IRC-Galleria

Upeeta, mahtavaa! Suomi24 on tukossa ja täällä kommentointi pois käytöstä.. Taustalle on pakko laittaa soimaan Ismo Alangon "Vittu kun vituttaa" ja koittaa kestää =)

Kerään kaikki sanani takaisin, kuin lelut laatikkoon. Oon teini-ikäinen, enkä tartte enää leluja. Jos kävelet vastaan, en tunne sua. Sä et saa enää mahdollisuutta satuttaa mua. Mä en ole mikää jojo, joka palaa aina takaisin. Ja vaikka olisikin jojo, leikit on loppu ja lelut laatikossa. Vien laatikon kirppikselle ja myyn kaiken, mikä susta muistuttaa.

Meistä ja meidän leikeistä olis jääny kaunis muisto, jos olisit jättänyt sen viimeisen tempun tekemättä. Nyt on jäljellä vain laatikollinen romua. Hetken haudoin kostoa, kunnes tajusin että se tulee aikanaan. Sitten kun ymmärrät, mitä menetit. Silloin lelut on jo sellaisten ihmisten leikeissä, jotka osaa arvostaa niitä. Toivon ja en toivo, että se sattuu suhun ihan yhtä paljon kuin muhun sattui.

Risto, sä olet vielä pikkupoika, tulet kaipaamaan lelujasi. Mä oon jo aloittanut puhtaalta pöydältä, ostan uusia leluja ja leikin vain sellaisten ihmisten kanssa, jotka tykkää musta. Voi kuinka suloisen ilkeältä tuntuukaan näyttää sulle kieltä silloin, kun sä vähiten sitä odotat. Tiedän, että se tulee sulle yllätyksenä. Ja mä nautin siitä..

Mmm.. rahkaa ja hedelmäsalaattia, raikas yöpala. Mieli on vähintään yhtä raikas =)

Tätä hetkeä varten olen elänyt, tätä hetkeä odottanut. Sielu karistaa kahleet yltään ja ruumis on alastomana mutta vahvana todellisuudessa. Sain viestin valaan vatsasta, siltä niellyltä Joona-paralta. Viesti antoi auringon kilon silmiini, harmittoman hulvattoman elohiiren suupieleen. Ymmärsin niin paljon, ymmärsin taas olla läsnä elämässä. Sen kaikissa koukeroissa ja karikoissa, kirjavassa iloisuudessa. Kuinka hyvältä tuntuukaan taas hymyillä. Hymyillä jopa niille räntäpisaroille, jotka saattoivat minut kotiin. Olo on harmaasta talvesta huolimatta lämmin, sillä minun sisälläni paistaa aurinko.

-R.I.P-

Asia, se elämää suurempi selvisi jo eilen =) Ei tavalla, jolla toivoin, mutta lopputulos on yhtäkaikki mieleinen =) Alan pikkuhiljaa uskoa, että pilviä tulee ja pilviä menee, aurinko ja kuu pysyvät..

"Älä puhu mulle tasa-arvosta ennen kuin lauseilla 'tottakai otan, jos joku antaa' ja 'tottakai annan, jos joku ottaa' on sama sointi." -R.I.P-

Keskiviikko hiukan jännittää, silloin selviää jotain elämää suurempaa ;-)

Siis ihan fyysisestikin. Oksettaa. Ikettää. Väsyttää. Vasta aamulla pääsee nukkumaan. Mut en pääse sun kainaloon, en varmaan enää ikinä. On niin paha olla. Taidan mennä oksentamaan. Tärisen. Ikävä!!!

..sai vedet uudelleen silmiin, muistoja susta. Lensi roskiin mokomat =/

..koska mun sydän paranee? En tahdo tätä kipua, en tätä epämääräistä pahaa oloa. Tahdon jatkaa elämääni, mut se on mahdotonta kun sä kuljet mukana mun sydämessä =( Joka päivä, useita kertoja, yllätän itseni ajattelemasta kuinka säkin olisit nauranu sille hassulle jutulle, halannut lohdutukseksi kun voileipäni tippui tai kulkenut kämpässä sammuttamassa ylimääräiset valot.. Sä asut mun sydämessä, enkä voi sua sieltä häätää. En voi, siellä sä elät ja olet mun kanssa. Tuska ja ikävä kalvaa mua joka hetki. Nytkin valuu kyyneleet, tekisi mieli laittaa viesti, ihan pieni vaan. Mutta miksi, ei se mitään muuta.. =( Täytyy lähteä töihin.

Tänään tässä, onko elämäsi ensimmäinen kerta, kun et oo oikeassa?