IRC-Galleria

rouzna

rouzna

Local freak with twisted mind

AdventuresKeskiviikko 15.09.2010 01:13

Torstai. Saavun Turkuun. Opettaja oli kiva ja anto mun olla pois yhden ylimääräsen päivän. Reissun tarkotuksena oli nähdä kavereita ja muuta. Torstain vietin kyllä kotona, kattelin leffoja. Ja loikoilin mun vanhalla, ihanalla, muhkealla, täydellisen pehmeällä ja täyteläisellä sohvalla, joka valitettavasti ei mahtunut muuttokuormaan mukaan. Eikä tänne kämppäänkään oikein. Joten nyt se on kotonakotona olohuoneessa. Paras pitää hyvää huolta siitä!

Perjantaina oli tarkoituksenani nähdä kavereita. Niin teinkin. Lähdin koululle, koska Laura on siellä töissä, kuviksenopen apurina. No opettajat tietysti innostuivat vanhasta oppilaastaan. Keskustelut menivät suurinpiirtein näin. "No mitäs sinä nyt?" "Muutin Jyväskylään!" "Ai! Mitä sä siellä?" "Opiskelen kokiksi." "Noniin hienoa" Jne jne. Kuulemma näytin paremmalta, muutto muka tehnyt hyvää. No, siihen en mene sanomaan mitään.
No juttelin Lauran kanssa ja näin Jouniakin. Tyypin rastat on kuulemma muuttolaatikossa. En olisi ikinä arvannut viettäväni perjantaistani ainakin kolmea tuntia koulussa.
Sitten lähdin katsomaan paria kaveria jokirantaan. Siellä sitten istuttiin muutama tunti, sitten lähdettiin harhailemaan kaupungille etsimään jotain ravintolaa. Lopulta se löytyi sieltä, missä sen ei pitänyt olla.
Jotenkin sitten eksyttiin Klubille. Siellä soitti Poisonblack ja jotenkin eksyin eturiviin ja ihan keskelle. Ei vittu, se mies on kuuma. Keikka oli mahtava. Mulla oli järkkäri mukana siellä ja otin tietysti kuvia. Paljon kuvia. Jälkeenpäin mietin, että kenen kameran olen oikein pöllinyt, koska kuvat olivat aivan liian hienoja. Mutta kai minä ne sitten olin ottanut. Muutama maistiainen saattaa tulla tännekin!
Keikan jälkeen sain huomata, että mut on feidattu. Kuulemma unohtivat. Mokomat. No bussi lähti kätevästi niin, ettei tarvinnut kauaa odottaa.

Lauantaina mentiin käymään iskällä. Näin Moskuposkun! Hirveä ikävä sitäkin, karvamöykky. Mut ja sisko palkattiin ottamaan kuvia iskän hapkido-treeneistä. Muutama hyvä kuva kuulemma, tuotoksia saattaa löytyä jossain vaiheessa seuran sivuilta!

Sunnuntaina löydän itseni kaupungilta. Ja taas jokirannasta. Miksei Jyväskylässä ole semmosta? Tai ei täällä kai ole edes jokia. Mut järven rannassa vois olla joku tuollanen. Lauran seurassa taas. Illalla huomaan olevani Puolalanpuistossa, piienen pienen ukulelen, didgeridoon, sähkösyntikan ja parin Lauran kaverin kanssa. Seuraan liittyy myöhemmin myös pukuun pukeutunut hullun proffan näköinen mies, joka alkaa keskustella toisen tyypin kanssa skeittaamisesta. Ja Taidemuseon mäen alas laskemisesta. Aika lähteä kotiin.

Päätin maanantainkin olla pois koulusta ja lähdin junalla takaisin Jyväskylään. Vähän haikein mielin kyllä. Lähteminen on aina vähän hankalaa. Junassa sitten samassa vaunussa matkusti joku pikkutyttö, joka kuulosti aivan Kaunottaren ja Hirviön Kipolta. Oikeesti. Repeilin kun kuuntelin sen juttuja ja kuvittelin sen sellaiseksi pieneksi kahvikupiksi. Huomasin myös, että junassa olevat naulakot muistuttavat miehen sukupuolielintä. Ja yhdessä vaiheessa junan ikkunat menivät huuruun ja odotin jo, että ovesta pölähtää ankeuttaja imemään kaikkien sielut. Kyllä junamatkoista saa mielenkiintoisia, kun käyttää vähän mielikuvitusta.

http://www.youtube.com/watch?v=obd9hVVsnYc
Rakastuin tähän mieheen. Haluan sen kanssa naimisiin. Sitten meidän seksielämämme (tai sen puute) pääsee sketsien aiheeksi. Oishan se hienoa. Ja hauskaa.

Tänään sitten oli jotkut koulun juhlat, opetustoimi täyttää 50v tjsp. Opiskelijoille oli järjestetty konsertti. Ao:n juhlabändi, beatboxaaja Felix Zenger ja Happoradio. Eipä sillä, tykkäsin kovasti vaikka kaikki eivät olleet yhtä innoissaan. Beatboxaajan esitys oli pidemmän päälle aika tylsä, pidän enemmän sellaisista jotka osaavat vetää vähän showta. Komiikkaa yms. Mutta Happoradiosta tykkäsin. Konsertin jälkeen lähdin kävelemään bussipysäkille ja ihmettelin outoa teinilaumaa sivuovella. Zoomailin vähän ja huomasin, että siellä oli seassa Happoradion tyypit jakamassa nimmareita. Tietysti tungin paikalle ja pyysin tyypeiltä ryhmäkuvan. Ja sainkin sellaisen.

Sellasta. Tapahtuu munkin elämässäni edes joskus jotain. 8)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.