IRC-Galleria

Menen tänään ensimmäistä kertaa elämässäni Turkuun. Ennakkoluulottomasti ja rohkeasti.

Ja sain jotain aikaiseksi, luin kirjastossa kolme tuntia aamulla Pohjoismaiden älyttömän mielenkiintoista historiaa. Jopa siinä kirjassa luki että "moderni hyvinvointivaltio lieneekin ainoa asia joka Pohjoismaista tullaan mainitsemaan maailmanhistoriaa myöhemmin kirjoitettaessa." Miksi siis 300 sivua vielä tämänkin toteamuksen jälkeen? Perkele. Ja miksi kaikki Ruotsin kuninkaat ovat olleet Kaarleja tai Kustaita tai Kaarle Kustaita.

150 sivua vielä.

Kurja sanoo:
"Beethoven, that deaf motherfucker, didn't know what he was composing. Fuck this shit."

Hain yliopistoihin. Se oli ahdistavaa.

vaikka seuraankin musiikillista kehittymistäsi suurella mielenkiinnolla ja muistan itsekin saman ajan kun halusin tuottaa mahdollisimman paljon ääntä ympärilleni, minun on pakko silti ilmaista lievä ärtymykseni klo 10- 16 kestävään tauottomaan rummuttamiseesi.
Jos sama meno jatkuu vielä pari päivää minulla ei valitettavasti ole muita vaihtoehtoja kuin hunt you down sillä sinä vakavasti häiritset sekä mielenterveyttäni että muutenkin huonosti sujuvaa pääsykokeisiin lukemistani.

Lämpimin terveisin
Laura K.

Taidan olla tulossa kipeäksi, mikä on harvinaisen perseestä koska tämä on ensimmäinen viikonloppu sitten helmikuun kun minulla olisi suunnitelmia, Aulinkin ollessa bäk in da hood. En suostu sairastamaan.
Päätin myös että tänä vuonna Ilosaari ei mene minulta sivu suun.

Arttu kävi katsomassa autoa ja ilmeisesti vika ei olekaan renkaissa tai muttereissa tai jossain muussa ymmärrettävässä osassa vaan jossain vanteen kiinnityksessä. Oh joy.

Olipa ihan hyvä ilta Rytmikorjaamolla. Herra Ylppö & Ihmiset soittivat Doorsia, ja Saran Vielä muodostan varjoni oli yksi hienoimmista livevedoista pitkään aikaan.
Oli tosin myös kohtuullisen kuumottava matka takaisin kotiin. Kaikki oli ihan hyvin, vaikka ajaminen oli ihan mielenkiintoista kolmen aikaan aamuyöstä kauheissa kofeiinihorkissa ja Krista ja Eero molemmat lojaalisti syvässä unessa, kunnes Töysässä auton toinen takarengas alkaa hitaasti mutta varmasti irtoamaan. Kun opin vasta pari viikkoa sitten että auton rengasta vaihdettaessa käytetään tunkkia eikä trukkia ("No eikö se ole aika sama asia?"), en todellakaan tuntenut olevani kykeneväinen tekemään tilanteessa muuta kuin kiroilemaan, eikä Eero tekniikkatietoisen sukupuolen edustajanakaan osannut sen paremmin. Tietenkään kummallakaan ei ollut mitään tiepalvelun numeroa, ei edes tiedetty tarkalleen minne sitä voisi soittaa siihen aikaan aamuyöstä. Oli pisin matka Töysästä Ähtäriin ikinä, viimeiset kilometrit oli erittäin mielenkiintoiset, hoin ääneen mantraa "älä irtoa älä irtoa" joka ilmeisesti tehosi koska kuin ihmeen kaupalla pääsin kotiin asti.

Pitäisi mennä jonnekin amiksen autonhuolto-kurssille, vituttaa olla noin avuton tuollaisissa tilanteissa. Tiemykseni autoista rajoittuu lähinnä siihen että niihin pitää laittaa välillä bensaa ja sitten niillä ajellaan taas. Ja näin käy aina kun olen viikonloput yksin kotona.
...

Nekkusan sanoo:
mikä teitä nykynuoria vaivaa?

Eilisestä ahdistuksesta on tänään jäljellä vain hämärät muistikuvat ja hyvä niin. Juoksin nilkkoja myöten loskassa puolitoista tuntia, kuunnellen repeatilla Aenimaa.
"I sure could use a vacation from this bullshit three ring circus sideshow of freaks here in this hopeless fucking hole--"

Tänään ajattelin että epämääräisessä angstissa rypemisen sijaan voisin oikeasti käyttää tämän kevään hyödyksi. Oikeasti käyttää, enkä vain suunnitella niin. Tai mikä tärkeämpää, pitää itseni kiireisenä.