IRC-Galleria

Tääl on törkeä härdelli. Vielä tähän aikaankin. Kaikki mesoaa ja kiroaa ja yrittää siivota ja pinna on tiukalla ja äkäilee ja raivoaa ja huutaa ja hoppuilee.

Kaikki paitsi mä. =D Muut järjestää juhlia ja mä vaan laiskottelen..

Harmi ettei kirjotuksissa voi saada arvosanaa T.. Ois ollu siisti sellanen LEEEEET -rivi todistuksessa. =D

Osaa se joskus olla vain niin ihmeellistä, miten pieneen aikaan mahtuu niin paljon.

Kännikuskailu on perseestä.

Taisi olla tuossa juuri paras hiihtoloma ikinä.

Sallaan siis viikoksi suunnattiin noitten mauritialaisten kanssa. Kaikki pakkas matkaan liikaa tavaraa ja autossa kuunneltiin 90-luvun hittejä. Matka sujui muutenkin varsin hyvin, pysähdyttiin vain kahdeksan kertaa ja lähinnä poikien nopean virtsanerityksen tähden. Automatkaa säesti Juhon röyhtäykset, meteorismi ja naurunremakat, joista voimakkain ehkä syntyi Hautajärven risteystä ohittaessamme. Kyseisessä paikassa joku tuntematon lappalainen mieshenkilö oli päättänyt suorittaa defekaation kirkkaassa päivänvalossa lumipenkkaan.

Sallassa majoituimme oikein mukavaan parimökkiin (tai siis toiseen puoleen, toisella puolella hiihtolomaa viettivät Jokiset eli mm. jauss). Mökki oli oikein passeli meidän porukalle ja viikko sujahti ohi tosi nopeasti, kun tekemistä riitti. Ensin tietty hullaannuttiin metrin mittaisesta hangesta ja sännättiin metsikköön kaivamaan Jallu-poteroa ja Lapin kulta-tunneleita. Ilolientä kului muutenkin kieltämättä jonkin verran tuolla reissulla. En sitten tiedä, nautittiinko viikon aikana muuta alkoholitonta kuin aamulla tuoremehut.

Viikon aikana tapahtui paljon kaikenlaista, joista voisi laittaa lisää juttua kunhan saa kuvat vain koneelle. Mainittakoon, että keskiviikko oli ehkä viikon paras päivä lähinnä kahdesta syystä. Toinen oli se, että syötiin aivan tajutonta megaMÄTTÖÄ. Mätömpää ruokaa on vaikea keksiä. Sisälsi siis paistettuna perunoita, sipulia, nakkeja, kananmunaa ja pekonia. (Kuva seuraa perästä.) Toinen syy juhlaan oli se, kun kotoa soitettiin ja kerrottiin, että Utista oli tullut kirje. Noh, sinnehän se tie sitten vie, Utin Jääkärirykmentin Erikoisjääkäripataljoonan Laskuvarjojääkärikomppaniaan heinäkuun seitsemäntenä kuluvaa vuotta.

Potkiaiset. Neljän tunnin yöunet. Penkkarit. Linkkumatka. Abiristeily. Pilkkuun eli kuuteen asti. Kolmen tunnin yöunet. Korjaussarjaa. Jonotusta pois laivasta. Linkkumatka. Wanhojen jatkot. Puolille öin. Vähän pidemmät yöunet. Kotona jumitusta. Kätköön. Kitaransoittoa. Melkein pilkkuun asti.

Tämä kaveri on hieman puhki. Viimeisen neljän päivän aikana on tapahtunu niin törkeästi kaikkea, että on vaikea muistaa kaikkia yksityiskohtia. Mutta tietääpähän sentään, että koulu on loppu (tältä erää) ja että on ollu aivan suunnattoman hauskaa! Vois laittaa illemmalla kuvia, kunhan niitä taas tuolta kamerasta jaksaa siirrellä.
Rahaa on kanssa menny. Oon kuluttanu viimesen kolmen päivän aikana ravitsemusliikkeisiin enemmän rahaa ku koko syksynä yhteensä. Mutta penkkarithan on vaan kerran ni kaipa niitä saakin vähän rankemmin juhlistaa.

Puuh. Tarttis vissiin alkaa palailla arkeen ja aluks vaikka siivoilla vähän jälkiä.. Niitä on syntyny jonkun verran.

Eilen olin elämäni ensimmäisessä jänisjahdissa. Päivä alkoi oikein mukavasti ja ensimmäisten kahden tunnin aikana oli nurin jo kaks rusakkoa (ei tosin itse tullut ammuttua). Sitten käytiin kahvilla ja lähdettiin vielä yhtä jahtaamaan. Tämä olikin koulunsa käynyt yksilö ja jekutti meitä reilut kolme tuntia aina lenkistä karaten. Lopussa se jopa seuras omia jälkiään toisen kierroksen, mutta onnistui silti ohittamaan allekirjoittaneen sellaisen sadan metrin päästä. Oveluus palkittiin ja rusakko jatkoi kulkuaan metsiköihin.
Päivä oli kuitenkin onnistunut ja jännitystä täynnä. Pääsi vähän jyvälle metsästyksen periaatteista ja syttyi into tuohon hommaan. Juhonkin päivä päättyi loistavasti, kun kaikki ne metsässä olleet ojat ylitettyään se astui vielä viimeisen, viiden metrin etäisyydellä autosta olleen ojan yli. Jää tietysti petti ja Juho tipahti lantiota myöten lämpimään ja puhtaaseen pelto-ojaan.

Huomenna englannin koe, johon en osaa oikeastaan juuri mitään. Ei haittaa. Uusitaan sitten.

Huomenna alkaa harvinaislaatuisen mukava ja miellyttävä koeviikko käsittäen:

To: Äidinkielen preliminääri, 6h
Pe: Fysiikan koe koko oppimäärästä, 3h
Ma: Englannin kurssikoe ja suurin osa preliminääristä, 3h
Ti: Matematiikan preliminääri, 6h
Ke: Saksan kurssikoe, 3h
To: Psykologian kurssikoe yo-tasoisine esseineen, 3h
Pe: Äidinkielen tekstitaidon YO-koe, 6h
Ma: Englannin YO-kuuntelukoe

wuhuu.

testit.

Kyllä osaa olla puhki. Jokainen lihas tuntuu olevan jumissa. Ja silti tuntuu, et ois voinu vetää fyysiset vielä vähän kovemminki. Nyt meni vaa rimaa hipoen yli. Onneks psyykkiset tuntu kuiteskin menevän suhteellisen hyvin, väsymyksestä ja päivän fyysisistä testeistä huolimatta. Sitten vain odottelemaan kirjettä. Tässäkin kuitenkin jo yks saavutus.

Voehan hitto. Kello on viis. Oon kattonu tänää jonku kymmenen jaksoo Heroessia. Just meni viimenen. Perinteikäs "kaikki ratkeaa - ainakin melkein"-lopetus. Tulihan se auringonpimennyskin sieltä sitten.

Jos vaikka nukkumaan. Väsyttelis.