinsa kietoutuneina, erillään he elävät.

Kun muut karttoivat, sinä tulit lähemmäksi
Kun muut puhuivat selkäni takana, sinä puhuit edessäni
Kuin peilikuvani sinä jäit, lähdit vasta lähtiessäni
Etkä laittanut ryömimään edessäsi, vaan pidit pystyssä, kiitos ystävä.

Kasvottomassa maailmassa sanat väännetään sanojansa kaulan ympäri ja tuoli potkaistaan alta.
Eikä ehditty enää pyytää anteeksi, kun osapuolet tajusivat erehtyneensä. Liian myöhäistä.
Eihän se voi tulla kasvojen eteen, koska siellä odottaisi häpeä.
Se kuitenkin on syvin toive, jotta näkisi kaiken.
Kaiken sen mitä täällä luvataan, mutta ei ikinä pidetä.
Eikä olisi vieläkään liian myöhäistä, kaikki alkaisi alusta.

Kahden kesken ypöyksin
Kaikesta nähnyt kaiken, surun ja lystin
Mielvaltainen ja sen sisäinen kauneus
Mielivaltainen sen kääntöpuoli
Miel' vallassa tunteet tulimmaiset, tuhkasta huomisen kukkaset
Yöllä kukin niistä puhkeaa
Mutta saa ne vasta aamu yhdessä kukoistamaan.

Lapsena ihme on ympärillä
Nuorena ihme on itsessä
Aikuisena ihme on elämässä
Vanhana ihme on muistoissa

Kotokolossa joulutunnelmat ja lumisateen yllättämän matkamiehen tullessa silmän ilona pöydällä palavat kynttilät.
Hetki huilia, Indoor Indican syleilyssä. Spark it up 'indo.

Rauhallista joulunaikaa ♥