IRC-Galleria

Tänään päivä alkoi sillä että istuin mukavasti tietokoneeni ääressä kunnes kissani tulee ja kaataa litran maitolasin päälleni (+itsensä päälle, näppiksen päälle, tärkeiden papereiden päälle, dvd:eiden päälle jne.) niin että olen alusvaatteita myöden maidossa. Hurraa.

Eilen...

...avasin silmäni puoli seitsemän aikaan, kun puhelimeni kuvitteli olevansa radio.
...istuin peilin edessä puoli tuntia ja wc-pöntön kannella tunnin.
...kuivasin kynsiäni hiustenkuivaajalla.
...hermostuin sikkihuivini periksiantamattomuuteen.
...seisoin koulun ensimmäisellä portaalla.
...kävelin rehtorin perässä, kulkueen ensimmäisenä, Vanhaan kirkkoon.
...toinen olkaimeni liuskahti lavalla pois paikoiltaan.
...painoin samettisen valkolakin päähäni.
...lauloin epävireisesti kovempaa kuin olisi ollut suotavaa.
...seisoskelin vesisateessa.
...eksyin Vanhan kirkon puistoon.
...söin mustekalaa.
...sokaistuin salamavaloista.
...join teetä ja kuohuviiniä samaan aikaan.
...otin vastaan halauksia joukolta vierailta ihmisiä.
...tein kunniakierroksen kiertämällä puoli kaupunkia raitiovaunulla.
...kävin siiderillä baarissa.
...bussitin Pakilan työväentalolle.
...hermostuin.

Tänään (eli klo. 00.00 eteenpäin)...
...(puolenyön aikaan) vaihdoin kuulumisia juhlivan rehtorini ja muutaman koulumme opettajan kanssa.
...menin taksilla Puotilaan.
...rauhoittelin hysteeristä ihmistä.
...olin menossa nukkumaan ennen kolmea.
...minut häädettiin ulos.
...seisoin tunnin Puotilan Shellillä.
...menin taksilla kotiin pitämään nallea kädestä.
...aamulla ei nukuttanut vaikka väsytti, joten nousin ylös.
...kävin brunssilla Krullassa.
...astelin naapuriin Jansseen luo.
...nauroin. siitä ei pääse mihinkään.
...näin uutta ja vanhaa.
...ompelin vaatteita.
...söin limaista spaghettia ja viileähköä kastiketta.
...väsyin koneella.

Eilen oli pitkästä aikaa sellanen jänskä päivä, joita ennen vietin usein, mutta nykyään en melkein koskaan. Tuli ihan vanhat hyvät (yläaste)ajat mieleen. Heräsin aikasin, kuten oon omaksikin yllätyksekseni tehnyt useampaan otteeseen viime aikoina. Ja eijei.. aikaisin ei suinkaan tarkoita siinä kymmenen aikaan aamupäivästä vaan viimeistään puoli kahdeksalta aamulla. Kokeilin jotain ylppärikampausta, joka lässähti (ja näin ollen en vieläkään oo tietoinen siitä minkä kampauksen värkkään huomenna). Sitten ompelin hiukan silkkihuvia ja perkele että siitä saumasta tuli niin levee että joudun tänään purkamaan sen ja ompelemaan uudestaan. No.. hauskaa oli joka tapauksessa. Sitten mentiin siivoomaan iadynin perheen uutta kämppää sen ja sen äidin kanssa. :) Pyyhin sälekaihtimii ja ovii ja kaappeja pölystä. Käytiin välissä Rauttiksel ostaas reililiput ja Stockalt vähän suklaata. Illalla innostuttiin viel shoppailee paljon rahaa kun iadyn tarvitsi jotain (yhtä sun toista) reilaamista varten (muka). :D Ja sit käytii pikasesti tapaas parii kaverii. Tänään oon vaa paketoinu ylppärilahjoja ja tehny kortteja. Ai nii, ja ommellu silkkihuivin loppuun. Ja toivonu ja toivonu ja toivonu et kaikki on nyt kunnossa. Ja valmiina huomista varten. Ihmettelin kun oven takana oli hieno ruusu kun tulin kotiin iltapäivällä ja mukana kortti jossa luki "onnea uudelle ylioppilaalle" muttei mitään nimeä. Mulla on salaisia ihailijoita ;). Nojaa..myöhemmin selvis että se oli mun äidin hierojalta (?). :D Illalla kävin vielä lakkiaisharkoissa. Saan mennä ekana kulkueessa kun marssitaan koulusta kirkkoon, jossa se juhlatilaisuus pidetään koska meijän juhlasali on aivan liian pieni. Pöh. Ei huomenna mitään sataa voi. Nyt lakkaamaan kynsiä.

Tänään...
[x] ...laitoin kotioven kiinni ja jätin avaimen sisään
[x] ...kävelin kadulla tyhjä rinkka selässä
[x] ...vierailin kalustamattomassa asunnossa
[x] ...voin pahoin spurgun pistävän ominaishajun lähettyvillä
[x] ...kehotin poikaa pissaamaan pusikkoon puistossa
[x] ...yritin kahmaista mustaan kassiin filmirullapurkin, joka oli täytetty muovikuulilla
[x] ...jouduin vankilaan
[x] ...pompin riemusta Stockmannin miestenosastolla
[x] ...päätin valita ruuaksi mustekalaa

Jotain kysyttävää? Siitä vaan!

Sade ryöppyää ikkunalasiin sumentaen näkyvyyden, erottaen minut ulkopuolisesta: maailmasta, jossa jossain tiedän sen jonkun olevan. Kun sade hellittää, pisarat valuvat hitaasti alaspäin ja katoavat hetkeksi näkymättömiin käteni alle, vain tullakseen jälleen esiin ja jatkaakseen kilpajuoksuaan tiivisteen rajapintaan saakka. Ja juuri kun lasin sileä pinta alkaa kuivua, kirkastua, sumu laskeutuu hentona verkkona taivaasta ja kosteus tiivistyy, kastellen jälleen läpinäkyvän pystytason. En ikinä kykene havaitsemaan tarpeeksi selkeästi, tarpeeksi kauaksi, kokonaisvaltaisesti ja kattavasti, vaikka kuinka siristelisin silmiäni ja pyrkisin näkemään tuhruisen ruudun lävitse. Silloin tällöin näen tumman hahmon, joka lähestyy minua. Uskon, toivon. Siellä hän on, astumassa askel askeleelta lähemmäs, vain painaakseen pehmeän kämmensä oman käteni vastapuolelle, pelastaakseen minut. Mutta kun räpäytän silmiäni, on jälleen hiljaista ja yksinäistä. Kuulen vain pettyneen huokaukseni ja murskaavat ajatukset, jotka kiertävät kehää pääni sisällä. Elämää ei ole luotu minua varten, minut on luotu elämää varten.

Lakesh dala tanduridam, sin teng nesi kamish li kuirimo. Trimada gole konto zang vali, ulim ding, nazang hitoka dordidI. Jojo zang loon bulih, lalah, mezah tinko si zolah. Gojojo zang tritone digela lava. Ting. Zang tone lam kiki zola si digela bala. Dirom zang dala ohimasho si buli teslami. Okumesh. Takemakesh. Ju konto? Luamo.

Euroviisuvoitto kotiin ja lätkästä MM-pronssia. Iloitkaamme.

havahdun kuudelta
itken väsymyksestä
kävelen meoxiin horroksessa
siistin, ansaitsen
raahaudun kotiin
uinahdan päiväunille
pyöräilen meikkuun
maistan nauta-porkkana-peruna bonaa
tajuan miten kamalalta se maistuu
silittelen kissaa joka nukkuu sylissä
pyöräilen vesisateessa kotiin

..ja sitten räjähtää.
syön nuudelia
äitini istuu vieressä ja katselee minua vaaleanpunaisilla silmälaseilla
syön pelkkää nuudelia
äitini huutaa haukkuen ihmistä joka on minulle tärkeä
syön nuudelia nopeammin
ja yritän läimäistä vaaleanpunaiset rillit pois äidin naamalta
filosofoin
äitini puhuu itsensä pussiin, muttei lakkaa loukkaamasta
syön vieläkin nopeammin kyyneleet silmissä
olen hiljaa, alistuneena
äitini jatkaa valittavalla äänensävyllä
pyydän häntä lopettamaan
hän jatkaa
käsken lopettamaan
hän jatkaa
syön lautasen tyhjäksi ja poistun pöydästä kiittäen kireiden hampaideni välistä
asia loppuunkäsitelty. piste.
arvatenkin vain toistaiseksi

Vitutus(ko?)
Väsymys(kö?)
Heräsin tänään siivosti klo 5.40 lähteäkseni töihin. Vähän(kös) mur(meli). Eksyin vähän ja ajoin päättärille. Turhaa juoksentelua. Etsin kotiloita puutarhasta ja rakensin niille terraarioita. Gisela <3. Söin ja menin Koffariin etsimään muovikuulia. Jep(ulis). Kiisin koululle. Ei tuloksia. Kaupungille. Ostin kesämekon. Siinä se, jättäen minut kuolleena virumaan sänkyyn.

irgh. hih. elämä on. vanha juttu kyl. mut joo.
oon ollu töis, vahtimas niit pikkusia ihania nappisilmiä, hymysuita, vähän isompia "minä itte"jä, kolmannen perheen kauhukakaroita jne. jne. kaks viikkoo: 888 euroo. seuraavat kaks viikkoo toivon mukaan: yhteensä 1500 euroo. juu kyl se täst. sit en voi uskoo mikä onni ja autuus mua kohtas... siis sain mun vanhan rämäkoneen toimimaan kohtuullisesti. hidas se on mut siis nyt on taas kotona netti hei. eikä tarvinnu ees rupee vaihtelee tuulettimii. sit... mun piti yks päivä tonkii pölypalloi tai siis imurinpussii... sinne oli menny kolme palapelin palaa. hehee. suomi-lätkä on ok viihdyttävää ja pyöräilly oon. nukkuminen on parasta <3 jossei tapahdu mitään ei voi kertoo mistään. hei hienoo muuten, oon vaitiolovelvollinen, kuulostaa hyvältä mun mielestä (tai ehkä vaa kallonkutistajalta). mä en tykkää ku must on tullu ihme aamuvirkku. enpä muuta keksimälläkää keksi.