IRC-Galleria

huhuh mika viikko takana! ollaan noin miljoonan asukkaan kaupungissa nimelta aquascalientes. ollaan tehty paljon vapaaehtoistoita, oon mm. maalannut suojateita ja puiston aitoja, jakanut kukkia ja lisannyt ymparistotietoisuutta yms. ihan hullun kuuma, oon ruskettunutkin kun ollaan oltu pitkat paivat ulkona.
mulla ihan paras perhe, isa on uwp alumni jalleen, cast 1995. sitten on aiti ja 2 vuotias tytto fatima. tullaan tosi hyvin juttuun ja mukavaa on ollut. huomenna meilla on 2 tayspitkaa showta perakkain, ei olekaan tullut ennen koettua moista...

enaa reilu 2 viikkoa jaljella, ajatukset rupee olee jo vahvasti kotona. mut tosiaan taa perhe ollut ihan loistava, teki mulle suomi'illallisen, perunoita ja tummaa limppua finlandia juustolla :D oli kylla niin hyvaa ja ihan kuin kotona olis ollu :P

hassua kun kaupoissa on jo joulujuttuja, mut ei tunnu yhtaan joululta, kun on niin kuuma. jouluna pitaa olla lunta. tai ainakin kylma...

kohtahan sita jo nahdaan!

ayayay meksikossa ollaan!

ei alkanu kauheen vahvasti, heti ekana iltana sain oksennustaudin ja vietin 2 päivää kotosalla. tällä viikolla ollaan oltu lehdessä, telkkarissa ympäri etelä-amerikkaa ja muutenkin aikamoisesti esillä.
tänään oli alueeseen tutustumispäivä, käytiin maailman 3. suurimmalla pyramidilla. käytiin myös mexico cityn vanhan kaupungin puolella. mukava päivä, mut rankka, ollaan 2 km korkeudessa ja ilma on ohutta plus aurinko on kuuma. saapahan väriä pintaan ennen kun tuun suomeen.

mun host-perheeseen kuuluu up with people (tai viva la gente kuten me ollaan meksikossa) alumni Hugo, noin 35 tms. ja sen äiti Luz Maria. äiti ei puhu englantia, et oonpahan saanu verestää espanjaani ihan olan takaa. kumman paljon sitä ymmärtää kun on pakko! eli äiti mua enimmäkseen kuskailee ja sen kanssa hengailen, et jos jotain haluaa puhua sen kanssa niin se on sit espanjaksi...:P

tänään oltiin syömässä vähän hienommin ravintolassa ja intouduttiin salsaamaan! mun host-iskä siis opetti mulle lattaritanssien saloja. oli mukavaa, meksikolainen ruoka on niin hyvää ja tunnelma katossa.

2 vapaapäivää edessä, katsotaan mitä sitä tulee tehtyä. ensi viikko on ihan hullun rankka. mut siirrettiin minishow ryhmään (puolet meistä tekee noita pikkushowta ja nyt mä oon niissä mukana) mutta se tarkoittaa pitkiä päiviä ja 2 showta päivässä tahtia. kova promoaminen meksikossa päällä...

terkkuja aurinkoisesta meksikosta!

oon aivan ihastunut pikkukaupunkiin virginiassa, harrisonburgiin! mun host-perheeseen kuuluu kämppis Joellen lisäksi isä, äiti ja 4 lasta (4, 6, 9 ja 11 v). kissa, koira ja kanoja. naapurissa hevosia ja lehmiä, eli ihan maaseudulla ollaan. superkaunista, täällä on just ruska parhaimmillaan, vuoria ympärillä.
syödään tosi terveellisesti, raakamaitoa naapuritilalta, omaa leipää yms. lapset on tosi hyvin kasvatettuja, auttaa tiskeissä omatoimisesti yms. tänään vapaapäivänä oltiin auttamassa naapuritilalla istuttamassa puita, ja sit syötiin niillä.

showt on ollu melkeen loppuunmyytyjö ja yleisö ollu hyvin mukana. nää pienet yhteisöt ottaa up with peoplen aina vähän innokkaammin vastaan.

muuten menee oikeen hyvin, mutta parina viime päivänä oon saanu allergisen reaktion, en tiedä mistä, näppylöitä käsiin, kaulaan ja kasvoihin. superkutiavia ja rumia :( toivottavasti olis vaan ohimenevää...

ylihuomenna matka jatkuu leirikeskukseen, tullaan asustelemaan siellä 12 hengen mökeissä siskonpedissä. tulee olee varmana ihan sairaan kivaa! meillä on myös "talent-show" hyvin vuoksi, aion varmaan soittaa jonkun oman biisin siellä.

huomenna on halloween, mennään todennäköisesti kaupungille "trick and treat" keppostelemaan. aion pukeutua merirosvoksi, ostin eilen silmälapunkin :P

toivottavasti suomessa on yhtä kaunis syksy kuin täällä!

meilla oli 4 paivan pikavisiitti kaupunkiin nimelta Salisbury. sijaitsee Marylandissa. vaikka kaupunki oli pieni silla oli paljon ongelmia. tietyilla alueilla oli huumekauppaa yms muuta epailyttavaa jopa keskellla kirkasta paivaa. kummallista miten sympaattinen pikkukaupunki oli niin huonossa jamassa. rikollisuutta prosentuaalisesti enemman kuin baltimoressa, joka on sentaan iso kaupunki.
Host-perheessani oli yksinhuoltaja aiti, 15 v autistinen tytar caroline, sean 13 v ja james 11 v ja 2 koiraa, axel + oreo. supermukavia ihmisia, ei hiljaista hetkea nahty siina talossa! pelattiin twitteria lasten kanssa, kaytiin shown jalkeen porealtaassa mun kamppisten McKennan, Nancyn ja Caecilian kanssa. vietin synttarit tassa seurueessa, oli suiperhauskaa, mentiin ravintolaan nimelta chuck e. cheese. Siella on pizzaa ja salaattia ruokana ja sit erilaisia peleja, kuin lasten kasino konsanaan. pelailtiin siella, otettiiin hauskoja kuvia ja syotiin. meilla oli jopa oma suklaakakku mukana, ja kynttilat, ilmapallot... ihan mieletonta! ihan paras paikka viettaa synttarit (host aiti taisi ottaa mun ikakriisin tosissaan :D)

matkapaivana kaytiin tutustumassa Annapolikseen, joka sateesta huolimatta oli kaunis merenranta kaupunki.

Washington Dc:ssa ollaan tahan menessa tehty vapaaehtoistoita koulussa, sit meilla oli kaupunkiin tutustumispaiva ja tanaan host family day. Kaytiin katsomassa keskustassa tarkeimpia kohteita, kuten Valkoinen talo. ihan ulkopuolelta vaan katsottiin, jos olisi halunnut menna sisalle olisi pitanyt jonottaa ihan tosi kauan. jono oli vahintaaan 1 km.

ensi viikolla paljon vapaaehtoistoita lasten kanssa ja 2 showta tiedossa. viikon paasta maanantaina matka jatkuu Harrisonburgiin ja se onkin sit vika kohde jenkeissa.

tasan 2 kk niin olen suomessa.

enpä oo kerenny kirjoittelemaan hetkeen!

Taipeissa meillä oli mukavia vapaaehtoistyöpäiviä: oltiin mm. Sokeain Instituutilla, pidettiin kulttuurijuhla lukiolaisille yms.

juha ja gernot tuli torstaina taipeihin, mentiin illalla shown jälkeen syömään taiwanilaista ruokaa. ai niin torstai aamuna meilä oli 3 h aikaa kierrellä taipeita castin kanssa, mentiin taipei 101, eli maailman toiseksi korkeimmalle rakennukselle. kyllä se korkee olikin! juha ja gernot kävi siellä seur. päivänä auringonlaskun aikaan, ja niillä on varsin komeita kuvia.

Taiwan päätty erittäin mukavasti: meillä oli 2 showta Taiwanin parhaaksi rankatussa tilassa, yleisöä 2800! ja mikä parasta, yleisössä oli myös Juha! oli ehdottomasti yks parhaista showsta mitä ollaan vedetty. :)

la oli sit regional learning day. saatiin muodostaa 2-10 hengen ryhmät. mun ryhmässä oli mä, juha, gernot, Lieselot ja Linus. kierreltiin taipeita, ajettiin paljon MRT:llä, eli maailman parhaaksi rankatulla metrosysteemillä. illalla sit hengailtiin vaan hostellilla, kuunnteltiin musaa ja juteltiin. kiva oli kerrata kuulumisia juhan kanssa.

sunnuntaiaamulla 10 aikaan juha ja gernot lähti lentokentälle, eli mulla oli 10 tuntia aikaa hengailla itsekseni taipeissa. kiertelin kauppoja, menin leffaan (julia robertsin eat pray love, ihan jees) ja sit kiertelin lisää. en ees ostanu mitään, muutamia vaatteita sovitin, mutta nää aasialaiset on niin pieniä, et edes L koko ei mee mulle päälle :D

sit illalla kahdeksaksi tapaamispaikalle, sponsoreiden jäähyväispuheet, taiwan wrap-up, ja sit meillä oli vapaata aikaa n. 4 tuntia (klo23-03) sit bussilla lentokentälle ja lento hong kongiin lähti 6.25. nukuin koko lennon. sit vaihdettiin konetta, hong kong-new york 15h20 min lento. katoin 2 leffaa ja koko muun ajan nukuin. eli yli 10 h :D sit saavuttiiin nykiin päivällä 14 aikaan, sää oli harmaa, sateinen ja asteita n.12. ihan kuin suomessa :D
sit bussilla 5h Cantoniin, bostonin kupeeseen.

meillä oli 2 vapaaehtoistyöpäivää Mass hospital schoolilla, eli vammaisten lasten sairaalakoululla. erittäin mielenkiintoista mutta haastavaa. haastavaa varsinkin sen takia, että aikaero oli 12 h ja aivan jäätävä jetlag... torstaina oli showpäivä, täysi yleisö. olin aivan poikki shown jälkeen. ja sit vielä strike, eli purettiin lava.

seuraavana aamuna herään siihen et mulla on ihan järkyttävän paha olo, päätin jäädä kotiin, vaikka se tarkoittikin sitä että missasin bostonin retkipäivän. :( nukuin 24 h putkeen, kävin vaan vessassa ja juomassa välillä.

tänään hostfamilyday ja huomenna 10 h bussissa, eli ainakin 2 päivää voin vielä lepäillä.

seur. 4 viikkoa siis jenkeissä ja sit mexicoon!

Taipeissa ollaan. Mun host-perheeseen kuuluu isä ja äiti + 2 tyttöä, 15 ja 16 v. Isä on televisioyhtiön johtaja, joten aika rikas meininki. Ekana iltana kun tulivat hakemaan meidät, niin meillä oli autokuljettaja yms. Joskus isä ajaa itse, mutta yleensä meillä on kuski. hassua :O näillä oli sisäkkö 6 vuoden ajan, mutta sen isä sairastui niin se lähti takasin philippiineille. nyt pari kk ollut ilman sisäkköä.
sit mulla on kämppiksenä McKenna, 20 v Coloradosta. me ollaan aika paljon hengattu muutenkin yhdessä niin kivaa ja rentoa olla kämppiksinä. Toistaiseksi ei olla päästy edes käyttämään maailman parhaaksikin rankattua metroa, koska meiät aina ajetaan paikalle....

huomenna ja sunnuntaina vapaapäivä, eli ekaa kertaa varmaan tucsonin jälkeen 2 vapaapäivää putkeen. jee! huomenna mennään ainakin johonkin museoon käymään.

Tänään oli tosi hyvä vapaaehtoistyöpäivä. Eka oltiin sairaalalla jakamassa lahjoja ja "parane pian" kortteja potilaille. Nähtiin koko elämänkirjo: vastasynnyttäneitä, vanhuksia, syöpäpotilaita, onnettomuuden uhreja... pisti hiljaikseksi.

sit mentiin vanhustentalolle, ohjlmassa oli ikäihmisten aktivointia. tanssittiin niiden kanssa ja esitetttiin pari laulua/tanssia ja sit vaan juteltiin niiden kanssa. kumma miten sitä voikin jutella vaikka ei yhteistä kieltä olekaan :D aina sitä jotain tulee "keskusteltua" :D

no päivän päätteeksi autokuljettaja tulee taas hakee ja mentiin äitin ja vanhemman tyttären kanssa syömään thai ravintolaan. tosi hyvää ruokaa!

sit mentiin yömarkkinoille, siellä siis erilaisia sapuskoita ja vaatteita, kenkiä yms. vähän niin kuin espanjan markkinat. en ees ostanu mitään vaikka oli tosi halpaa. ei oo tilaa matkalaukussa :D

enää reilu viikko taiwanissa :O sit takas jenkkeihin...

taifuuni eli trooppinen hirmumyrsky muutti meidän aikataulua. meillä piti olla tänään showpäivä, mutta aamulla kuultiin, että sponsori oli perunu shown, koska taifuuni lähestyy taiwania ja kenenkään ei kannata poistua talosta. ei siis muuta kun kovaa tuulta ja sadetta, ei mikään hurrikaani kyseessä. eli no worries! :)

eilen ja toissapäivänä oli showt, oli ehkä parhaat showt tähän mennessä. tää viikko on ollu tosi kiva, paljon kaikkia kivoja vapaaehtoistyö kohteita ja täällä luostarissa asuminen on mukavaa, koska saadaan olla tosi paljon itseksemme. host-perheessä asuminen on kivaa, mutta välillä tosi rankkaa. täällä on saanut sit paljon omaa aikaa.

innolla odotan jo taipeita ja juhan näkemistä! :)

bullhead cityssa asuin John, 20v Maine U.S kanssa. asuttiin afroamerikkalaisen pariskunnan Janicen ja Davidin kanssa. heti ekana iltana meillä oli grillibileet, ja koska host-vanhemmat on karaokefaneja, kaikki vieraat lauloi jotain, me mukaan lukien. hauska viikko kaikenkaikkiaan, 2 showta paikallisissa lukioissa ja meilä oli vapaa päivä, mentiin melomaan joelle koko castin voimin. sen jälkeen uitiin ja sit vielä host-family nyyttärit. tosi kiva päivä. seuaavana päivänä lähdettiinkin sit taiwaniin. matkaa tehtiin sellaset 35 tuntia. kauas on pitkä matka :D
ekassa kaupungissa oltiin vaan 4 päivää, kämppiksenä Lieselot 17v Belgiasta. me ollaan tosi hyvät kaverit, joten oli kiva saada se kämppikseksi. host-perhe oli tosi mukava, harmi kun oltiin siellä vaan niin vähän aikaa. isä puhui heikkoa enkka, äiti ei ollenkaan. muun kiinan kielen taidot kasvaa kohisten. pakko on oppia kun "kukaan" ei puhu enkkua :D
nyt asun tosiaan buddhalaisessa temppelissä/nunna luostarissa 8 muun tytön kanssa. mielenkiintoista, ohjelmaan kuuluu mm. meditaatiota.
tänään vapaapäivänä meille oli järkätty mm. kalligrafian opetusta ja bonsai puista kertova luento. mielenkiintoinen päivä kaikenkaikkiaan! pitkä viikko tiedossa, 4 showta ja paljon vapaaehtoistyötä.
ai niin, ollaan sellasia julkkiksia täällä et ihan outoa :D mentiin esim. sairaalaaan tekee vapaaehtoistöitä, niin lehdistö paikalla, saadaan sairaanhoitajilta ruusut lahjaksi, johtajan puhe yms yms...koko ajan ihmiset haluu ottaa meistä kuvia ja pyytää nimmareita yms. meiän philippiiniläinen henkilökuntalainen kertoi, et nää pitää meitä ihan staroina. hassua :D
eilen shown jälkeen olin ihan poikki, vielä jetlag vaivaa yms ja sit kun lävelen bussille niin vielä tulee ihmiset pyytää nimmareita yms. siina tilanteessa tajusin, kuinka rankaa jonkun angelina jolien elämä on. päivästä toiseen koko ajan tällasta ja vbielä pahempaa. enpä haluis olla mikään megajulkkis....ja kuulemma meksikossa tulee olee vielä hullumpaa :O
nyt nukkumaa! nukun siis kovalla sängyllä, ei peittoa, pieni tyyny vaan. ja aamulla ämpärisuihkuun. luostarissa kun asutaan niin ei oo mitään luksusta. :)

terveiset hikisestä taiwanista!

nyt on viikko intiaanireservaatissa takana. asuin itse asiassa "tavallisten" ihmisten kanssa. äiti oli kaliforniasta ja isä intiasta. meillä oli myös 2 v host-veli, Anand. isä oli lääkäri paikallisessa sairaalassa ja asuttiin sairaalan viereisellä asuntoalueella. joten ei ollut niin erilainen kokemus kuin joillain. meiän talo ihan normi ja on sähköt ja juoksevat vedet, mikä ei siis kaikilla ollut itsestäänselvää. mutta vaikka en intiaanien kanssa asunutkaan, oli viikko täynnä kaikenlaista ihmeellistä ja erilaista. opin paljon hopien kulttuurista. Hopit on tunnettuja "peaceful people"na, eli rauhaarakastavana kansana. sit oli kaikenlaisia hauskoja juttuja kuten jos näät sateenkaaren ja vahingossa osoitat sitä sormella, mitä siis ei saisi tehdä, niin sun pitää puraista sormeasi jotta pahat henget eivät pääse vahingoittamaan. yms muita hauskoja juttuja. jotkut meidän porukasta, ne jotka asu intiaanien kanssa jopa osallistui joihinkin rituaaleihin yms.
meillä oli myös yks ilta "cultural celebration" night, missä nää esitti omaa kultuuriaan. ihan mieletöntä tanssia ja laulua yms. Ja ennen meidän showta yhden castilaisen host-sisko oli sanonu "make it rain". sade on kaikkein pyhin asia näille, tosi tärkeää. kaikki näiden kultuurissa ja rituaaleissa yms liittyy jollain tavalla sateeseen tai veteen yms.
Itse show täällä oli paras show ikinä! ihn mieletön energia ja fiilis, vikojen biisien aikanaosa meiän castista itki koska tunnelma oli niin tiheä.
eilen vierailimme kylässä, joka on amerikan toiseksi vanhin koko ajan asuttu kylä. ei saatu ottaa ollenkaan kuvia, mutta ihan mieletön paikka. ihan kuin olis jossain sadussa ollut... ei voi sanoin kuvailla kuinka erilaista!!!
eilen ja tänään oltiin host-familyn kanssa telttailemassa Grand Canyonilla, ihan mieletöntä! oli niin kivaa :)
Community Impact päivänä olin korjaamassa hopien juoksupolkua. Juokseminen on toinen tosi tärkeä asia hopeille. näillä on joka vuosi juoksukilpailut. Tai oikeastaan ei kilpailu, ksoka näiden kulttuurissa ei tunneta sanaa kilpailu. oli rankkaa, mutta onneks täällä ei oo niin kuuma kun ollaan niin korkeella. ehkä 25 astetta. lounaalla sit juteltiiin paikallisten kanssa ja jopa tavattiin kylän päällikkö, täällä päälliköt on aina naisia. varmaan joku 90.v nainen. olit tosi koskettavaa kun hän katsoi silmiin ja sanoi "askwali" eli siis kiitos. tuntui, että mitä täällä teemme on oikeasti tärkeää ja sitä arvostetaan. olen kyllä niin onnekas että sain kokea jotain näin ainutlaatuista!

huomenna matkapäivä Bullhead cityyn ja sit onkin jo aika mennä Taiwaniin. 2 kk takana, 4 edessä....hui kun menee aika nopeesti!

Maranassa ollaan. Mun perheeseen kuuluu Isä Jerry, poika Matt 19 v ja lehmänkokoinen superihana koira Kaiser. Sit mun kämppis on Dillan 18v. Etelä-Dakotasta, se on ensimmäistä kertaa oman osavaltionsa ulkopuolella :D Tosi rento perhe, ja mulla ihana oma huone, jota kutsutaan Tiffany-huoneeksi, koska sielä on tauluja "brekfast at tiffany's" klassikkoleffasta. mun sänky on aivan uskomattoman mukava ja siellä on tullutkin vietettyä nyt normia enemmän aikaa, koska oon kipeenä. flunssa iski päälle ja jäin tänään kotiin parantelemaan itseäni. Muilla siis tänään vapaaehtoistöitä. Eilen oltiin Estas Elementary ala-asteella pitämässä "stand for peace" oppituntia. oltiin 4 hengen ryhmissä, pidettiin puolentoistatunnin oppitunti ja sit lounaan jälkeen puolet castista esitti minishown. Oli aika jännää, mulla ei kokemusta lapsista ja sit vaan sinne 4. ja 6. luokkalaisten eteen pitämään oppituntia vieraalla kielellä :D totta kai meille oli pidetty kunnon koulutus tosta mut silti tosi jännää. no lapset tietty rakastaa jos koulussa jotain normaalista poikkeavaa ja oppitunnin jälkeen ne halus meiän nimikirjoitukset yms. rokkitähti olo :D
viikonloppuna 3 showta edessä, katsotaan nyt jos pääsen osallistumaan, tällä hetkellä olo ei ole kovin vahva :/ täällä on vaan niin ärsyttävää olla kipeenä, kun joka päivä missaa niin paljon. toivottavasti parantuisin viimeistään intiaanireservaattia varten!

terkkuja!