IRC-Galleria

Ei voi tätä kukaan uskoa minusta, mutta mieleni tekee kossu batteria...joskos lauantaina vaihtaisi vapaalle..kaappaisi murun kainaloon....laulaisi "heleällä" äänellä balladeja rakkaudesta, valvotuista öistä ja ikuisesta kaipuusta...miksi päivät kuluvat niin hitaasti...? voin jo ajatella miten jalkani vetävät minua baaritiskille...yritän tilata..suustani tulee vaan kuivaa korinaa...anova katse kertoo kyllä kaiken ja saan käteeni jotain niin ihanaa, kauan kaivattua ,kullan keltaista ja aaah...niin turruttavaa. Viiden sekunnin onni...kääntyy epätoivoksi...oliko se siinä ? matka tiskille alkaa alusta...mutta mihin se voikaan johtaa..