IRC-Galleria

Miksi kaikki muut alkaa ryyppään, ku niille tulee ero, tai eivät löydä uutta? Miksi? Miksi en minä? Mikä mussa on vikana, ku en vaan juo? Mikä?

Että tänään selvisin kohtaamistani haasteista edes puoleksi niin hyvin kuin minusta tuntuu. :D Tuntuu aikasta hyvältä. Kiitos muutamien ihmisten. Kiitos! :) Nyt suihkuun, että saan tupakan lemun pois iholta ja sitten nukkumaan! :)

Ensin ollaan töissä, sataa vettä ja kastutaan läpimäräksi, sitten päästään töistä ja sade lakkaa.

Otsikko puhuu varmasti puolestaan.

Syöämän ja luekmaan Narnian tariniosta vimieinen. Jos edellisen lauseen luku onnistui ongelmitta, onenksi okloon!

Tän piti niinku nukkua nyt puolen tunnin päikkärit, katotaan mitä tulee, ku yleensä se on tarkottanu sitä, että kaikki ihanat, pyöreämuotoiset ihmiset on alkaneet lähettää ketjussa tekstareita, niitä on kiva saada, siksi otan päiväunet usein.

Sehän se olikin mikä hajotti eilen, olin jo unohtanut. Tänään (ja kahtena seuraavanakin perjantaina) minä saan pitää avoimet, ei siinä mitään. Se hajotusosa tulee tässä. Jos jotain tapahtuu, tai on tapahtumatta avoimissa, niin saatan hajoilla ihan täysin ja se ei ole hyvä juttu. :-/

Tuli nimittäin mieleen sellainen asia, että tarkennan vähän tuota edellistä lausuntoa sen verran, että se loppukaneetti ei liittynyt niihin sitä edeltäviin pohdintoihin suoraan. :D Se oli vaan tulos asian pohtimisesta tuohon aikaan. Noin niinkuin itsekritiikkiä. Ja vähän muutakin, buuut anywaaays...

Tuli nimittäin kaksi-kolmekin asiaa mieleen tässä ja nyt. Ensimmäinen ja päällimmäisin on se, että kun katsoo elämää taakse päin, niin ei voi muuta kuin havaita, että ne joihin olen ollut ihastunut, ovat olleet ihastuneita ihan joihinkin muihin henkilöihin ja ne jotka ovat olleet ihastuneet minuun, eivät vastaavasti ole kiinnostaneet sitten minua. Tässä säännössä on vain yksi poikkeustapaus, mutta sekin johti loppujen lopuksi henkilökohtaiseen katastrofiin. Että näin. Toinen juttu, mikä tuli mieleen, on se, että nyt tuli kyllä stoppi eräälle touhulle vähäksi aikaa. Saa nähdä mihin se sitten johtaakaan. Ainakin puhelinlaskut pienenee. Kolmas asia mikä tuli mieleen on se, että jos kiroilisin, niin loppukaneetiksi sopisi juuri nyt kuvaamaan tuntoja sanonta "voi vulva". Niin. Mutta onneksipa en kiroile, paitsi joskus itsemielessäni, niin en sellaista loppukaneettia tähän laita.

Sanna testailee, otetaanko häneen yhteyttä, jos itse ei tee aloitetta. Onneksi vain viikon. Itse testailin 12 vuotta ja ajoittain edelleen. Tulokset ovat samankaltaisia. Yhteydenotot hyvin vähäisiä, jos niinkään lukuisia. Näin meidän ihmisten kanssa. Tee toisille, niin kuin tahtoisit itsellesi tehtävän, sanoo Raamattu. Tämä voi johtaa nähdäkseni kahteen erilaiseen päätelmään, joko kaikki ihmiset haluavat olla yksin, tai kaikki ihmiset haluaisivat, että heihin otetaan yhteyttä. Voinemme turvallisesti olettaa, että viimeisin pitää paikkansa, koska jo aiemmin nimeltä mainitussa Pyhässä kirjassa sanotaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Tästä voimme tehdä jatkopäätelmän, että jos kuitenkin ihmisellä elämänsä aikana on hyvin vähän kontakteja toisiin samanlaisiin eläviin olentoihin, tällaiselle ihmiselle on oltava parempi mahdollisuus kommunikoida, jos vielä oletetaan, että ihmisellä on kaksi päätyyppiä olomuotoja, elämä ja kuolema, niin silloin se parempi kommunikointitaso oletettavasti löytyy sieltä elämän ja kuoleman rajan tuolta puolen. Siellä ainakin ihmisillä on paljon yhteistä. Ruumiit ovat keskenään yhteydessä maan välityksellä, eivät ainoastaan toisiin ihmisiin, vaan myös muihin elämänmuotoihin, eläviin ja kuolleisiin. Ja ihmisen sielu taas on yhtäläinen muiden sielujen kanssa siinä, että ne ovat samanarvoiset, kuten Raamattu opettaa. Tästä voimme tehdä lisää jännittäviä jatkopohdintoja, paremmalla ajalla, esimerkiksi yksinäisyyden ja itsetuhoisuuden assosiaatiosta, esiintymisestä yhdessä. :D Jos joku sattuu haluamaan etsiä tästä jotain opetusta, se voisi olla tämä, ottakaa hyvät ihmiset yhteyttä toisiin (tässä vaiheessa toki valistunut lukija huomaa, että kirjoittajalla on omakin lehmä ojassa ja sen huomattuaan, tuntee piston sisimmässään ja ottaa kirjoittajaan yhteyttä esimerkiksi tänään kolmesta puolikuuteen, tai ilta yhdeksästä ilta yhteentoista välillä, tai närkästyy siitä, että kirjoittaja pitää lukijaa tyhmänä, kun antaa noin suoria ohjeita)!