IRC-Galleria

Uusimmat blogimerkinnät

Selaa blogimerkintöjä

---Lauantai 07.01.2023 02:40

Kiinan lumileopardin asuinalueen kiviä on vaikea ymmärtää (minusta ne kuitenkin näyttävät alkeellisilta selkärankaisilta, jotka ovat osittain merituppeja ja osittain levää, mutta eniten eläimiä). En luovuttanut taaskaan, ennenkuin löysin jotain johon tarttua ja jonka voi nimetä. Eikös kuvan alareunassa ole jokin sienijuuri tms., näyttää tosin synnyttävältä eläimeltä. Vasemmalla reiästä näyttää kasvavan locaris-reunainen lehti (sahaterät eri suuntiin). Vasemmalla näkyy myös aivan valkea lehti, joka aukot kaikki alaspäin - yllättävää. Siinä on kulma, varren ja lehden välissä. Se on paljon samanlainen kuin Himalaja-karttakuvasta esittelin laaksosta jätti-kasveja, jotka olivat tuon muotoisia, juuri oli vain sellainen, että putken päässä oli hapsuja, eli ei mitään normaalia juurta. Kulmia varressa 2 kpl, asento pysty, nojasivat laakson seiniin odottaen ehkä vesiä valuvan, reikä ylhäällä johon vesi valuisi.
Tässä sienijuuresta lähteä tumma kasvusto näyttää... kulman omaavilta kapeilta yksiköiltä (rotifereilta esim), jotka näyttävät muodostavan kuin pystyssä olevan sahateräkiekon. Se näyttää hiukan eläimeltäkin. Ne ovat varmastikin jotain eliökarttani siltä alueelta, jossa on jätti-rotiferit, vuoret, meritupet (ja punalevä, kaksikuoriset simpukat, sarvisammal.) Tai molemmat pisteet ovat edustettuina, juui mainittu, ja nykyiset selkärankaiset peilikuvapisteessä. Kiinan tuossa maisemassa on selkarankais-päisiä kivisiä jatkumoita... Alpeillahan on jokin pakettijatkumo, joka myös näyttää selkärankaisilta. Molemmissa paikoissa "eläinten" ulkonäöt ja "eläinlajit" vaihtelevat rajusti. Ehkäpä tuohon on tai oli tekeillä esi-selkärankaisen ruumis, jokin niinkuin terävänenäinen hyönteis-levä-sammakko. Vai onko teos myös hyönteismäinen? Jos siinä on eläin, niin saattaa näyttää suomuiselta. Eturaajat lähtevät hyvin ylhäältä. "Pään" päällä kuin silmiä. Selässä tappeja/piikkejä eteenpäin. Voisiko leväsammakon tekeleen luolamaisessa huomassa olla 3 leveäpäistä päällekkäin (mennään Marsiin sillä, ja laakamatoihin)? Nämä päiset näyttävät mustilta kelloilta... aika paljon siis valkosisuksisilta mustilta, jotka kesällä kukoistavat ja hiljaa liikkuvat kosteissa varjoissamme valkeat "mursunhampaat" välkkyen tai kaksois-weemäinen valkea naama supussa. Kelloilla voisi rakentaa... rugosa-koralli mielestäni koostui itsensä kaltaisista kelloista. Jos vuoria on tehty noin, niin tuo juuriosa kai on aina piilossa.



Tallennettaessa Paint 3D:ssä rajaus pomppasi eri paikkaan, en ole ennen käyttänyt tuollaista. Alareunan sienijuuren pääty katosi. Joudun pyydystämään sen myöhemmin Yle Areenan videosta uudestaan. Pääty on hieman erikoinen. Siinä on joku pyörylä sivussa, kuin iso silmä. Eläinmäinen, minusta.

___________________________________

Puu oksineen on oikeasti liito-oravaa muistuttava levä-olento, ja vain sudenkorento tietää sen. :) Hassua, miten korento näyttää hellasti pitelevän oksasta ja tervehtivän ystäväänsä, ja puun pinta ottaa kiinni korennon jalasta ...
Ihan oikeasti silmu näyttää leväolennolta, joka kurkistaa neliö-ikkunastaan. Kolo on neliö, näyttää aukeavan kuin taikina, ei vaan huopakankaan näköinen sieni, ja koko oksa näyttää sieneltä. Korento puolestaan näyttää nahkanpaloista liimaillulta mystiseltä koneelta, joka on herännyt eloon. P.S. Korennon "ystävä" näyttää kyllä aika "kuolleelta", siinä ei ole vihreää, ja sen rei'istä lentelee sienirihmaa tms. Ehkä yksityiskohta varressa veti korennon huomion, tai ehkä se jostain mystisestä syystä meni nuuskimaan möykkyä. Ehkä rihmat kutittivat sitä, koska se ikäänkuin puisti päätään. Ehkä kasvi tarkoittaakin rihmojen tarttuvan hyönteiseen. En tiedä. Näyttää kuin korento suorastaan imppaisi tuota ruusuketta. Nyt tiedän: hyönteinen voi haistella siitä "pinnanalaista"... viettihän se siellä pitkän pimeän talven. Ehkä sen alkeellisimpiin geeneihin on kirjoitettu: mene erottuvalle täplälle. Ehkä korennon toukan piti turvautua sienen putkistoihin, viime talvena tai 500 miljoonaa vuotta sitten. Ja ehkä se ei ollutkaan silmu, vaan jokin josta ei kuulukaan kasvaa lehtiä.



Ei voi katsoa enää leppoisasti luontodokumentteja ... hyönteisten toukilla on jokin tupsu-tappi hengitys-peräpäänsä vieressä. Onko se sama tappi kuin joka on hydrilla juurensa lähellä? Entä onko itikan / hyttysen pään takana olevan vartalon "suomut" samat kuin hammasmaiset "niitit" opabinian kaltaisen syvänmeren madon päässä? Silloin viimeksi mainittu näyttää päättömältä hyttyseltä. Pää on joko imaistunut ruumiin suojiin, tai hyttysellä on ylimääräinen pää... mistä en yllättyisi, sillä sen pää näyttää kasvavan 2 langan päässä. Pinkki punalevä meren pohjalla kasvattaa "päänsä" jatkoksi kuin muurahaisen päitä ...
Niiden chiton-"kotiloiden" tekeminen on jokin vanha juttu ehkä ... ei se voi olla mitään muuta kuin samaa kuin galaksien ja Alppien teko. Mitä ne ovat ne pienet, jotka puhaltavat? Niitä on kytiksessä sirkkaäyriäisen kolon ympärilläkin - tai siltä se ainakin näyttää. Onko ne sieniksi laskettavia? Niillä on jotain sääntöjä, että pakko ryyhätä litteänä levynä kohti yhteisen kolon reunaa? Mutta ei koloon. Sinne sinkautetaan jotain sisältä vain. Minkäs takia joillakin pesän muodostajilla on hirmu piikit? Ai niin ne suojaa vapaana uidessa. Ja sitten limasienillä ja bakteereilla sellaisia sääntöjä, että reunaympyrän merkkiviivaa ei saa ylittää? Maailmassa on monta ihmeellistä ja outoa asiaa. Jos en nähnyt väärin, niin valokuvassa jotkin pienet havittelivat jotain auki olevan jättiläissimpukan kyljistä, sieltä, simpukan "nudistien" kupeista. Näytti kuin ne imisivät.
Uskon, että kadonneet eläimet nimiltä oikosarvi, rugosa, ammoniitti, charnia, ja ns. Big Hammer kasvattamineen limittäis-mato lonkeroineen olivat sellaisia eliöitä, jotka koostuivat itsensä näköisistä pienistä osista. Ja että sellaisia on ollut myös Marsissa. Kiertynyt vihreä "kupari-pursotus -patsas" siellä voi olla jonkinlainen charnia.
Sienieläimet ovat ehkä niitä, minikopioittensa yhteenliittymiä? Perusteluna vain se, että ravun päässä rötköttävä keltainen porifera näytti yorgialta ja rugosalta (ja että rugosa näyttää koostuvan kellomaisista torvista, niinkuin itsekin on) (ja charnian osalta se, että näin kallion pinnasta ottamassani lähikuvassa pienen kiertyneen rökäleen, jonka massa on koostunut kokonaan joistakin kiekuroista - sinnepäin kuin Marsissa on lehdessä kiekuroita porausreiän vieressä, paitsi että Marsissa kiekuroitten välillä on ollut jotain väliainetta, ei sama asia siis...)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.