IRC-Galleria

Rakas näppis,
Lähiaikoina tapahtuneiden outojen asioiden siivittämänä päätin ruveta avaruustutkijaksi ja käväistä erään toisen erittäin järkevän ja viisaan tutkijan, kolleegani Juhan Af Graanin luona kertomassa minua kohdanneista oudoista ilmiöstä.
Saavuttuani Graanin pihaan Batman-autollani ja koputettuani valtavaan foliosta tehtyyn oveen, oven avasi pienenpieni olio, mitä ilmeisimmin Graanin poika, E.T., joka hellästi kosketti otsaani jahti-morallaan ja kuiskasi sulosoinnuin korvaani "Fuck with me and I kill you!!!".
Näin lämminhenkistä vastaanottoa en ollutkaan saanut miesmuistiin.
Taputin veikkosta päälakeen ja huomasin että siinä samassa lensivät vasemmankäden kaikki sormet iloisessa kaaressa kuistin alle.
Hukkaan meni nekin pianotunnit.
Harpoin aikailematta kohti "tele-siirrintä" ja jätin tuon veikeän olion nuolemaan vertani jahti-moransa reunuksilta.
"Tele-siirrin" (punaiseksi maalattu kissa ja kaksi imurinletkua teipattuna yhteen auton sisärenkaan päälle) siirsi minut yläkertaan, kohti Graanin toimistoa.
Ovi oli tehty neonvärisistä muovailuvaha tangoista ja suklaamunien keltaisista koteloista eikä siinä ollut kahvaa.
Koputin hellästi oveen joka iloisesti jyristen räjähti paskaksi edessäni ja huomasin tuijottavani mulkosilmäistä viiksekästä kääpiötä suoraan silmään (voe vittu mikä karsastus!).
Pikkumies ei ollut ollenkaan iloinen äkillisestä penetroitumisesta huoneeseensa ja oudosti pihisten kiskoi valtavaa peruukkia päähänsä...
No mutta sehän oli itse legenda, legenda itse!
Juoksin avosylin oppi-isääni halaamaan mutta en ehtinyt ottamaan kuin askeleen ennenkuin minua uhkailtiinkin jo kovemmanluokan käsiaseella:
Graanilla oli maitopurkista ja taskulampusta rakennettu hengenvaarallinen sädettäjä!
Siinä samassa päästin neitimäisen kiljaisun ja toisinkuin olisi voinut luulla, Juhan (ja kaikki muutkin kymmenen kilometrin säteellä) paskoi housuihinsa, en minä, vaikka joku niin väittäisikin.
Onneksi seinä oli tehty paperimassasta ja voipaperista sillä juoksin henkeni kaupalla sen läpi ja pysähdyin vasta meksikossa.
Harmi että auto jäi sinne ja kokemukseni jäivät edelleen mysteereiksi.
Täytyy varmaan ensivierailulla muistaa soittaa etukäteen, vaikka kolleegoita ollaankin.