IRC-Galleria

Anton: Niin hei mennäänks me keskiviikkona clubille?
Mä: Joo, mennään!
Mietin hetken aikaa.
Mä: Mut sähän et tykänny clubista?
Anton: En niin, mut keskiviikkona mun on pakko tykätä.
Mä: Ai miks?
Anton: Koska mä rakastan sua ja mun on pakko tykätä niistä asioista mistä säkin tykkäät.
Nauran hetken aikaa.
Mä: Et sä kyl mua oikeesti rakasta.
Anton: Rakastanpas.

Okei sitten :D.

Eli tänään oltiin koko perhe elokuvissa ja sit mentiin syömään pizzaa. Kun meidän pizzat ei saapuntu tosi pitkään aikaan, äiti ja Dani aloitti veitsitaistelun, ne oli sii´s niinku kaks ritaria jotka kolisteli miekkojaan, sit mä menin mun veitsellä väliin poliisiksi. Iskä käski meidän lopettaa siinä vaiheessa kun tarjoilija kulki ohitse.
No seuraavask me sit ruvettiin kaikki mankumaan et missäköhän meidän pizzat on. Sit kun siellä oli yks tosi pullea tarjoilijatyttö niin äiti ehdotti et me kysyttäis siltä:
-Missä meidän pizzat viipyy? Onks joku syöny ne?
Ja sit vastattais ite:
-Vartalosta päätellen sinä :D :D.
Me naurettiin tolle jutulle ihan sika pitkään ja äitiä rueps nolottaakin kun se on kuitenkin opettaja ja kaikkea ja sit se pilailee tolleen :D.
No paluumatkalla autossa iskä suuttu mulle jostain pienestä ja sano et
-Ellet sä lopeta sä saat kohta kävellä kotiin. Mihin mä vastasin:
-Ahh, raikas ilma tekee hyvää.
Jolloin iskä ajo tien viereen ja käski mut ulos autosta :D mut sain kuitenkin loppuejn lopuks pysyä mukana :D onneksi :)!!
Ihania ne on mun rakkaat <3 :).

Pietro sanoo:
ricordi che prima di partire volevo dare a te il bacio più bello del mondo
Pietro sanoo:
Liisa io ti aspetto in italia per trascorrere una bella setti ana con te
Pietro sanoo:
Liisa io TI AMO
Pietro sanoo:
IO AMO TEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE
Pietro sanoo:
SEI LA MIA VITA


Ömmhh joo :D.
Pientä suhteellisuudentajua peliin.

Pietro sanoo:
allora ti aspetto in italia
Pietro sanoo:
vengo a prendere te all' aereoporto a napoli
Pietro sanoo:
e voglio abbracciarti e baciarti per l'infinito
Pietro sanoo:
e poi voglio prendere con te un aereo per helsinki
Pietro sanoo:
e venire con te in finlandia
Pietro sanoo:
e prendere tu come mia moglie


Hahaa, se haluu mun kaa naimisiin :D :D uuujee :).

Listaa seitsemän laulua, joista tällä hetkellä pidät. Genrellä ja sanoilla ei ole väliä, eikä haittaa vaikka laulu ei edes olisi mitenkään hyvä, kunhan itse nautit siitä.

Okei, tässä ne on, muttei missään järjestyksessä :)

1. I belong to you by Anastacia and Eros Ramazotti
2. When you look at me by Christina Milian
3. It's OK by Atomic Kitten
4. My humps by BEP
5. Laura non c'è by Nek
6. Since you've been gone by Kelly Clarkson
7. Beep by The Pussycat Dolls

Jee jee :).

No niin, pian taas ei kukaan voi olla mulle vihainen kunhan selvitän miksen oo taas soitellu tällä viikolla.
Okei eli maanantaina hengasin koulupäivän jälkeen Empun kanssa kymmeneen asti meillä, olipas ihanaa :)!!
Tiistaina vietin Miksan kanssa monta tuntia laatuaikaa Espalla ja kuuntelin kuinka se suli koska sen teki niin kauheesti mieli miestä :D. Oi Miksaseni <3. Ja tietty naposteltiin jätskiäja sit syötiin Mäkissä, se on jo perinne.. kun me kumpikin tykätään luksusruoasta niin kauheesti :D.
Keskiviikkona istuin yksikseni Espalla jonkun tunnin ja yritin tehdä italianläksyjä, tai no se oli tarkoitus, mut joku nuori mies joka tuli siihen viereiselle penkille istumaan ja juttelemaan pölötti koko ajan enkä oikein voinu keskittyä. Pakenin iskuyrityksiä lentokentällä, kun italialaiset saapui!! Sit hengattiin porukalla Hesassa taas johonkin kymmeneen.
Torstaina väsytti, niin silloin mentiin yhdessä GianLucan kanssa kotiin jo kahdeksaksi. Mutta en tietenkään päässyt nukkumaan kun joskus puolenyön aikaan, kun pölötettiin :D.
Perjantaina TALLINNAPÄIVÄ!! Oi rakastan sitä kaupunkia, vaikka kerjäläisistä tulikin surullinen mieli. Toisaalta, piristääköhän mikään yhtä tehokkaasti kuin laumallinen italialaisia nuoria :D?
Eilen oltiin koko päivä Lintsillä ja illalla lähdettiin Jassille bileisiin eli istumaan iltaa ja italialaiset kokkas meille makaroneja. Olin joskus kahden aikaan kotona.
Tänäänkin ollaan lähdössä kuudeksi kokoontumaan sisälle, toivottavasti tanssitaan. Katsotaan mitäö keksitään ensi viikolle :). Heippa!

ps. koska kaikki kyselee multa mesessä ja tekstiviestein ja varmaan viel enemmän sit huomenna että miten se kauan odotettu viikonloppu oikein sujuikaan niin käsken kaikkia lukemaan sen täältä. Oikeesti tapahtui niin paljon kaikkea et jos vaan kertoilen unohdan ihan varmana jotain. Joten nauttikaa nyt kerrankin kattavasta kertomuksesta, kun mähän en ¨ikinä kerro sun kavereille yhtään mitään. älä pidä meitä pimennossa¨. Okei, oot oikeessa ;) en pidäkään. Saa tulla myös kysymään lisää yksityiskohtia :D oon niin kiltillä päällä ;). Hyvää yötä!

Ai niin ja aloittakaa tän päivän merkintöjen alareunasta. Nää etenee kronologisessa järjestyksessä alhaalta ylöspäin.

Heräsin jo puol kasilta. Ihan totta, nukuin kolme ja puol tuntia. Tottakai herätin samalla Antinkin. Siin me sit löhöiltiin johonkin kymmeneen ja lähdettiin sit aamiaiselle. Meidän juna lähti puol kaheltatoista, Antti, Ville ja Sanna matkusti sillä Riihimäelle ja mä jatkoin Hesaan saakka. Pojatkin oli saaneet lomaa maanantai-aamuun asti. Antti makso herrasmiesmäisesti mun paluulipunkin, olin kyl pakko myöntää tosi yllättynyt koska se oli jo satsannut hotellihuoneeseen, meidän lippuihin yökerhoon ja kummankin juomiin. No, kuten Antti itse sanoo, armeija tekee pojasta miehen. En viitsinyt komentoida sitä sille, mutta sivari tekee pojasta luultavasti PAREMMAN miehen. Okei tollanen intohimoarmeija tyyliin just laskuvarjojääkäriys on erityisjuttu.

Junassa ehdin kirjoittaa ja kirjoittaa puhtaaks mun italianaineen,se oli tosi kivaa :). Kahden aikaan monenkymmenen minuutin laukunkantamisen jälkeen olin kotona :). Menin vielä naapurin partsille istahtelemaan iltapäiväksi. Sit kuuden jälkeen oon vaan tanssinut, kattonut American Idolsia, kuunnellut musaa ja palautunut ja sen sellaista. Tosi mukava ja hauska viikonloppu oli täytyy sanoa, tykkäsin kovasti. Vaikka nyt kyllä väsyttääkin. Että nukkumaan :)!

Elikkäs aamulla heräilin jo seitsemän aikoihin (!!). Puin päälle, hermoilin vielä vähän ja sit lähdettiin äidin kanssa kävelemään kampaajalle. Oli ihanan ihanan lämmintä, kunnon keävinen päivä - sellainen sää saisi olla aina. Kampaajatädillä istuin kymmeneen asti ja sitten kiiruhdettiin junalle Helsinkiin. Armaassa pääkaupungissamme ehdin puolessa tunnissa hermostua kun kuulin että opiskelijaalennuksen saamiseksi tarvitaan kortti, hommata sen, ostaa lipun, saada mukaan eväitä, löytää oiekan junan, aika hienosti :). Matka Kouvolaan kesti kaks ja puoli tuntia, tajusin just etten oo varmaan koskaan matkustanut yksin junassa niin pitkään. Se oli kuiteskin mukavaa, aurinko pasitoi kirkkaalta taivaalta ja maisemat olivat nättejä. Hassua, kuinka pian Hesan rajojen ulkopuolella alkoi pelto.

Kouvolan asemalla mua odotti kolme juhlapukuista, kaljuksi ajeltua jääkäripoikaa - siis laskuvarjojääkäriä, inttiarvoltaan ne on alikersantteja. Tai siis Ville tietysti odotti sen tyttöystävää ja Briit tuli kuskiksi, mutta ymmärsitte varmaan pointin :D. Löhöiltiin Antin kanssa puolisen tuntia hotellihuoneessa, sit se lähti kavereittensa kanssa valokuvattavaks millä aikaa mä puin ja palas sit hotellille hakemaan mut. Viideltä alkoi vastaanotto Kouvolan kaupungintalolla. Oli tosi tosi upea juhla! Hyvää ruokaa, tosi kivaa porukkaa, ja tietysti hauska tavata Anttia ihan (liian) pitkästä aikaa. Kaikilla tytöillä oli Vanhojen Tanssien tyylsiet puvut, ainakaan ne ei hienoudeltaan jäänyt yhtään jälkeen, ja upeat kampaukset. Ruokailun jälkeen siellä oli bändi soittamassa. Lähdettiin joksus puol kymmenen aikoihin takaisin hotellille, ettei poitsut ois joutunut nostelemaan pöytiä paikoilleen ;D.

Vaatteiden vaihdon jälkeen yheltätoista me suunnattiin Kouvolan yöelämään jatkoille. Voin kertoa että Diva rulettaa ;)! Oispa meillä Hesassakin tollanen paikka, tai vaik Lepuskissa mieluiten, missä sois koko ajan mukaansatempaava r'n'bmusa ja joka olis pieno di nuoria ihmisiä ja tunnelmaltaan tiivis. Se musa oli oikeestikin tosi tanssittavaa! Drinksun ja siiderin jälkeen mä jaksoin helposti tanssia puol neljään saakka, ja Anttikin joras mukana vaikkei se sitä 'yleensä harrasta'. Neljäks palattiin hotelille ja ihasteltiin matkalla Kouvolaa, se on nimittäin davvero tosi kaunis pieni kaupunki. Ihana viihtyisä keskusta. Ei meianttu enää päästä sisälle hotelliin, mut loppujen lopuks älyttiin painaa jotain nappia :D. Antti osti mulle vielä iltapalaks sellasesta automaatista suklaapatukan, ja huomattiin et alaikänenkin ois saanu samasta koneesta tupakkaa ostettua - kalliilla tosi sentään - hyi hyi. Muistan et käperryin suoraan sängylle ja olin nukahtanut jo sillä aikaa kun ANtti vielä hengas vessassa - no mut hei, kello oli jo neljä am!

Pe oli tosi omituinen ja jänskä päivä, suurimmaksi osaksi myös ihan huippukiva :). Kiiruhdin kouluun tottakai myöhässä, mikä ei tosin haitannut, koska ekalla tunnilla meil oli sijainen, toka tunti oli peruttu ja kolmannen piti taas sijainen. Panikoin seuraavan päivän matkatavaroista sen verran et peruin Miksan kanssa suunnitellun leffaillan ja suuntasin kotiin pakkaamaan.

Junassa matkalla Leppävaaran tapasin vanhan luokkalaiseni Miran. Jos luet tätä niin oli tosi tosi kiva jutella pitkästä aikaa! Tosi mukava kuulla vanhoista ystävistä :). Istuttiin vielä vähän aikaa Lepuskissa penkillä ja päiviteltiin ja ihasteltiin kuumuuttaa.. ou jee, alkoi jo tuntumaan kesältä :).

Tulin kotiin ja kävin työn touhuun. Sit joskus neljän aikaan taivaalta alko kuulua ihan ihme surinaa, sellasta joka melkeinpä ravisutti koko taloa. Soitin äidillekin ja selostin että kuulostaa ihan siltä kuin pommikoneet lähestyis tai jotain. Sit kun Dani tuli kotiin se kertoi syyn meteliin: kyseessä oli ollut Mediheli, meidän naapuritalossa oli sattuntu onnettomuus. Joku oli hypännyt tai pudonnut tai työnnetty parvekkeelta. Paikalle tuli myös ambulanssi, palokunta ja sikana poliiseita. Sen tapahtumapaikan ympärille oli kerääntynyt kauheasti uteliaita ihmisiä, mutta mä en uskaltanut mennä lähelle. Kamalaa tollanen :(.

Sain tavarat pakattua yllättävän nopsaan (vaikka sit lauantaina huomasinkin unohtaneeni yhtä sun toista, suprisingly :P). Puoli kahdeksalta Katrin seisoi oven takana. Se letitti mulle erilaisia kampauksia ja juteltiin pitkästä aikaa kunnolla. Puol ysin aikaan pojat (jos niitä sun sellasiks voi enää kutsua :D) tuli hakemaan meidät. Lähdettiin Töölöön keilaamaan, keilattiin ysistä yhteentoista. En voittantu kertaakaan, itse asiassa taisin olla vika joka pelissä. No, ehkä sen voi pistää iän piikkiin (vaikka Katrin täyttääkin 18 vasta tässä kuussa). Anyway, poitsut tarjos meille siideriä ja jätskiä ja vei mut kiltisti kotiin puol kahekstoista - Katrin tosin jatkoi vielä Hietsuun ja kebabille mutta mua odotti tärkeä lauantaipäivä ja nokoset oli ehdottomasti paikoillaan ;) - vaikka ne vähän lyhyeksi jäikin.