They say time heals everything
But I'm still waiting...
jotkut pienet hetket ei vaan suostu katoamaan. on hetkiä joita mä tahtoisin elää uudestaan ja uudestaan niin että ne ei koskaan menis pois.
ja se katse, joka hetkeksi tekee susta kokonaisen ihmisen kun sä näät itsesi sen toisen silmin ja vähän aikaa olet jotain.
mä en itse itseäni osaa hyväksyä, joten ne pienet hetket kun joku katsoo niin että nään itseni toisen silmin....
mutta ne on vaan pieniä hetkiä. mä tiedän että mun pitäisi oppia hyväksymään itseni ihan itsekin, mutta se on vaan niin kamalan vaikeaa, kun aina tuntee olevansa ikuinen kakkonen. se joka aina saapuu maaliin sekunnin sadasosan liian myöhässä.
apua.
Kuka lohduttaisi Nyytiä?