IRC-Galleria

Jotenki kummasti sain taas jonku pienen inspiraation kirjottaa tänne, vaikka ei mitää kummempaa asiaa olekaan.
Serkkutytöllä, [selene]:llä tässä nytten oon ja käytii kylällä tos ja vuokrattii mm. tuo Harry Potter ja Liekehtivä pikari. Varmaa katellaa sitä tässä illalla, kun jaksetaan. Eilen katottiin kerta se Azkabanin vanki ja itte tykkäsin siitä ainaki. Niistä kirjoista oon lukenu ensimmäisen ja toisen ja tota kolmatta olin alottanut jonkuverra, että tiesin silleen juonen suurinpiirtein tuosa elokuvassa. Vaikka huomashan sen, että joitai kohtia puuttu selvästiki leffasa. Mutta sehän on ymmärrettävää, ku siitä elokuvastaha tulis joku about 5-tuntinen, jos siihe kaikki mahdollinen laitettais.
No se siitä Harry Potterista. Muuten on tosi mukavasti tää kevättalvi edenny jo kevääseen. Vaikka ilmasta vois melkee sanoo, että kesään tällä hetkellä. Kun on noin 25-astetta ulkonaki lämmintä ja välillä tuntuu, että tänne sisällekki paahtuu vaikka pitää tuuletusta kokoaja.
Mutta peruskoulua neljä viikkoo jälellä! Sitte juhulittaa ja kovasti perhana! Vaikka toisaalta itte jään ainaskin kaipaamaan kaikkea tuikitavallista mihin oon tottunu. Kun sitä vaan aina tottu yhdeksän viime vuoden aikana siirtymään luokalta toiselle, mutta enää se ei oo sama asia. Vaan toiset menee lukioo, toiset ammattikouluu. Sitten kun vuodet etenee, niin sitä vähitellen kai päätyy töihin ja perhettä perustamaan, jos jonkun kivan miehen sattuu löytämään ja näin. Meikälläki melkosta toiveajattelua, ei se nuin helppoa ole ku mitä tuosta vaan kirjottaa. Aikalailla koitan tuohon kuitenkin jotenki tähdätä, että kiinnostavan ammatin sais ja sitte joskus vaikka sen perheenki vois perustaa.

Joo, jatkan tätä niinku eilisestä tekstistä. Kun se vissiin jäi mulla kesken, enkä muistanu sitä sitte illemmalla kirjottaa loppuun.

Tänään mun täytyy lähtee täältä Minnaltaki, ku äittee tullee hakemaan varmaan joskus puolenpäivän jälkeen. Ja huomena taas vaihteeksi kouluun. Mutta onneksi sentää ollu nii mukava viikonloppu täällä, että jaksaa mennäkki sinne kouluun.
Taikaki haettii meille tasan vuos sitte Haapajärveltä, vaikka tuntuu että vastahan se meijän pikku-Taika oli sellanen pieni, pörrönen, harmaamusta karvapallo. Ihana yksinkertaisesti. <3 Nyt se on jo suhtkoht uljaan näköinen koira, vaikka eihän se vielä täysikasvuinen olekaan. Mutta upia koiranalku siltikin.
Mutta eikai tässä keksi enempää kirjottaa, ku tuli eilenki jo skriivattua iha tarpeeksi.

Minäkään en oo herranvuosiin tänne kirjotellu, ku sillo tammikuussa olin sairaana ja muutenkin jääny tämä koneella olo paljon vähemmälle. Mutta nyt ajattelin, että josko sitä vaikka jotain kivaa jaksas näpytellä tänne.
Lisäilin tuossa eilen ainakin pari uutta kuvaa, vaikka eivät ne ny uusia ole. Joskus viime vuoden loppupuolella otettuja, mutta kuitenkin uusia täällä!
Olis tarkotus lähteä täsä kohta lenkillekki koiruuden kaas, mutta rupes vähä laiskottaa. No pakko sitä on jaksaa. Hiihtämisetki jääny vähälle nytten ja kohta pian sulaa lumetki pois, no toivottavasti ei nyt vielä.
Laitoin tuosa karseen tilauksen H&M:llekki ja iha hirvittää, millä rahalla sitä maksaa sen tilauksen, jos ottaa ne kaikki tuotteet. Se on sitte sen ajan murhe. Mutta mulla kun tulee aina keväällä tämmösiä buumeja, että pitää saada aina jotain uutta kesäksi.
Nyt jäi kyllä lyhyeksi nää mun kirjottelut, ku lähen sinne lenkille ennen ku sielä alkaa satamaan lunta tai muuta vastaavaa.
Ens kerralla koitan kirjottaa vähä pitemmästi sitte vaikka. :)

Tänään oli sitten tämän vuoden ensimmäinen koulupäiväkin. Oli hiukan vaikeuksia nousta aamulla ylös, mutta kyllä se sitten oli jo pakko, kun oli painanu torkkua niin monta kertaa.
Koulussa ei ollu mikään muuttunut, kaikki tuntu yhtä kyllästyttävältä, niin kuin ennenkin. OPOn tunnilla saatiin sellaiset koulutusoppaat, niin kuin kaikki ysit saa yleensä sinä keväänä, kun pitää hakea johonkin opiskelemaan. Mitenhän tuota itselle käy, kun ei oikein ole mitään varmuutta tämän asian suhteen. Joululomakin meni niin äkkiä, että ei siinä kovin tullut mietittyä, että minne sitä paperit laittaisi. No kai tuota jotain selvyyttä tulee vielä asiaan, kun onhan tässä vielä pikkuisen aikaa miettiä.
Huomenna enkun kokeetki, niihinkin koitin lukea tuossa koulun jälkeen, mutta nukahdin varmaan jo puolentunnin lukemisen jälkeen. Mennyt varmaan niin unirytmi sekaisin lomalla, että nyt, kun on joutunut aikaisin herään aamulla, niin on sitten iltapäivällä koulun jälkeen ihan naatti. Nyt istun sitten koneella ja en varmaan saa unta alkuunkaan ennen puolta yötä, hitto.
Räntääkin melkein koko päivän satanut, olisi se ehkä mukavampi, vaikka olisi hiukan kylmempikin, mutta toisaalta ajattelin vähän aikaa sitten lomalla, kun oli ne hirveät pakkaset, että on aivan liian kylmät ilmat.
Onneksi ei ole Loppiaisen vuoksi kouluakaan perjantaina, niin saa aloittaa viikonlopunkin hiukan aikasemmin. Ei tässä nyt taidakaan pahemmin olla lomia, ennen maaliskuuta, kun silloin on sitten hiihtoloma. Minusta kyllä saisi olla silleen, että aina alkaisi koulutkin Loppiaisen jälkeen, kun se on vain niin tympeä tulla ennen Loppiaista tulla kouluun, en tiedä muista, mutta minusta ainakin. Kun jouluaikakin loppuu Loppiaisena, niin se olisi sitten hyvä, että koulunkin alkaisi vasta Loppiaisen jälkeen. Nyt kun alkoi jo 2. päivä, niin arvaatte varmaan moni, kuinka tympeä mennä kouluun jo heti melkein Uuden vuoden jälkeen.
Pitänee varmaankin lähteä lukemaan niihin kokeisiinkin vielä, meinaan, että en oikein kunnolla muista mitään sanojakaan siitä kappaleesta. Jos saan jonkun 8:lla alkavankin numeron siitä kokeesta, niin oon onnessaan. Luulen kyllä, että menee ehkä vähän huonommin, mutta kuitenkin.
Huomenna Pikku-Empullakin synttärit, 2-vuotta! Pitää muistaa laittaa Minnalle viestiä.
Koitan kirjoitella taas sitten kun jaksan ja on jotain kirjoitettavaa, moro.

Eilen minä olin niin väsynyt, etten kyennyt edes tänne kirjoittamaan mitään järin viisasta. Ehkä johtui siitä, kun koko eilinen päivä meni melkein Oulaisissa ja Ylivieskassa, kun käytiin ostoksilla. Raketit tuli uudeksi vuodeksi ostettua ja ostimpa itelleni uudet farkutkin, kun noi minun lemppari farkut alkaa olla jo melkosessa kunnossa, haaroissa karseet reiät ja muutenkin aika kuluneet, mutta en minä niistä siltikään vielä halua luopua!
Serkkutytölläkin synttärit tänään, Sinilla. Onneksi olkoon Sini, jos luet tätä joskus, vaikka kyllä minä sinulle taisin onnittelut jo laittaa, mutta kuitenkin.
Huomenna olisi sitten vuoden viimeinen päivä. Uudenvuoden lupauksia koetin jo tänään keksiä, mutta ei tullut kovin paljoa mitään mieleen. Ehkä voisin luvata, että säästäsin rahaa niin ja niin paljon. Tai sitten, että tienaisin niin ja niin paljon, ku minäkin tarvitsisin tuota rahaa kyllä, joo'o. No kyllä me varmaankin keksitään Erpanan ja Naskulin kanssa joitain lupauksia ensi vuodelle. Minä en kyllä aina ole pystyny pitämään lupauksia, mutta aina sitä voi yrittää ainakin pitää!
Juhlitaan kyllä huomenna sitten railakkaasti vuoden 2005 viimeisen päivän kunniaksi! Ainakin minä aion juhlia, toivottavasti muutkin, jotka minun seuraani päätyvät huomis-iltana! Ammutaan raketeita ja tehdään kaikkea mahdollista. Kaikkea, mitä ei aina edes voi kuvitella tekevänsä. Minä ajattelin ainakin, no kröhöm! En vihti sanoakaan.
Satumaan ystävääni haluaisin kovasti nähdä huomenna, minun oma sielunveljeni. Välitän sinusta kovasti. Tämä menee välillä liian vaikeaksi, nämä minun tunteet ovat ihan sekaisin toisinaan, mutta kyllä olen tähän asti ainakin selvinnyt ja elänyt niiden kanssa, siitä eräästä perjantaista lähtien, rakas veljeni.
Kellokin jo puoli kaksitoista, pitäisi koittaa tämäkin saada kirjoitetuksi tämän päivän puolella! Huomisesta en mene kyllä lupaamaan, että kirjoitanko tänne, koska olen koko illan ainakin menossa suuntaan jos toiseenkin! Päivällä voisin varmaankin, jos kerkean, niin raapustaa fiiliksiäni tuosta huomisesta, vuoden viimeisestä päivästä. Mutta nähtäväksi jää, kerkeänkö. Minun pitää laittaa E:lle ja A:lle sängyt valmiiksi, oikeastaan patjat, joudutte nukkumaan lattialla! Sitten joudun kai siivoamaan jotain ja käymään kaupassa. Ei kai muuta.
Toivottavasti huomenna tähän aikaan on jo meininki viimestään korkealla, missä sitten olenkaan klo: 23:36! Eli kirjoittelen kuulumisiani viimeistään ensi vuoden puolella, jos en huomenna! Hauskaa Uuttavuotta jo ennakkoon, muistakaa kaikki pitää hyvä fiilis päällä, näin Uudenvuoden kunniaksi!

Taas tavallinen arkipäivä, tiistai. Nukuin yhteentoista asti, ihmettelin itekin, kun katoin kelloa, että hemmetti tullu nukuttua ihmeenki pitkään. Söin aamupuurot ja lähin asenteleen uudelleen tulostinta, kun se ei ole suostunu toimimaan vähään aikaan. Ei skannaa kuvia, eikä edes tulosta! Piti sitte asentaa uudelleen. Siinä menikin aikaa ja isännän kanssa tuli laitettuu laskuja päivämäärän mukaan eri kansioihin ja silleen, karseita toimistohommia.
Varmaan puoli kolmenki aikaan minulla oli vielä yöpaita päällä, kun ei ollu jaksanu vaihtaa mitään arkivaatetta päälle ja samapa tuo, kuka sitä minuakin kattoo kotona, että mimmoset vaatteet minulla on. Tuo uusi, satiininen yöpaita on kyllä todella mukava pitää päällä. Ei ole yhtään kuuma tai mitään, justiinsa paras näin talvella, kun minunkin huoneessa tuo patteri on aina liian isolla!
No piti minun sitten vaihtaa jo hiukan lämpimänpää ylle, kun lähdin koiran kanssa kylälle n. puoli viideltä. Erjakin sinne ilmestyi n. puoli seittemän aikaan. Kaikkee siinä puhuttiin. Erja lähti joskus kaheksan jälkeen kotia ja minä melkein heti perään. Olin kotona varttia vaille yhdeksän.
Oli siellä taas melkoisen kylmä, ei ehkä niin kylmä, kuin eilen, mutta sen verran kylmä, että varpaat oli jäässä, kun sisälle tuli.
Milloinhan tulisi taas sellainen ilta tai yö, että tähdet näkyisivät. Näky ne eilen meillä, mutta silleen, että kuu loistaisi myös. Olisi ihana käydä semmoisena iltana tai jopa yölläkin Satumaassa. Voi että, minustakin tullut ihan outo. Aina jostain Satumaasta vain haaveilen, ketä kiinnostaa lukea semmoista täältä päiväkirjasta, joo ei ketään. On tullut siitä vain niin moneen otteeseen kirjoiteltua.
Nyt tekisi kyllä mieli glögiä, lämmintä sellaista. Pitänee käydä lämmittämässä vähäsen, muuten minä en kyllä saa taltutettua tätä himoa. Piparit vois maistuu kans glögin kanssa! On tuota tullut hiukan paisuttua Joulupyhinä, mutta minulla se kuuluu ainakin melkein jokaiseen Jouluun, että vähäsen lihoo ja sitten laihtuu, kun tulee hiihdettyä niin paljon ja luisteltua.
On tätä talvea vielä ihmeenkin paljon jäljellä, varmasti saamme toivon mukaan nauttia lumesta vielä kolmenkin kuukauden kuluttua! Laskettelemaan olisi minunkin tarkoitus mennä, kun jäi viime vuonna väliin kokonaan. Mökille pitää mennä Kuusamoon hiihtolomalla, ainakin pariksi yöksi. Mutta en vihti jauhaa vielä hiihtolomasta, kun tätä joululomaakin on jäljellä vielä vaivainen viikko.
Tästä tuli kyllä aikaa tylsää tekstiä luettavaksi, mutta ei oikein tänään ole tapahtunut mitään erikoista, että voisin ihan fiiliksissä tänne jostain jännästä kirjoittaa. Toivottavasti lähiaikoina jotain jännää ilmaantuisi, josta kirjoittaa. Ehkä Uutena vuonna? No katsotaan sitten, mitä Uusi vuosi tuo tullessaan ja mitä minäkin lupailen ensi vuodelle.

Aamulla oli lämpömittari lukemissa -12 astetta ja koko päivän on melkeen pakastunu. Nyt illalla, kun vierailin koiran kanssa tuolla Marjomaalla, niin oli mittari jo lukemissa -21 astetta. Että kylmä Tapaninpäivä on tänä vuonna ollut. Vaikka ei tuo -20 astetta niin pahalta kuulosta, kun ajattelee, että joskus parisen vuotta sitten oli pari viikkoo ihan -30 ja ylikin. Sillon oli kylmää, eikä tahtonu tareta mennä ulos edes leikkimään tai laskemaan mäkeä.
Viime Tapaninpäivänä ei ollut kovin hääppöiset tunnelmat, kun oli se tsunami ja kaikki. Monen ihmisen hengen se vei ja nekin, jotka pelastuivat, menettivät läheisiään. Tälle elämän kululle ei voi mitään, luontoäiti tekee mitä tekee, siihen me emme voi kai kovin paljoa vaikuttaa. Oma elämämme on sitten erikseen, se on sitä mitä me siitä teemme.
Tänään sain laitettua pari uutta kuvaakin, kun vaivauduin kytkemään tuon kameran kaapelin koneeseen ja siirsin kuvat tähän koneelle. Muutama kuva eläimistäkin on tänne ilmestynyt. Jossu ja Taika siellä komeilee parissa kuvassa!
Vielä viikko lomaa, sitten alkaa koulu. No pitää nauttia vielä lomasta tämä viikko täysin rinnoin! Uuden vuoden vietän kai Anskun ja Erjan kanssa, jos ne nyt tulee meille. Sen näkee sitten.
Aika inhottavaa, ku meilläkin jotain kolme koetta heti ekalla kouluviikolla. Ei oikein jaksais alkaa lukemaan heti, mutta pakko kai se on, että pääsee kursseista läpi! Koulusta puheenollen, olen hukassa sen suhteen, että minne menen yläasteen jälkeen. Siitä olen varma, että lukion minä viimeiseksi niihin hakupapereihin laitan, mutta mikä ensimmäiseksi, mikä toiseksi jne..? Kun kiinnostaa niin monet asiat ja niin monenlaista haluaisin kokeilla. Mukavaa ainakin olisi, että opiskelupaikka löytyis tästä läheltä, kun ei se mitään nannaa ole asua asuntolassa viikkoja. Ehkä oma kämppä olis ihan jees, mutta nekin maksaa. Ja koti on aina koti, ainakin minulle.
Sain inspiraatiota kirjoittaa runon "Satumaasta", se on kyllä vielä kesken ja viimeistelemättä, mutta uutta ajatusta siihen syntyy vähitellen lisää. Taas puhun runosta, vaikka en tiedä onko tuo minun vätöstys mikään sellainen, että sitä voisi runoksi kutsua. Pikemminkin tuollainen pieni tarina, kahdesta olennosta, jotka eivät voi kovin usein päivänvalon aikaan nähdä. Ja Satumaa on sellainen paikka, jossa heitä kukaan ei ole tähän mennessä nähnyt. Satumaasta voisin kirjoittaa tähän vaikka kuinka paljon lisää, mutta en taida kehdata, enkä jaksaa.
Mukavat Tapaninpäivän jatkot kaikille! Itsekin lähden juomaan vielä kupin kuumaa ja sitten syvennyn tuon Satumaan pariin.

Taas liikeni aikaa sen verran, että tulin tänne raapustelemaan Joulupäivän kuulumisiani.
Mukavasti tuo nukutti aamulla kymmeneen asti peräti. Käpsin alakertaan, olohuoneen sohvalle, laitoin telkkarin päälle ja aloin kattoo lastenohjelmia.
Erjakin oli minulle soittanut siinä välissä, kun katselin niitä ohjelmia. Soitin sille takaisin ja kysyin, mitä sillä olisi ollut asiaa. No se kysy lenkille ja kyllä minä sitte loppujen lopuksi lähinki, vaikka aluksi en meinannut. Ja koirankin raahasin mukaan.
Tuli siitä loppujen lopuksi joku n. 6km:n lenkki, ehkä. Ja ihan tyytyväisin mielin palasin kotiin, kun oli jo varpaat ja sormet sen verran jäässä.
Pari tuntia istuin koneella, asennellen The Sims 2: Nightlifee, Yeah! Ja tuli tuota pelattuakin vähäsen. Ihan mielenkiintonen lisäosa näytti tämäkin olevan, kuten edeltäjänsä.
Unohdin mainita, että Satumaa oli tänäänkin loistossaan, vaikka satuin siellä kulkemaankin päiväsaikaan. Harmi vaan, että olin siellä koirani kanssa, enkä kahden erään toisen olennon kanssa. "Miten paljon on matkaa huomiseen,
jos en sitä kanssas kuljekaan", niinpä niin.
Uusi kuviakin otin ja voisin niitäkin laittaa tänne galleriaan, mutta enpä ole vielä jaksanut vaivautua edes siirtämään niitä tänne koneelle.
Tuli myös tänään pitkästä aikaa kirjotettua jonkin sortin runoja, tai oikeestaan ei ne runoja ole, mutta sellasia lyriikoita kummiskin. En minä niitä nyt rupee tänne levittelemään, mutta tuli ainakin ihanat fiilikset, kun kirjoitteli niitä. Ja se on minulle tuo tunne se pääasia, melkeempä.
Olen miettiny tän koko lomaviikon ajan biisejäkin, että mitä sitä voisi alkaa treenailemaan sitten ensi vuonna, kun minullaki alkaa se yksi bändi-juttu. Mutta eipä ole oikein kovin kiitettävästi ideoita syntynyt.
Kallekin tuossa inisee, että koneelle pitäisi päästä, mutta saa luvan odottaa niin kauan, että minä saan tämän päiväkirja-merkinnän kirjoitettua.
Eipä minulla kyllä tässä enää kauaa mene, kun pitäisi vielä yksi puhelukin soittaa, niin voipi olla, että tämä teksti pitää nytten tähän päättää.
Mukavat Joulupäivän jatkot kaikille ja toivottavasti kaikilla on mukava Joulu! Minä lähden tästä omaan huoneeseen, laitan musiikkia ja rupean kirjoittelemaan mukavista asioista.

Kävin asteleen pihalla ja siellä on aika hienon näköstä, kynttilät palavat ja ulkotulet roihuavat! Jouluvalot näky myös kivasti kauemmas tiellekin, kun tuolla kävelin. Kohta pitäisi lähteä Joulu-saunaankin ja sitten laittautua nätiksi ja ruveta odottelemaan perheen kanssa joulupukkia. Ei minulla mitään erikoisia toiveita lahjojen suhteen ole, niin kuin ennen. Pehmeät että kovat paketit ovat molemmat tervetulleita!
Tähän päiväkirja-merkintään en taida saada mitään kovin "tunteellista" tekstiä, sellaista kuten eilen. Mutta koitan parhaani mukaan tähän jotakin väkertää.
Tänään on kyllä tupruttanut luntakin ihan mukavasti maahan, niin ettei koiranhäkille meinannu aamulla päästä. Ja se on tosi jees, kun Joulu on kyseessä! PV:lläkin kävin kurvailemassa Maaralansaarella, kun vein niille joululahjan ja kortin. Ville vähän epäröi, kun päästi mut sinne tämmösellä lumisae-kelillä, mutta ihan ehjänä minä kotia palasin. Yhdesti vaan meinasin luikastella tuossa Lumimetsäntiellä, mutta laitoin jalat maahan niin kyllä se sitten toppas.
Mahakin pullottaa ihan mukavasti, kiitos äitin jouluruokien! Mutta ei se Jouluna niin justiinsa ole, kun Joulu on Joulu. Illalla saa sitten ihanan kuumaa glögiä ja pipareita, nannaa!
Mietin, että voisin ehkä käydä illalla sitten lahjojen avaamisen ja glögin juonnin jälkeen vielä ulkosalla ja missäs muuallakaan, kuin satumaassa! Koiran voisin melkeempä ottaa mukaan, niin pääsis sekin taas jalottelemaan vapaammin. Taika löhönny tänään varmaan pari tuntia yhteensä sisällä, kun minä sen aamulla hain sisälle syömään. Mutta ei se sen kauempaa ollut, kun silläkin on sen verran paksu karva, että kuumahan sille tulee.
Nyt minun pitää kyllä lähtee sinne saunaan, ennen kuin sieltä sammuu tulet! Tämäkin näin äkkiä kirjoitettu, että voi olla virheitä. Mutta korjailen sitten myöhemmin ja lisäilen jotain muuta kivaa, jos on tarvis!

Hyvät Joulut kaikille!

Mulle on varmaan suotu onnellinen loppuvuosi, kun tänäänkään mulle ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka olisi saanut mut vajoamaan maan alle. Maa näyttää kannattelevan minua ihmeenkin hyvin, pitkästä aikaa. On kyllä inhottavaa mennä sanomaan näin, kun mistä sitä tietää, vaikka huomenna onnen liekkini sammuu ja käsiini jää vain jäljelle tuhka. Toivottavasti näin ei ole, koska on huomenna sentään jouluaatto! Ja minä en itse toivoisi kyllä kenellekään inhottavaa, surullista tai muutenkaan apeaa jouluaattoa. Joulu on sentään onnellinen juhla.
Kiitettävästi tuota luntakin on satanut näin Joulun alla, vaikka välillä pelkäsinkin että sitä ei pian tule tarpeeksi. Olenhan minä jo kovasti tuolla pellolla kahlannukki koiran kanssa, tehden lumienkeleitä ja sen sellaista. Ja kävellyt Kivihuhalla, katsellen kauniin valkeita peltoja, lumen alle painuneita puita ja pensaita illalla kuun loisteessa. Se näky on kuin satumaisema! On myös ollut iltoja, jolloin pilvet ovat peittäneet kuun ja olen kävellyt täydessä pimeydessä. Vain valkea lumi on minut pelastanut. Koirakin, joka minulla on usein irti, juoksentelee kaukana edelläni, enkä näe sitä välttämättä välillä ollenkaan. Vihellykseni ja nimensä kuullessaan se kuitenkin ymmärtää tulla luokseni.
Eilen viimeksi kävin kävelemässä tuolla "satumaassa", oli minulla koira matkassa, mutta ei taskulamppua, kuten aikaisempina iltoina. Pelko siitä isosta puustakaan ei hiipinyt sisimpääni ja olin muutenkin sellaisella tuulella, että pystyisin kohtaamaan vaikka kenet/minkä siellä yksinäisessä pimeydessä, hankien keskellä. Ja niinhän minä kohtasinkin, mutta se jääköön salaisuudeksi. Sitä ei voi täällä näin julkisessa päiväkirjassaan paljastaa. Ja ne jotka tietävätkin tämän, olkaa hiljaa, kiitos!
Tänä iltana tulee taas se sama retki, pitkä ja kaunis hetki. Kaksi toisilleen kuuluvaa olentoa kohtaavat valkeiden hankien keskellä. Moni voi miettiä, mitä on tekeillä, mutta tätä onnea ei voi katkaista. Maton alle vain lakaista, se herää tyhjyydessäkin ja näyttää tiensä sen kulkijoille.

Mulla tuli tänään pitkästä aikaa mieleen kesä, näin talven keskellä. Miksi se aina menee näin, että talvella kaipaa kesää ja toisin päin? Toisaalta, en minä kesää nyt kaipaa, mutta aloin ajattelemaan sitä, kun join limpparia ja söin jätskiä. Ajauduin kesä-heinäkuun vaihteeseen ja muistin rämpyttäneeni auton soittimessa usein PMMP:n Matkalaulua. Tuli mieleen ne lapsena inhotut automatkat, jolloin kitistiin että on kuuma, kusihätä tai jotain vastaavaa. No viime kesänä näin ei ihan ollut enään, mutta kuitenkin muistelin sitä reissua, kun mentiin Pyhäjärvelle mökille. Join fantaa ja lauleskelin tuota Matkalaulua. Mulla tulee kummallisia ajatuksia limpparista ja jäätelöstä Joulun alla, tiedän. Mutta minä ny oon vähän minä.

Tähän päivään taas vaihteeksi, kävin mummulla siivoomassa ja leipomassa torttuja. Se kiitteli minnuu taas tyytyväisenä ja minä tulin taas hyvälle tuulelle, kun osasin tai olin jollekin avuksi.
Minunkin huone alkaa vaikuttaa jouluselta. Sain asennettua sinne vihdoin ne valot ja sitten mul on sielä pari kynttilää + kaikkia muita joulukoristeita. Itse ainakin viihdyn siellä ja tulee mukavan joulunen fiilis, kun kattelee kynttilöiden valoa, koristeiden kimalletta ja jouluvalojen loistetta.
Lenkillekin pitäis lähtee tästä, kun en oo tänään liikkunut kovin paljoa tuon siivoamisen ja leipomisen lomassa. Paitsi, että veinhän minä parit joulukortit naapureille kävellen. No mutta kuiteskin minun ja hauvelin täytyy lähteä tuonne Kivihuhalle päin taas kerran ja kohdata yks pelottavan ilkikurinen puu, joka meijät eilen säikytti oikein kunnolla. Mutta onneksi en ole yksin, vaan Taian kanssa ja onhan mulla vielä taskulamppukin.

Jouluset fiilikset kaikille lukijoille, jos mulla sellasia täällä edes on.