IRC-Galleria

Oon ollu käyttäjänä vuoden ja 11 kuukautta!

Aijai huomenna.

Illalla taivaan reuna oli haalean pinkki ja kaukaa kantautu jarruttavien autojen ääniä. Taivaalta leijaili lunta hiljalleen ja pikkuinen pakkanen kiristeli poskilla. Meidän nauru kaikui ja heijasteli talveen valmistautuvilta puunrungoilta, verhoin pimennetyiltä ikkunoilta ja ohuen lumen peittämiltä paperinkeräyslaatikoilta. Sitten kaikki hiljeni. Hopeinen taksi kiiruhti ohitseni ja hävisi katuvalojen loisteesta mutkan taakse.

Eilen aamulla taivas oli kirkuvan violetti. Linnut ei laulanu missään, ainoa ääni oli kellojen tikitys ympäri taloa. Oli kylmä ja kello oli tuskin yli seitsemän.

Joku koputtaa mun ikkunaan.

Kerron heti alkuun etten aio runoilla tänään.

Tänään on ollut kummallinen päivä, kuten oikeastaan myös ainakin kolme edeltäjäänsä. Hytisin ensin ruotsintunnille, jonka aikana alkoi sataa lunta. Se tosiaan oli LUNTA vielä sillon. Tulin kotiin yksinäni ja vastassa oli äiti, suitsukkeiden tuoksua ja paljon kynttilöitä. JOULU JOULU TULLUT ON. Vaan ei tullut, kun kohta piti lähteä kouluun takas ja seisoin bussipysäkillä vartin odottamassa linjuria saapuvaksi lumen sataessa vaakasuoraan mua päin. Lopulta valkoisten puiden, kostean lumipyryn ja hiljaisuuden seasta ryömi esiin luminen bussi, joka lähempää tarkasteltuna paljastui 27:ksi ja pääsin täten kouluun muiden naurettavaksi, kiitos vaan. :D

Jaja. Tulin kotiin ja oon soitellu joululauluja. Käkääää

plaa

Ei o tylsää.

On allani jälleen sama vanha tuoli
mielessäni muutama pikkuinen huoli/
vaan ei pahasti viillä murheen nuoli
on särjelläkin vatsassaan suoli/

Ei ollut ekan runoni suosio suuri
kuin välillämme olisi jokin muuri/
pöydällä vieressäni vilkkuu luuri
on mullakin käynyt joskus hyvä tuuri/

Muistin yhtäkkiä tekemiset muut
"älä lopeta" sanoo nyt kaikkien suut/
vaan kyllä tästä nyt korjaan mun luut
ennen kuin taivaalle nousee kuut/

Yo.

Istun tuolillani tässä
kuin mukana elämässä/
ei oo koskaan ollut lempiaine kässä
ei ees kaheksan vuoden iässä/

Tulin puol tuntia sitten saunasta
joka on paikkana ihan nasta/
vaik ei oiskaan tekemisistä parasta
niin oon sentään kuustoistavuotias vasta/

On päälläni kukallinen yöpaita
on mummo ollut joskus joululahjaa ostaessaan saita/
ajattelin joskus kierrellä paidassain ympäri maita
katsomaan onko jossain maailman laita/

Leivoin tänään mokkapaloja
ei siihen vaadita erityisempiä kokkauksen saloja/
mun piti piirrellä aikuisena taloja
mut ei ookaan fysiikat mun aloja/

Luin myöskin kirjaa englanniksi
siinä seikkaili monikin hotti tsiksi/
tavailin sitä ainoastaan siksi
no, englanninnumeron perusteella voitte arvata miksi/

On kädessäni Abban kokoelmakasetti
parempaa kuunneltavaa sekin kuin epävireinen falsetti/
lehmäni tänään männynoksia haketti
kun ei tullutkaan sille postissa pääsiäispaketti/

Tiistaina joudun kouluun taas
vaik ei sinnekään pääse joka maas/
parempi kai siellä kuin istua koko päivä haas
kirjain (g) tarkoittaa kemiassa gas/

En käsitä miksi kirjoitan tätä roskaa
eihän ole vielä maassa ees loskaa/
Anna-Liisan piirakassa on päällä toskaa
se ei olekaan mitä tahansa moskaa/

Toivottavasti nautitte elämyksestänne tästä
voisin jo lähteä lässyttämästä/
en ole nähnyt unta ihmisestä koiraa kävelyttävästä
kiitoksia riimituokiosta viihtyisästä/

yo.

"Ootteko nyt käyny siel salilla paljon?"
"Joo nyt on hyvin ehtiny ku on koeviikko!"
......"GRR"
"*Nauru*"

<3

En tiedä. En tosiaan.

Onks teille käyny niin, et oikeesti joku todella pitkäaikanen (min. muutama vuosi) haave tai toive tai vastaava kariutuu ihan yhtäkkiä? Tuntuu kummalta pitkän aikaa. Ja vielä kun se johtuu itsestä, ei tiedä oliko se sittenki väärin. Mut eikö tehäki niin ku tuntuu eikä niinku pitäis?

Joo
pitäis järkevä olla, joo
olla aikuinen mut en oo
(Maija Vilkkumaa - Kusipää)

No ei aikuinen. Mut jotain melkein, ainaki tietonen siitä mitä on aikuisena, tai mitä aikoo vähintäänki. Minä vaan en.

Ja nyt menen.

Saatan innostuu breikkaa
jopa kesken keikkaa
ja kaikki keillä leikkaa
tajuu etten feikkaa

Pikku G <3

Hyvää yötä.












No enkä menny nukkumaan.