IRC-Galleria

Laitoin tossa putiikin kiinni ja hyvältä tuntuu. Täytyypä sanoa, ettei se yrittäminen ollut varsinaisesti mun juttuni. Paljon helpompaa on olla "vastuuton veronmaksaja" ja antaa työnantajan laskea ne verot ja eläkkeet sun muut. Se homma on niin helvetin hankalaksi tehty
yrittäjille, että vaatisi suorastaan kuudennen aistin ja täydellisen arviointikyvyn, että pystyis ne etukäteen laittamaan säntilleen oikein.
Pitäydyn siis verokorttitouhussa ja kävinpä hakemassa vielä uudenkin sellaisen samalla kun ilmoitin verottajalle ennakkoverojen poistosta. On se niin letkeää... :) ihanan helppoa. Ja sitten kun liksaa tulee tilille niin sen voi huoletta käyttää kaiken, eikä tarvitse miettiä, paljonko siitä pitää jättää alviin, yel:iin ja ennakoihin. Verokorttilaisilta kun viedään sitten ihan valmiiksi kaikki tarpeellinen.
Viettäköön muut sitten "rääpijäisiä" niiden asiakkaiden kesken, joita multa jää. Heh, aivan sama sinänsä. Eipä ne oo varmaan muuta odotelleetkaan kuin E-graffojen hautajaisia :p Feel free everyone, it will be buried soon :) !

Yleisesti ottaen täytyy todeta, että elämä on aika mukavaa täällä Vantaalla. Mulla on kai menossa nyt joku harmonisempi vaihe kaikkien muuttojen jälkeen. Laskin, että tossa eron jälkeen muutin
vuoden sisään kolme kertaa. Nyt ollaan varmaan sellaisessa kämpässä, jossa viihdytään.
Mona käy koulua ja sillä on omat kaverit ja menot ja harrastukset.
Mulla edelleen oma työni, jota btw on riittänyt hitosti enemmän kuin Turussa. Oli oikea ratkaisu lähteä sieltä pois. Rauhassa on saanut toipua erosta ja muistutuksia entiseen en edes kaipaa.
Siksi on varmaan syytä pystyä poissa niiltä alueilta kokonaan.
On aika kirjoittaa, on aika inspiroitua. Kirjaakin olen ehtinyt jatkamaan ja viimeistelyä siihenkin vielä tarvitaan, sekä myös jotain uuttakin.

Myös uusi rakkaus on saapunut elämääni :) Muistan, kun eräänä aamuyönä Pohjois-Karjalassa heräsin tuossa kesän aikana. Mietiskelin kaikenlaisia asioita, kuten aina teen silloin, jos en saa
unta. Tajusin, miten turhia kaikki mun deittailuväännöt on olleet. Ymmärsin, että mun täytyy odottaa niin kauan, että löydän elämääni sellaisen ihmisen, jolle on maailman luonnollisin asia
olla mun kanssa. Ei mitään väkisin vääntämistä, ei turhaa yrittämistä, vaan luonnollista rakkautta.
Puhuin samaisesta asiasta myös Helin kanssa terassilla ollessa ja sanoin asian juuri niin kuin sen itse olin ymmärtänyt.
Ajatuksen voima oli suuri tässäkin asiassa, koska muutama viikko tuosta keskustelusta eteenpäin sen sitten löysinkin. :)
Olen niin onnellinen Samin kanssa!