IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

Psykologinen testiSunnuntai 01.06.2008 22:55

Aion kuntopyöräillä 28km Suomen Huippumalli Haun aikana, MUTTA televisio on mykkä.
Kysymys kuuluu Sekoanko päästäni heti vai vasta 28 km jälkeen. Mikä on muuten aika paljon, kun otetaan huomioon että mulla on vajaa 60 minuuttia aikaa, krapula ja oon juonut jo 4 litraa vettä, joten käyn varmaan vessassa välillä. Ja tietty juon lisää.
Vesimyrkytys <3

Päätä särkee vaik on Joy Divisionia. ):
Vaikka eihän sitä edes huomaa, kun ihailee huppupäitä <3 http://www.youtube.com/watch?v=0We9d5J3BLQ

Edit. Taisin epäonnistua ku isä tuli sähläämää sitä televisiota ja nyt sielt kuuluu vaa hulluks tekevä piippausääni. Sitäpaitsi krapula vei voiton. Mun paha olo vaan pahenee. Saavutus jäi reiluun kymmeneen kilsaan 22 minuutissa.

Miksi minua näin kiusataan?Sunnuntai 01.06.2008 20:42

Ensin saan parantaa krapulaani pesemällä puutarhakalusteita ja sitten. Isä kantaa kavereilleen lonkerot ja kaverin vaimo sytyttää vihreän Smartin. Mmm. Tasottava ja tupakka maistuis mullekin hei p.s.
Mutta olenhan vasta lapsi. Pieni tyhmä.

Ja voitan Santerin sydämen kunnossa. Me tehtiin testi. Mä oon keskiverto, mutta hänpä on huono! Ähhä. Joku tais eilen vielä uhota että kyllä mä nyt Mariannan voitan miten päin vaan. Hän jäi kolmen pisteen päähän mun tuloksesta ja sitten kun vielä katsotaan merkitys miesten ja naisten taulukoista ei hän olisi samoillakaan pistemäärillä ollut kuin välttävä. Joskus siitä on siis hyötyäkin, että rapakuntoinen mies vastaa normaalikuntoista naista :D

Bentagne Sunnuntai 01.06.2008 12:10

Olenpa ratkiriemukas.
Miksi Bentagne on ainoa mahdollinen henkilö kirjoittamaan sukat käsissä keltaisen puun varistaessa lehdet hänen päälleen?

Liikuntapäivän saldoPerjantai 30.05.2008 17:05

Paskanen koira, aurinkolasirusketus ja kaks rakkoa varpaissa. Rakoista saan kyllä kiittää ihan itseäni, kun päätin innokkaana kävellä Pitkäjärveltä kotiin. Se oli loppujen lopuksi ihan hyvä päätös, ulkona oli kiva ilma ja ihmisten pihat oli älyttömän kauniita.
Sit ku mulla on oma piha, mä laitan sinne kasvihuoneen ja tomaatteja, joita voin sitten syödä oman maan lehtisalaatin kera.
Ja omenapuita, vaikka saattaakin käydä niin, että tulen repimään kaikki omenankukat ja täten tuhoamaan oman satoni.

Oli oikein suuri ajatuskatkos, kun mietin, onko meidän pihassa vielä omenapuita. Jotenkin oli sellanen mielikuva, että ne kaadettiin, mutta toisaalta oisin mä huomannu sellasen tyhjän aukon pihassa. Ja pitkän jännityksen jälkeen sain selvyyden asiaan. Puut revittiin juurineen, minkä vuoksi en muista edes kantoja. Huoh.

Rakas päiväkirjaKeskiviikko 28.05.2008 01:14

Tänään söin kuus omenaa ja nyt on paska olo.

Mulla on viha-rakkaussuhde inspiraatioon. Miksi se kiemurtelee elämääni aina iltaisin, kun olen niin väsynyt etten jaksa edes vihjesanoja kirjoittaa muistiin. Ei sillä, että niistä olisi mitään hyötyä. Kännykkäni muisti on jo täynnä jotain "Uusi päivä, uudet kujeet. Vihjaus. Selvä". Tai no itse asiassa toi on tosi vanha, mutten ole poistanut sitä, koska elän toivossa että mulle joskus selviäisi mitä se tarkoittaa.

Tämän päivän saldo on maailman huonoiten luettu koealue ja "vihreä puu ja".
Ei, en minä ymmärrä itsekään.

Ehkä paras mennä opiskelemaan.

Kiitos KlonkkuTiistai 27.05.2008 17:00

Blogilista pelasti päiväni. Blogini on noussut yli 300 sijaa (:
Tätä sietää juhlia. Ehkä lähden terveyskeskukseen rokotuttamaan itselleni milligramman myrkkyjä, jotka hyvässä lykyssä turvottavat kurkkuni niin että tukehdun. Kyllä niin teen.

Minä muuten tiesin. Tiesin, että Klonkku nostaa minut kuuluisuuteen. Eilen minulla oli vielä 0 lukijaa ja tänään 12 :D

Vihaan PVV:täMaanantai 26.05.2008 19:56

Ei me oltukaan sielunsiskoja ):
Ehkä parempi näin, kyseessä kun oli kuitenkin PVV, jonka mä miellän koko ajan Pimenevien Päivien Valoksi. Ehkä liian hyvä mielikuvitus. Ja Mikael oli taas oikeassa. Kuinka sydäntä riistää myöntää se. TAAS.

Traaginen tapahtuma on näet maailman kliseisin (en lukenut, mutta mulla on oikeus väittää niin) tositarina abitytöstä ja jostain idioottipojasta. Se, mikä tässä kyrsii, on PVV:n valinta kirjoittaa mieluummin paskaa kun vastata mulle!
Olen sydänjuuriani myöten loukattu.

Kyllä kiitos, tiedän itsekin käyttäväni liikaa fraaseja jostain 60-luvulta. Ei sillä oikeastaan ole merkitystä, koska en ole ikuistanut itseäni minnekään muualle kuin tänne.
Räjähdän bilsankirjan seuraavaan virheeseen. Ei enää yhtään "hedelmöitynyttä" munasolua tai sanaa TOISAALTA. Kirjan tekijät ovat olleet oikea järjen riemuvoitto ihmiskunnalle. Se on kokoelma "älä tee näin"-esseevastauksia kokeista vuosien varrelta. Kaikki asiat on kerrottu kahteen kertaan, mutta sellaisilla ilmauksilla, että varmasti jää epäselväksi. Eikä saa unohtaa kesken jääviä lauseita ja vääriä sivunumeroita.

Ehkä mä luovutan ja jätän lukemisen kesken. Ei siitä tule mitään kun naurattaa ja vituttaa samaan aikaan.


Kahden päivän lukulomaMaanantai 26.05.2008 01:29

Olen henkisesti kuollut. Turha ihminen.
Kolmen päivän luovuuteni rajoittui hahmotelmaan Saiturin henkilöiden suhteista.
Ja vaikka Mikael niin kovin ihmetteli mielikuvitustani (joka tällä kertaa oli Suomi-ranska sanakirjan ansiota, kiitos vaan) Majakanvartijan siskon huonoa lomaa ei lasketa. Ei vaikka se oli "ei oo todellista" -lauseen arvonen. Ei vaikka Paulette liftasi sur le bateau du marchand de banane. Tajusin muuten, että tossa oli ylimääränen la. Voi kuinka surkeaa, Mikael vaikuttaa siltä ettei osaa yhdyssanoja ;) Mutta kuitenkin ranskankielinen säälittävyys on täysin ulkopuolinen tyhjäpäisyysongelmistani.

Ehkä kaksi lukemaani tarinaa kasiluokalta palauttivat minut epäluovuuden tasolle. Sille, missä luodaan pelkkää paskaa omaksi iloksi ja sitten pari helmeä, joita 40v nolifet saa lukea. Mutta missä ne helmet piileksii. Ei ainakaan Korkeaojalla ei. Sain vielä hävetä silmät päästäni kun äiti meni selaamaan sitä kovan onnen pääkallovihkoa. Hän tuskin edes ehti huomata eilen rustaamaani kahden lauseen alkua, jotka kirjotettuani olin niin täynnä epätoivoa, että luovuin yrittämisestä ja pengoin kaapista yksinäisen käsipainon. On se surkeeta kun odotetaan ihmisen raahaavan omat käsipainotkin mukanaan.

Onneks äiti sopi että vietän kesäkuussa kokonaisen viikon siellä luovuuden hautausmaalla <3
Mutta ehkä pystyn siihen. Ehkä Coe ja Saisio pystyvät nostamaan mut takaisin sinne sekopään tasolle täältä tylsän maallikon elämästä.
Ja kesällähän mulla ei ole irtonaisia varpaita! Ystävämme endorfiini on siis tervetullut vaikken töihin pääsekään.
Joten positiivisesti ajatellen eristäytyminen on mulle oikea lahja. Harmi kun en osaa ottaa sitä vastaan selkä suorassa. Olenpa säälittävä ihminen.

Koirankusetus kuplassaTorstai 22.05.2008 16:59

Eilen tuijotin ainakin viis minuuttia taivaalle kävellessäni. Ihme kyllä en saanut yhtäkään ohimenevää autokuskia kurkkimaan mitä niin kiinnostavaa siellä näkyy. Eikä ne olis ymmärtäneetkään. On se sääli.
- Vanhemmat »