IRC-Galleria

Tiistai 13.6.2006
Sää: 26 astetta, aurinkoista koko päivän

Aamulla heräsimme hyvissä ajoin vain huomataksemme, ettei hostellihuoneessamme oleva suihku toiminut lainkaan. :s Meidät evakuoitiin toiseen huoneeseen, mutta koko aamun ajan saimme sitten kärsiä huoneessa ramppaavista korjaajista ja henkilökunnasta. Tämän episodin jälkeen päätimme etsiä seuraavaksi yöksi toisen huoneen, ja mieluiten sellaisen josta pääsemme kannettavallamme nettiin. Siispä pakkasimme rinkat ja lähdimme katsastamaan lähiseudun hostelleja (joita meillä oli jo tiedossa useita). Kävelimme sisään kannettavan kanssa ja pyysimme saada nähdä mahdollisimman monta huonetta nähdäksemme saammeko langattoman yhteyden toimimaan. Eikä edes kovin montaa paikkaa tarvinnut katsastaa, ennen kuin saimme haluamamme. Lähdimme syömään aamupalaa/päivällistä ja päätimme vierailla uudestaan tutussa kiinalaisessa ravintolassa, jossa meidät muistettiin ja otettiin riemukkaasti vastaan. Ruoka ja palvelu edelleen ensiluokkaista. Tällä kertaa tosin jouduimme jättämään rahallisista syistä jälkiruuan välistä. Kävimme Hard Rock Café-putiikissa ostamassa Lasselle pitkähihaisen paidan, tavaratalossa katsastamassa soittimia ja dvd:itä ja etsimässä minulle värityskirjaa (älkää kysykö! :D) junamatkaa varten. Emme ikävä kyllä löytäneet mitään järin mielenkiintoista. Huoneessamme katselimme hieman juna-aikatauluja netistä ja päätimme käyttää yöjunaa hyödyksi ja matkata päiväksi joko Zürichiin tai Milanoon heti huomenna, kun matkan tulisi jatkua, mikäli haluaisimme jollain tavalla pysyä aikataulussa. Kävelimme katsomaan kuuluisaa Gaudin kirkkoa, ostimme matkalta Leijonakuningasvärityskirjan ja ruokaa (leipää ja muffinsseja) ja jatkoimme asemalle ostamaan junalippuja, mutta yöjunat eivät kuulemma kulkeneet lainkaan keskiviikkoisin. Niinpä menimme rannalle miettimään jatkosuunnitelmaa. Levitimme lakanan hiekalle, ja suuret, kuohuvat aallot houkuttivat meidät uimaan. Aallot olivat niin valtaisia, että paiskaiduimme niiden voimasta vähän väliä rantahiekkaan ja nauroimme. (Olisi pitänyt olla uimapuku, bikinit meinasivat koko ajan pudota päältä.) Uiminen ei kuitenkaan ollut vaarallista. Vilkuilimme tavaroita kaiken varalta ja kävin hakemassa kamerani ottaakseni muutaman valokuvan. Kun palasin takaisin, reppumme oli poissa. Kadonnut. Varastettu. Ei helvetti. Lassen lompakko, kännykkä: tallella. 500 euroa käteistä rahavyöhön piilotettuna: tallella. Rakas, rakas, rakas Samsoniten reppu: poissa. Sisältö: kameran muistikortit, interrail-liput, kesämekko, Lassen uusi paita, molempien aurinkolasit, mun pitkähihainen neule, aurinkorasva, muistikortinlukijalaite, Lassen kuulokkeet, kirja, värityskirja, ruokaa ja jotain krääsää. Onneksi passit (joiden luulimme ensin kadonneen myös) ja tietokone olivat hostellihuoneessa. Ja yleensä kun olemme olleet niin varovaisia (kameran olin onneksi laittanut kenkään). Jouduin kävelemään kotiin pyyhkeessä ja bikineissä (vaatteet olivat repussa) ja ilta kuluikin sitten poliisiasemalla rikosilmoitusta tehdessä (espanjalaiset kun eivät todellakaan puhu englantia). Juttelimme myös muiden varkauksien uhrien kanssa pitkään ja keskellä yötä, paluumatkalla, yhdellä Barcelonan pikkukujalla törmäsin kahteen minun luokkalaiseen tyttöön ja pydähdyin vaihtamaan muutaman sanan. Maailma on pieni. Pöh. Sillä varastetulla repulla oli tunnearvoa. Huomenna käydään kysymässä miten saisimme uudet reilikortit (onneksi otin kopioita). Jumitumme nyt siis Barcelonaan vielä hetkiseksi, mutta kaikki hyvin. Pärjäilemme. :)