IRC-Galleria

Älä myöhästy siitä mihin pitää ehtiä.
A.A. Milne

Tää mun ois pitäny tänään muistaa kun olin lähdössä töihin ja siinä matkalla kun juoksin viime metrit tukka hulmuten ja lahkeet heiluen... Meinaan myöhästyin hurjat 5min. mut yleensä oon aina ajoissa ja tapiohini ei kuulu myöhästyä siitä mihin pitää ehtiä. joten siinä oli eka moka.

tai oikeestaan toka, koska olin (joskin hieman kompensoivasti)(melkein kompostoivasti) koirakoulussa tänään puoltuntii liian aikasin. Mutta oltiin kekseliäällä päällä Miisan kanssa ja vietettiin se aika sitten läheisessä metsässä :) ja kivaa oli. ja harjotuksetkin meni yllättävän hyvin. Miisa jotenkin tuntu hieman tsemppaavan sais tehä sitä hiukan useemminkin... mut on se silti ihana vaikka ei kauheesti aina jaksa keskittyykään. mut siis positiivista oli se että se koulutus oli tänään eikä menty sinne taas turhaan.

en nyt sit keksi muita mokia mitä oisin tänään tehny, joten siihen loppui kootut mokat tältäpäivältä...

Ja sitten päivän muihin aiheisiin (lue uutistenlukija äänellä, Urpo on paras!) :
Toisten russeliomistajien rohkaisemana, yllyttämänä ja hieman ehkä patistamana uskaltauduin vihdoin nyppimään hieman Miisaa... eli sehän on tunnetusti Hyvin Karvainen koira ja ajattelin sitten hieman sitä siistiä kuten jo taisin mainita. aloitin kyljistä, koska niistä tuntui karva lähtevän helposti, ja kyllä se sitten lähtikin, ja nyt sitten (koska Miisalla on tunnetusti hieman lyhyt keskittymiskyky) sillä on sellaiset hyvin ihanat laikut lyhyttä karvaa kyljissä. näyttää oikein hienolta :) sillä on selässä irokeesi :) ja huomenna mennään koirarannalle toisten russeleitten kanssa... täytyy varmaan nousta kuudelta nyppimään sitä lisää ...

Mutta onneks sentään (pienenä lohdutuksena) tuntuis Miisalla olevan aika tosi paksu pohjavilla, koska luin jostain että joillekin oli tullu kaljuja kohtia eka nypinnässä kun ei ollu pohjavilla.... eli ei sentään ole tarvetta alkaa kaivamaan tupeeta esiin huh!

Petri on hassu, se sano yks päivä kun söi, että ruoka oli niin hyvää että oikeen huulet heilu syödessä. :9 mitä sekin sitten tarkotti, siitä lisää tuonnempana :)

mutta nyt täytyy mennä nukkumaan koska on taas uni.

ja loppuun hieman hyviä tapoja:

Näkemiin-ja-kiitos-oli-oikein-mukavaa

toivottavasti-taas-tavataan.
(oma hieman ontuva lopetus, viisaan nallen sanoihin lisäyksenä)

kiittäää ja kumartaaa.

öitä :)

Vihdoin oli se päivä kun pääsin permikseen... eli siis ripsipermikseen, en hiuksiani sentään käherryttänyt. Nyt on hienosti kaartuvat ripset eikä tarvii joka aamu niitä yrittää epätoivosesti kääntää ja vääntää niitä, kun ei kuitenkaan pysy. ja värjättiinkin joten ei tarvii ees ripsarii laittaa, kyl elämä on nyt helppoo :)

Niin ja eilen tais myös olla joku TERVEHDI TUNTEMATONTA päivä, vai oliko se toissapäviänä. Poljin meinaan kotiin siinä kahden jälkeen ja monet vastaan tulijat moikkas mulle... joko oon tullu jostain tietämättäni kaikille tutuks tai sit oli jotain kummaa liikkeellä... ei ollu ihan normaalia suomalaisten käytöstä. aloin jo epäilemään että mulla oli unohtunu housut kotiin tms. ja kaikki sit sen takii mulle moikkas, mut tarkistin ja kyl mul oli kaikki vaatteet ihan asiallisesti päällä eikä mitään muutakaan tavallisesta pokkeavaa ulkonäössä, joten jos joku on kuullut kyseisestä tervehdi tuntematontä päivästä niin informoikaa mua myös :) tiedän sitten varautua ens kerralla ja kajauttaa moit kaikille vastaantulijoille :)

nyt oon taas töissä ja väsyttää... enää 3 tuntii ja sit polkasen kotiin :) ja sielä odottaa minun ah niin ihana krapulainen rakkaani... Petri oli siis eilen työpaikan keila/saunaillassa ja hain sen sitten yöllä kotiin enkä saanu juurikaan nukuttua kun oli niin kuuma että Miisa meinas läkähtyä ja piti kastella sitä aina välillä ja sit kun yritti pitää ikkunaa auki niin Miisa Epäluuloinen murisi kaikille narahduksille mitä kuuli ja mitä kuvitteli kuulevansa. Meinasinkin sitten taas nukahtaa tänne polkiessani.... ehkä kotimatka sujuu virkeämmissä merkeissä...

Olin eilen töissä kun Petri soitti että Miisa tekee taas nokkahiiritemppujaan, eli jäynää ja muuta kiusaa meille... haluaa huomiota....

Eli esim. eilen Miisa oli vieny vessapaperirullan, Petri sitten yritti sitä saada pois ja tais onnistuakin. Ja sillon ko mein terassia rakennettiin niin Miisa teki nokkahiiritemppujaan vähänväliä, eli välillä viiletti mittanauha välillä ruuvimeisseli suussaan pitkin pihaa :)

Eli meillä asuu koira joka aina välillä muistuttaa enemmän nokkahiirtä..... :)

Tänään on siis Eino Leinon päivä. Tässä pieni tietoisku Einosta, eihän sitä koskaan tiedä vaikka tämäkin tieto tulisi jossain tilanteessa tarpeeseen.
Eli:
Leino sulatti suomalaisen kansanrunouden osaksi taiderunoutta ja vaikutti merkittävästi suomen kielen kehitykseen runouden kielenä. Hänen laaja lukeneisuutensa ja kielitaitonsa auttoivat häntä yhdistämään kansalliset ainekset ajan uusiin eurooppalaisiin virtauksiin. Valtavaan kirjalliseen tuotantoon kuuluvat runojen ohella näytelmät, käännökset, sanomalehtityö, pakinat, proosa ja esseistiikka, joilla aloilla hän myös ylsi huomattaviin saavutuksiin.

Ja tässä pieni näyteruno:

Kauppasopimus

"Laitapa minulle laulunen!"
Vai laulunen!
Vai laulunen!
"Laitapa minulle laulunen!" -
"Juu, kyllä, mut laulut ne maksaa.

Annatko minulle suukkosen?"
Vai suukkosen!
Vai suukkosen!
"Annatko minulle suukkosen?" -
"Ei, liian on kallis se taksa.

Runoahan joka mies rustailee!"
Vai rustailee!
Vai rustailee!
"Runoahan joka mies rustailee." -
"Juu, juu, mutta minkälaista?

Mut suukkoja joka tyttö suihkailee."
Vai suihkailee!
Vai suihkailee!
"Suukkoja joka tyttö suihkailee." -
"Juu, juu, mut miltä ne maistaa?

Runojahan kaikille annetaan."
Vai kaikillen!
Vai kaikillen!
"Runojahan kaikille annetaan." -
"Ja entäpä suuteloita!

Mut suo mulle suukkojen oikeus, oi!"
Vai suukkojen!
Vai suukkojen!
"Niin sinulle yksin mun lauluni soi!" -
"Mut saattaako sinuhun luottaa?

Ja saat sinä vallita suukkoja mun!
Niin suukkoja mun!
Niin suukkoja mun!
Kun saan minä hallita lauluja sun!"
"Mut saattaako sinuhun luottaa?"


siinä se :)

Jos karhu ei hoida kuntoaan,
hän saattaa ruveta lihomaan.
Onko siis ihme minkäänlainen,
että Nallemme on pullukkainen,
kun hoitaa omaa kuntoaan
vain putoamalla sohvaltaan
mutta ei koskaan tosissaan
rupea takaisin kapuamaan?

Lihavuus kyllä askarrutti,
se nalleakin huolestutti,
hän on näet tekoa tukevaa.
"Olisi hoikkuus pukevaa",
hän mietti, "mutta vaikeaa
on kuntoansa kohentaa,
kun ei sitten milloinkaan
päästetä ulos liikkumaan."

Hän kuono vasten ikkunaa
sai turhaan ulos tuijottaa
ja päiväkaudet katseli,
kun kansa pääsi liikkumaan
ja eroon liikakiloistaan.
Hän huokaisi syvään: "Varmaankin
minä olen kaikkein lihavin!"

Ikiomalla paikallaan
yöt Nalle nukkui sohvassaan,
mutta ei suinkaan yksinään,
oli siellä hänen vieressään
eläintä jos jonkinlaista
ja vielä muuta kummajaista,
kuten "Olipa kerran"- kirjoja
ja Maailmanhistoria.

Sitä historiaa katsellessaan
hän näki Ranskan kuninkaan,
joka kuvassa näytti tukevalta,
ja Nalle luki kuvan alta:
"Kuningas Ludvig Näin ja Niin,
joka lisänimellä tunnettiin:
hän oli Ludvig 'Komea'!"
Ja mies oli tosi lihava!

Oli Nallesta vallan riemukasta
lukea, että suurta Kuningasta
sanottiin Ludvig "Komeaksi"
eikä lainkaan lihavaksi,
että miehessä oli oikea puhti,
vaikka hän oli varsin tuhti.
Siispä myös pulskasta nallesta
voi tulla "Karhu Komea".

Ehkäpä, mutta jospa niin
vain ennen aikaan uskottiin.
"On muoti voinut vaihtua,
ja nyt kaikkien pitää laihtua.
En joutuisi turhaan arvailemaan,
jos itse näkisin Kuninkaan.
Mistä löytyisi 'Ludvig Komea'?
Sitä ei kirjassa paljasteta."

Kun Nalle aamulla aprikoi,
missä "Ludvig Komea" olla voi,
katsellen ulos ikkunasta,
näkyykö missään Kuningasta,
ikuna auki rävähti
ja - huiskis - Nalle putosi.
Koko aprikointi kesken jää,
kun karhu kadulle mätkähtää.

Ohitse sattui kävelemään
mies pulska pilke silmissään,
hän näki Nallen pudonneen
ja nosti hänet jaloilleen,
lempeästi rohkaisi
ja lohduttavasti puheli:
"Ikävä pudota alas tuolta,
mutta enää ei tarvitse tunte huolta."

Ei Nalle pystynyt puhumaan,
ei tainnut mitään kuullakaan.
Hän osasi vain tuijottaa
kuvakirjan miestä tukevaa.
Voisiko "komea" Kuningas
olla tämä mies vatsakas?
"Ei", tuumi hän, "vaan sittenkin,
entäpä jos kysyisin?"

"Olenko sattunut tapaamaan
Hänen Majesteettinsa Ranskan Kuninkaan?"
"Olette kyllä." Mies kumarsi
ja hattuansa kohotti.
"Ja minä kai saan kunnian
tavata Karhu Komean?"
Nalle kumarsi vielä syvemmin
ja vastasi: "Niin saattekin!"

Ikkunan alla seisoivat
nyt komeat herrat molemmat
ja jutteliva huolettamina,
jos kohta hiukan lihavina.
Sitten Kuningas soitti ovikelloa
kun tahtoi jatkaa matkaansa.
"Teidän karhunne tässä, arvaan niin",
hän sanoi hymyillen. "Näkemiin."

Jos karhu ei hoida kuntoaan,
hän saattaa ruveta lihomaan.
Onko siis ihme minkäänlainen,
että Nallemme on pullukkainen.
Mutta nyt ei huoleta ensinkään,
vaikka häntä pulskana pidetään.
Niin ei ole laita laisinkaan.
Hän ihailee ulkomuotoaan.

A.A. Milne

eli hei, tänään on mein 2vee päivä eikä me ees nähä, eli aamulla lähin puol seiska töihin ja sanoin petrille heippa ja sit petri menee 13 töihin ja pääsee 21. eli nähään tänään noin 1tunnin ajan kun mä kuitenkin simahdan kymmeneltä....

mut torstaina sit tehään jotain kivaa :)

Muita päivän puheenaiheita:
mä oon nyt virallisesti ohittanut yhden amatööripyöräilijöiden tärkeän etapin, nimittäin sen, ettei mun perse oo enää hellänä pitkän polkemisen jäljiltä, eiks oo hienoo :)

sit mun pitää viedä tänään tai viimestään huomenna mun pyörä 150 huoltoon, pitää säätää ja vääntää ja kiristää pultteja, ettei ajopeli hajoo alle :)

meen illalla Maijun kanssa jumppaan...

sää näyttää ainakin toistaseks oikeen mukavalta ja lämpimältä :)

siinä ne tän päivän tärkeimmät ainakin näillänäkymin...

jatketaan

siis hyviä neuvoja: kirjota sinne ihan himmeellä vaan mein nimet...

eli homma on niin et voin antaa aikoja vaan 5pv eteenpäin ja sit joku halus varata jazzviikolle niin et jos mä ihan himmeellä kirjottaisin jo sinne varauksen ja sit se varmistais sen huomenna.... kirjota nyt sit tietokone ruutuun himmeellä.... eiks se tajunnu et tää pulju on kans jo tietotekniikka-ajassa. kyl niil välillä välähtää...

Tänään oltiin Miisan kanssa tosi reippaita kun noustiin jo kasilta vaikka ois saatu nukkuu vaik kuin kauan. Petri oli taas yön töissä ja siihen perään viel aamun, mä en tajuu kuin se jakso olla hereillä niin kauan....

mut joo käytiin ekaks lenkillä miisalaisen kanssa, ja miisa alkaa jo oppii ettei autojen perään saa juosta. oon vähän ylpee :) ja sit vaan hengailtiin kotona, kunnes lähettiin sit koirakouluun innoissaan kun ei olla oltu kahteen viikkoon. ja mentiin viel pyörällä! siis mä poljin ja miisa istu korissa edessä, eli ei, kaikki jotka jo näki kuvan mielessään siitä kuinka mä poljen mun pyörällä ja miisa polkee vierellä jollain kolmepyöräsellä, niin se ei menny niin, vaan miisa tosiaan ei osaa itse polkea vaikka muuten niin etevä onkin :) eli se istuu korissa edessä ja tuulettaa korviaan, ja välillä vähän siristää silmiään kun mennään niin kovaa :) muuten homma sujuu jo ongelmitta, paitsi sit kun pysätään niin miisa aina välillä luulee voivansa vaan loikata pois ja sillon se sit jää roikkumaan valjaistaan siihen ohjaustankoon, kyl se sillon näyttää aika huvittavalta.... mut eli mentiin koirakouluun pyörällä ja oltiin viel ajoissa, mut sit saatiinkin kuulla et kaikki muut on näyttelyissä, eli koirakoulu oli peruttu, kyl meitä harmitti... :( mut sit ei voinu muuta kun vaan polkee kotiin.... ens su sit taas uus yritys.

ja nyt oon sit ollu täs töissä jo jonkin aikaa ja pitäs olla viel kasiin.... ja sit kotiin.

huomenna ollaan oltu Petrin kanssa yhessä tasan kaks vuotta <3

oon tääl kotona taas... joo eli yritän maksaa laskua, mutta ilmeisesti satakunnan puhelimelle ei raha kelpaa kun ei toi typerä verkkopankki toimi. damn.

mut muuten päivä on ollu kiva. olin jopa niin reipas että poljin töihin molempiin suuntiin eli yht melkeen 40km!!! nyt on jalka puutunu.... kotiin poljin jopa supernopeesti, olihan mulla sentään hyvä vauhdittaja eli survivors. olin kotona jo 5 vaille, mut se alkokin vasta 5 yli kun oli aika-ajot....

no nyt se oli miettiny tarpeeks et voi päästää mut maksamaan laskua.. eli pieni hetki ai nyt se viel miettii vähän lisää... tää tekniikka on kyl niin ihmeellisen ihanaa

juhannus oli ja meni. oltiin merikarvialla jos kaikki ei sitä viel tienny... nukuttiin teltassa ja Miisaa pelotti kaikki äänet, ei oikeen nukkunu kunnolla ja sen huomas seuraavana päivänä kun päästiin sisälle niin makas ihan kuolleen näkösenä ja nukku vaan. pienellä oli vähän uni

kohta on jazzit kivaa :)

niitä ja verkkopankin toimimista odotellessa taidan kattoo jotain uusia kuvia :)

palaillaan

äseken soitti pelaaja joka halus varata ajan kahdelle persoonalle.... olikohan ne molemmat sen omia.... oli hauskaa, tai sit oon vaan tosiväsyny